Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi, joten lopputili on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei asiasta ole toisin sovittu. Mikäli työsuhteesta johtuvan saatavan suoritus viivästyy työsuhteen päättyessä, työntekijällä on oikeus saada korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan ainoastaan työsuhteen päättyessä. Se on tarkoitettu tehosteeksi palkanmaksun suorittamiselle ajallaan. Jos työntekijän palkan maksaminen viivästyy työsuhteen kestäessä, työnantaja on velvollinen maksamaan ainoastaan viivästyskorkoa.
Odotusajan palkanmaksuvelvollisuuden enimmäiskestoaika on kuusi päivää. Odotusajan palkka on maksettava kaikilta kalenteripäiviltä eikä esimerkiksi pelkästään työpäiviltä (KKO 1975 II 60).
Odotusajan palkan maksamisvelvollisuus syntyy riippumatta siitä, kuinka suuri osa työntekijän lopputilistä on maksamatta. Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko maksamatta jäänyt osa lopputilistä varsinaista palkkaa vai esimerkiksi lomakorvauksia tai päivärahoja. Sen sijaan lainvastaisesta irtisanomisesta työnantajan maksettavaksi tuomittuun korvaukseen ei oikeuskäytännön mukaan liity odotusajan palkan maksamisvelvollisuutta, koska työntekijän saatava syntyy vasta työsuhteen päättymisen jälkeen (KKO 1979 II 20).
Odotusajan palkan maksamisvelvollisuuteen ei periaatteessa vaikuta työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen viivästymisen syy. Maksamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos maksun viivästyminen johtuu laskuvirheestä tai siihen rinnastettavasta erehdyksestä. Laskuvirheeseen rinnastettavalla erehdyksellä tarkoitetaan esimerkiksi palkanlaskennan yhteydessä tapahtunutta virhettä, joka johtuu jonkin sinänsä oikein lasketun palkkaerän kirjaamisesta vahingossa väärin lopputiliin tai jonkin yksittäisen laskutoimituksen unohtamisesta (KKO 1988:104).
Jos työntekijän työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa odotusajan palkkaa, ellei työntekijä huomauta työnantajalle saatavan viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, eikä työnantaja maksa viivästynyttä saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Saatavaa ei pidetä selvänä ja riidattomana esimerkiksi, jos johonkin palkkaerään liittyvä työehtosopimuksen tulkinta on epäselvä tai kaikki jonkin palkan osan suuruuden laskemiseen tarvittavat tiedot eivät ole käytettävissä vielä työsuhteen päättymishetkellä. Sen sijaan puutteellinen tieto työehtosopimuksen oikeasta sisällöstä palkkaa laskettaessa ei vapauta velvollisuudesta maksaa odotusajan palkkaa (KKO 1988:103).
Saatavan erääntyminen pyhäpäivänä
Työsopimuslaissa säädetään, että jos rahapalkka erääntyy pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä. Poikkeuksellinen erääntymisaika koskee sekä työsuhteen aikana että työsuhteen päättyessä maksettavaa palkkaa.
Palkan maksupaikka ja –tapa
Rahapalkka on maksettava työajan päätyttyä työpaikalla tai sen läheisyydessä, ellei toisin ole sovittu. Nykyään palkka sovitaan maksettavaksi työntekijän pankkitilille. Kun palkka suoritetaan työntekijän pankkitilille, on maksumääräys lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä. Työnantaja vastaa maksutavasta aiheutuvista kustannuksista. Kun palkanmaksusta pankkiin on sovittu, työntekijällä ei ole oikeutta vaatia palkkaa taikka osaa siitä käteisenä.
Odotusajan palkanmaksuvelvollisuuden enimmäiskestoaika on kuusi päivää. Odotusajan palkka on maksettava kaikilta kalenteripäiviltä eikä esimerkiksi pelkästään työpäiviltä (KKO 1975 II 60).
Odotusajan palkan maksamisvelvollisuus syntyy riippumatta siitä, kuinka suuri osa työntekijän lopputilistä on maksamatta. Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko maksamatta jäänyt osa lopputilistä varsinaista palkkaa vai esimerkiksi lomakorvauksia tai päivärahoja. Sen sijaan lainvastaisesta irtisanomisesta työnantajan maksettavaksi tuomittuun korvaukseen ei oikeuskäytännön mukaan liity odotusajan palkan maksamisvelvollisuutta, koska työntekijän saatava syntyy vasta työsuhteen päättymisen jälkeen (KKO 1979 II 20).
Odotusajan palkan maksamisvelvollisuuteen ei periaatteessa vaikuta työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen viivästymisen syy. Maksamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos maksun viivästyminen johtuu laskuvirheestä tai siihen rinnastettavasta erehdyksestä. Laskuvirheeseen rinnastettavalla erehdyksellä tarkoitetaan esimerkiksi palkanlaskennan yhteydessä tapahtunutta virhettä, joka johtuu jonkin sinänsä oikein lasketun palkkaerän kirjaamisesta vahingossa väärin lopputiliin tai jonkin yksittäisen laskutoimituksen unohtamisesta (KKO 1988:104).
Jos työntekijän työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa odotusajan palkkaa, ellei työntekijä huomauta työnantajalle saatavan viivästymisestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, eikä työnantaja maksa viivästynyttä saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Saatavaa ei pidetä selvänä ja riidattomana esimerkiksi, jos johonkin palkkaerään liittyvä työehtosopimuksen tulkinta on epäselvä tai kaikki jonkin palkan osan suuruuden laskemiseen tarvittavat tiedot eivät ole käytettävissä vielä työsuhteen päättymishetkellä. Sen sijaan puutteellinen tieto työehtosopimuksen oikeasta sisällöstä palkkaa laskettaessa ei vapauta velvollisuudesta maksaa odotusajan palkkaa (KKO 1988:103).
Saatavan erääntyminen pyhäpäivänä
Työsopimuslaissa säädetään, että jos rahapalkka erääntyy pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä. Poikkeuksellinen erääntymisaika koskee sekä työsuhteen aikana että työsuhteen päättyessä maksettavaa palkkaa.
Palkan maksupaikka ja –tapa
Rahapalkka on maksettava työajan päätyttyä työpaikalla tai sen läheisyydessä, ellei toisin ole sovittu. Nykyään palkka sovitaan maksettavaksi työntekijän pankkitilille. Kun palkka suoritetaan työntekijän pankkitilille, on maksumääräys lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä. Työnantaja vastaa maksutavasta aiheutuvista kustannuksista. Kun palkanmaksusta pankkiin on sovittu, työntekijällä ei ole oikeutta vaatia palkkaa taikka osaa siitä käteisenä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Totta! Aina on palkkasaatavat saatava ajallaan, niin vuokratyössä, kuin työssä yleisestikin.
Usein työsopimukseen on kirjattu, että lopputili maksetaan työsuhteen päättyessä normaalina palkanmaksupäivänä. Tämä ihan siksi, että se vähentää hallinnollista työtä palkanlaskennassa.
Kuinka kehtaatte 3€/h palkata ulkomaalaisia ammattitaidottomia työntekijöitä firmoihinne? Eikö muka SUOMESSA ole Työntekijöitä esimerkiksi siivousalalle????