Eli olen reilusti parikymppinen nainen ja takana on ainoastaan yksi vuoden kestänyt suhde, tiedän että onhan sekin jo paljon, mutta kun mies ei nyt ollut mikään mahtava tapaus, niin mielellään toivoisin elämältä enemmän :D.
Mua ärsyttää hirveästi kun en tunnu tapaavani ketään kiinnostavaa livenä. Enkä enää haluaisi netistä ketään etsiä, kun kerran ex:n jo tapasin siellä. Mua on kyllä miehet kehuneet kauniiksi ja mukavaksi naiseksi. Ainoat miehet jotka kuitenkin tuntuvat lähstyvän mua ovat jotenkin täysin eri planeetalta kuin minä.
Luulen että näitä minulle liian rauhallisia miehiä viehättää mussa elämän energisyys ja elämän iloisuus. Mutta mä kaipaisin vierelleni samanlaista persoonaa, mutta nämä tapaukset taas tuntuvat pysyvän musta kumman kaukana.
Onko väärin, että haluan samanhenkisen miehen. Vaadinko liikaa jos haluan mieheltä itsenäisyyttä, iloisuutta, energisyyttä, hyvä sydämmisyyttä ja kilteyttä, sekä miehen jolla on myös oma elämä.
Mua ärsyttää hirveästi kun en tunnu tapaavani ketään kiinnostavaa livenä. Enkä enää haluaisi netistä ketään etsiä, kun kerran ex:n jo tapasin siellä. Mua on kyllä miehet kehuneet kauniiksi ja mukavaksi naiseksi. Ainoat miehet jotka kuitenkin tuntuvat lähstyvän mua ovat jotenkin täysin eri planeetalta kuin minä.
Luulen että näitä minulle liian rauhallisia miehiä viehättää mussa elämän energisyys ja elämän iloisuus. Mutta mä kaipaisin vierelleni samanlaista persoonaa, mutta nämä tapaukset taas tuntuvat pysyvän musta kumman kaukana.
Onko väärin, että haluan samanhenkisen miehen. Vaadinko liikaa jos haluan mieheltä itsenäisyyttä, iloisuutta, energisyyttä, hyvä sydämmisyyttä ja kilteyttä, sekä miehen jolla on myös oma elämä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sitten normaali?
Haluan miehen, joka miellyttää ulkokuoreltaan erityisesti minua, mutta jota muut naiset pitäisivät hyvin rumana (en tiedä, onko sellaista miestä edes olemassa, ehkäpä..? kunhan vain teoretisoin). Lisäksi haluan miehen, joka on sekä itsenäinen että epäitsenäinen. Voikohan hullummaksi höpötys mennä xD. Itsenäinen siinä mielessä, että osaa pitää lähimmäistensä puolta ja epäitsenäinen siinä mielessä, että ei pompi baareissa tai erilaisissa harrastuksissa noin vain extemporee tutustumassa ihmisiin.
Eiköhän jokaisella ole omat ainutlaatuiset mieltymyksensä. Harmi, ettei niitä mieltymyksiä helpolla tapaa :(
Haluat siis turvallisuutta ja mielenrauhaa. En pitäisi sitä epänormaalinakaan. Sinulle ne asiat vain ovat aivan erityisen tärkeitä.
Sanot, että sinua lähestyvät vääränlaiset miehet. Monenko miehen suuntaan olet itse tehnyt aloitteen? Naisilla usein tuntuu olevan tarve selvitä elämästä tekemättä mitään asioiden eteen, ehkä pieni vaivannäkö auttaisi...
Ootetaan vaan valmista. Joskus käy niin että ruoka on jääkaapista loppu. Jäätkö istumaan sohvalle ihmettelemään että mitähän asialle vois tehdä, vai meetkö kauppaan katselemaan että mitähän sitä vois syödä.
Joillekin asioille voi oikeesti myös tehdä jotain eikä vaan istuu surkuttelemassa. (Hitto ku tajuais itekki ton. Aika helppo sanoa :D )
No jos sinua aina lähestyvät vain vääränlaiset miehet, niin sitten
on sinun aikasi lähestyä itse niitä oikeanlaisia miehiä.
Passiivisesti valittamalla asia ei ainakaan etene mihinkään suuntaan.
Sinun valintasi siis: Joko alat itse lähestymään miehiä, tai jatkat
kitinääsi ja olet niiden vääränlaisten miesten lähestyttävänä.
ja itsenäinen, haet kai aktiivisesti itse seuraa ts. teet aloitteita?
Etköhän pysty siihen, kun tällaiset kaltaiseni ujohkotkin naiset tekevät ihan itse aloitteita.
Jos ei luonnistu, niin sanoisin, että olet rakentanut itse itsellesi kuvan energisestä ja itsenäisestä ihmisestä, mutta et ole todellisuudessa sitä.