sinkkuus

Minusta tuntuu pahalta,kun tähän mennessä en ole saanut kumppania. Suoraan sanottuna olen "kateellinen" ystävilleni,jotka ovat pariutuneet ja itse en ole,onkohan mussa jotain vikaa? olen tunnollinen,luotettava,raha-asiatkin hoidan niin hyvin,kuin olla voi....listaa vois jatkaa loputtomiin. Silti olen ilman kumppania. Kaipaan kosketusta,lämpöä ja läheisyyttä,mitä parisuhteessa yleensä on. Edes ystäviä halaamalla tuo tarve ei poistu,vaan se on aina läsnä. Nytkin voisin helliä ja rakastella kumppanin kanssa,jos semmonen vaan tulis vastaan...mielummin sitä tekisin nyt,kuin istua koneella. Yks suhde on takana,mutta siitäkin on jo aikaa...Varattuja miehiä en rupee ottamaan,ei tulisi kuuloonkaan,mikä neuvoksi? missä te vapaat,kunnon miehet liikutte? jos jollakin on samanlaisia kokemuksia asiasta,niin kertokaa niistä,niin tiedän,etten ole yksin tämän kanssa.
2338
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Samaa mieltä kanssasi asiasta. Itselläni kaikki muut asiat suht hyvin pulkassa paitsi parisuhde. tosin tarvii heti huomauttaa että johtuuko se parisuhteen kaipuu siitä että kaikki muut asiat on kunnossa??
(kysyn tätä samaa asiaa itseltäni myös ja olen jonkin aikaa piehtaroinut sen kanssa).
Olen huomannut tai ainakin kovasti yrittänyt huomata, että on todella vaikea tutustua uusiin ihmisiin esim. kaupassa, harrastuksissa, ja muissa vapaa-ajan puitteissa (poislukien ravintolat ja humalatilat).
Älkää ihmiset olko niin suppeita :)

Ps. ei teitäkään hyviä kasva puissa ;)

Äänestä
  • Ihminen se kovasti aina kaipailee sinne naapurin vihreämmälle niitylle. En väittäisi etteikö hyvässä parisuhteessa eläminen olis yks elämän ihanimmista asioista, mutta realismin näkökulma on aina paikallaan.

    Yritä olla tyytyväisempi sinkkuutees, niin ajaudut parempaan parisuhteeseen, se on mun resepti. Siihen kyllä tarvii aktiivista aivotyötä eikä tyytyväisyys valu kehoon yhdessä yössä..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


itse sinkku kirjoitti:

Minusta tuntuu pahalta,kun tähän mennessä en ole saanut kumppania. Suoraan sanottuna olen "kateellinen" ystävilleni,jotka ovat pariutuneet ja itse en ole,onkohan mussa jotain vikaa? olen tunnollinen,luotettava,raha-asiatkin hoidan niin hyvin,kuin olla voi....listaa vois jatkaa loputtomiin. Silti olen ilman kumppania. Kaipaan kosketusta,lämpöä ja läheisyyttä,mitä parisuhteessa yleensä on. Edes ystäviä halaamalla tuo tarve ei poistu,vaan se on aina läsnä. Nytkin voisin helliä ja rakastella kumppanin kanssa,jos semmonen vaan tulis vastaan...mielummin sitä tekisin nyt,kuin istua koneella. Yks suhde on takana,mutta siitäkin on jo aikaa...Varattuja miehiä en rupee ottamaan,ei tulisi kuuloonkaan,mikä neuvoksi? missä te vapaat,kunnon miehet liikutte? jos jollakin on samanlaisia kokemuksia asiasta,niin kertokaa niistä,niin tiedän,etten ole yksin tämän kanssa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu