En ole nukkunut yhdessä mieheni kanssa öitä kohta puoleen vuoteen. Anoppini on jo iäkäs ja joutui vanhusten asuntolaan jossa tämä ei halua olla yksin joten mieheni joutuu olla lähes ympäri vuorokauden tämän "seuraneitinä" koska anoppi ei "uskalla" olla yksin. Jos jostain syystä mieheni sattuu jäämään luokseni joku yö niin anoppi kävelee kovaan vauhtia asunnollemme hakemaan miestäni ja mieheni täytyy lähteä tämän kanssa taas anopin asuntolaan.
Anoppi heittäytyy muutenkin esityksineen sekopääksi yksin jäädessään joten häntä on pakko katsoa koko ajan. Tietenkin tämä vaikuttaa avioliittoomme kielteisesti koska miehelläni ei ole aikaa enää minulle. Hyvä toki huolehtia vanhemmistaan, mutta onko tässä menty jo liiallisuuksiin? ja entä aviovaimo joka jätetty täysin yksin?
Kaikenlisäksi anoppi on fyysisesti äärimmäisen terve on vaan niin pirullinen, itsekeskeinen sekä juoni ja haluaa itselleen kaikenhuomion ja saada poikansa täyden ajan ja huomion.
Alusta asti anoppi ollut muutenkin minua vastaan eikä hyväksynyt sitä että tämän rakas poika meni ja otti vaimon.
Anoppi heittäytyy muutenkin esityksineen sekopääksi yksin jäädessään joten häntä on pakko katsoa koko ajan. Tietenkin tämä vaikuttaa avioliittoomme kielteisesti koska miehelläni ei ole aikaa enää minulle. Hyvä toki huolehtia vanhemmistaan, mutta onko tässä menty jo liiallisuuksiin? ja entä aviovaimo joka jätetty täysin yksin?
Kaikenlisäksi anoppi on fyysisesti äärimmäisen terve on vaan niin pirullinen, itsekeskeinen sekä juoni ja haluaa itselleen kaikenhuomion ja saada poikansa täyden ajan ja huomion.
Alusta asti anoppi ollut muutenkin minua vastaan eikä hyväksynyt sitä että tämän rakas poika meni ja otti vaimon.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siis miehesi asuuu ilmaiseksi vanhusten asuntolassa äitinsä huoneessa? Johan on merkillistä.
Ota yhteyttä kansliaan ja kerro tilanne.
Ei asuntolassa varmaankaan saa asua noin vain, on sitten kysymyksessä kuinka läheinen omainen tahansa.
Mummolle sellaiset unilääkkeet että simahtaa varmasti.
Jos karkailee asuntolasta yön selkään, niin oviin sellaiset säpit, että muori pysyy sisällä.
Asuntola on vastuussa karkailevista asukeistaan. Eikö siellä ole yöllä ketään?
Mitäs jos syttyy tulipalo, tai varkaat ryntäävät paikalle, kun mummo avaa heille ulko-oven ja lähtee hortoilemaan poikansa perään.
Toimi ihmeessä. Olet vahvoilla tässä, eikä sinun tarvitse ollenkaan neuvotella näiden kahden kanssa. Soitat kansliaan nyt heti.
"Olet vahvoilla tässä", sanoo edellinen kirjoittaja.
Eihän tässä ap:n viestissä kai siitä ole kysymys, kuka on vahvoilla.
Mikäli ap:n mainitsemat asiat pitävät paikkansa, vanhustentalossa asuva anoppi on ainakin sairas. Todennäköisesti.
Toinen seikka on, että asioita ei ole hoidettu, niin kuin pitää.
Mitä siis tehdä?
Helpoin eka homma on kertoa tämä sama tarkalleen vanhustentalon johtajalle. Hänet tavoittaa puhelimella, minä pyytäisin kyllä saada neuvotella tilanteesta face to face.
JOS anoppi on huonossa kunnossa, hänen asiansa pitää hoitaa. Onko hän esim. oikeustoimikelpoinen? Siitäkin on keskusteltava vanhuslaitoksen tai muun lääkärin kanssa.
Eli: 1. Keskustelu johtajan kanssa
2. Yhteys lääkäriin.
Aloita näistä ja toimi heti.
että miniällä on oikeutta ruveta järjestelemään anoppinsa asioita. En myöskään usko, että lääkäri suostuu keskustelemaan anopin asioista miniän kanssa.
Eiköhän se kuulu pojalle? Mikäli hän siis on oikeustoimikelpoinen.
Tarkoitan vahvoilla olemisella sitä, että kirjoittaja on oikealla asialla ja oikeassa, kun ottaa yhteyttä asuntolan kansliaan tai johtajaan.
Hän on oikeassa, eikä ole mitään syytä arkailla.
Ko. aviomies ja poika on varmasti kunnollinen ja huolehtiva ihminen, mutta entäs jos jollekin toiselle vanhukselle pesiytyy asunnoton alkoholistilapsi? Tai joku muu häirikkö?
Talon säännöissä on varmasti pykälä, joka kieltää asukkailla yövieraat.
Ei kysymyksesä ole sairaan hoito tai lääkärin kanssa neuvottelu. Hoitohenkilökunnan on otettava vastuu asukkaastaan. He huolehtivat lääkärit ja lääkinnät.
ehtineillä joillakin miehillä on havaintoni ja jopa kokemukseni kukaan tuontyppisiä anoppeja.Äiti jotenkin kiristää poikaa, poika on syyllisyydentuntoinen tai noudattaa äidin käskyjä perinnönkin toivossa. Jos perheessä on muitakin sisruksia,jotka käyvät harvoin äitiä katsomassa, se viikoittain käyvä on kuitenkin se huonoin, "joka on jo saanut enemmän kuin muut". Exäni äiti asuu yksin taloa korvessa, minkä poika mahdollistaa käymällä siellä joka viikonloppu. Ristin hänet viikonloppupojaksi ja jätin hänet. Äitien pitäisi ymmärtää, että kylässä käydään mieluiten vain päiväseltään,ehkäpä joka toinen viikko, koska mielestäni naimisissa olevan miehen paikka on vaimon ja lapsien luona.
Pikaisesti lukiessa tämä vaikuttaa mielenterveyden häiriöltä, kummallakin henkilöllä, sekä anopillasi että puolisollasi. Heidät kummatkin tulisi tutkia, diagnosoida ja määrätä tarpeelliset hoitotoimenpiteet.
Tämä ei ole provo, mielenterveyden ongelmat ovat jo vuosia nauttineet fyysisten sairauksien tapaan normaalia sairauden statusta, niihin on olemassa sekä lääkkeitä että lääkkeettömiä hoitoja.
Mikäli puolisosi ei suostu tunnustamaan ongelmaansa, en ikävä kyllä näe teillä pitkää yhteistä tulevaisuutta.
Hah ja hah. Kenellä se henkinen häiriö onkaan?
Oletko ryhtynyt toimenpiteisiin?
Kuten huomaat, asiaa on palstalla käsitelty useammalta kantilta.
Et voi enää pelkästään ihmetellä.
Oletko ottanut yhteyttä asuntolan toimihenkilöihin?
Mieheni ei enää nuku äitinsä luona koska pidin pitkän puhuttelun ja siihen puuttui myös asuntolan hoitohenkilöstökin. Anoppi sekoilee tavalliseen tapaan ja hoitohenkilöstö miettii mitä tehdä niin rauhattomalle asukkaalle.
Hanki rakastaja, niin mäkin tein kun miehelläni ei ole aikaa minulle.
Mies kun menee, niin toinen tulee ja kaikki ovat onnellisia.