myöhemmin tietää puhuuko joku musta paskaa vaiko ei, joten siksi sillä ei oo mitään väliä mitä ihmiset musta puhuvat?
hanna neiti
hanna neiti
Mä saan
ennemmin tai
7516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun kiusaaja puhuu paskaa kiusatusta, se on totta. Kun kiusattu puhuu totta kiusaajasta, se on paskaa.
Lopputulos: ihmiset eivät suostu työskentelemään kiusatun kanssa, koska hän paitsi rikollinen ja hullu, myös valehtelija ja ilkeä ihminen. Näin meillä kotimaassa. Se, joka aloittaa riidan, on aina oikeassa. Se, joka puolustaa itseään, on aina väärässä, vaikka mitä tekisi.
Vähän vaikea se on yksin ja eristettynä tehdä "tiimityötä", vaikka kuinka olisi itsenäinen ihminen muuten. Kun muilla on muka paha olla, vain koska minä olen paikalla. Ihmiset ovat idiootteja, narussa vedettäviä pässejä ja avuttomia lampaita.
kaikki, mitä Onko väliä vai ei kirjoittaa on totta. Juuri näin se kiusaaminen ilmenee.
Kiusatusta löytyvät kaikki mahdolliset viat rikollisista taipumuksista hulluuteen saakka. Lisänä voisi vielä mainita epäilyt alkoholin ja lääkkeiden väärinkäytöstä.
Työympäristön ilmapiirin hän todellakin pilaa vain olemalla siellä ja hengittämällä samaa ilmaa muiden kanssa. Sillä, miten hän työnsä tekee ei ole mitään väliä.
Lopulta nämä paskan puhujat vielä levittävät tarinansa työyhteisön ulkopuolelle ja kiusatun elämä on lopullisesti pilalla.
Toi on kai yks niistä asioista jos pohtii että puhuuko joku paskaa selän takana niin kyllä sitä sit saa pohtiakkin.....
...puhumatta paskaa ihan sen heidän oman etiikan, moraalin ja tahdon mukaisesti. Koska sitä ei voi estääkään kukaan muu kuin paskanpuhujaihminen itse niin eipä siitä nyt ihan hirveästi kannata muiden välittääkään. Varmaankin paskanpuhujat katsovat iltaisin itseänsä peilistä silmästä silmään ja sanovat ylpeänä ääneen jotta "Puhun ihmisistä paskaa ja olen siksi itsestäni erityisen ylpeä! " :-D
Näin me ihmiset olemme kovin erilaisia. Välittäkäämme niistä jotka sen ansaitsevat, "ei helmiä sioille" kuuluu jo sananlaskukin!
Hanna-rouva
säilyttelevät sellaisia luurankoja kaapeissaan joiden peittämiseksi kannattaa valhein ja mustamaalauksin saattaa kiusattu huomion kohteeksi. Kiusaaja saa kätyreitä kiristämällä heitä joillain tiedoilla jotka eivät päivänvaloa kestä. Kätyreiden on taiteiltava veitsenterällä koska he joutuvat ennenpitkää itsekin pääkiusaajan pelinappuloiksi. Kuka ensin???.
Kiusattu tekee viisaasti kun jättää tuollaisen käärmeidenpesän (tämä vertaus kyllä loukkaa oikeita eläinkäärmeitä, sorry).
(mikähän tässä maanantaissa on vikana, kun en osaa olla vakava...)
Pitäisi vaan kaikkien opetella sanomaan "Entäs sitten?!" kaiken maailman luurangoille. Kaapilla tai ilman. Ihmiset häpeilevät ihan ihmeellisiä asioita. Elämään kuuluu (varsinkin nuoruuteen) se, että tekee kaikenlaisia virheitä. Oleellista on, onko oppinut virheistään.
Se, ettei ole niin ylisosiaalistunut, että orjallisesti noudattaa kaikkia elämän aikataulutettuja tapoja (opiskelu, työ, avioituminen, lapset, velkainen omakotitalo ja maastoauto...), ei ole mikään virhe tai todiste "epänormaaliudesta".
Sitä mitä esi-isät tai muut sukulaiset ovat tehneet, ei tarvitse hävetä. Yksilön ominaisuudet eivät periydy tai siirry ilmateitse suoraan toisiin yksilöihin. Sitä mitä joku muu on tehnyt minulle, ei minun kuulu hävetä. Miksi nolostuisin siis siitäkään, jos joku sanoo minulle jotain alatyylistä?
Jos tekijät ja sanojat eivät häpeä itseään, niin kaipa niistä heidän tekemisistään ja sanomisistaan voi vapaasti kertoa kenelle tahansa. Mikä ihme saa juuri uhrin piilottelemaan tapahtunutta loukkausta? (No, käytännössä ehkä se, että sitten syytetään valehtelijaksi? Jos useampi puhuisi avoimesti kokemuksistaan, ehkä uskottaisiin helpommin.)
Olin kerran tiimissä, jonka voisi luokitella jotenkin jakomieliseksi. Kun kiusaaja ei ollut paikalla, kaikki olivat hyvää pataa keskenään, avoimia ja hyväntuulisia. Kun kiusaaja oli paikalla, touhu muuttui omituiseksi nukketeatteriksi, jossa muut sätkivät kiusaajan narujen tahdissa, eivät paljoa puhuneet eivätkä ottaneet kontaktia toisiinsa, koska silloin kiusaaja syöksyi välittömästi paikalle tivaamaan, mistä puhutaan.
Kiusaaja ja häirikkö on aina friikki, josta tiedetään varmuudella ainoastaan kaksi asiaa:
- hänellä on jokin ongelma
- hänen ongelmansa ilmenee huonona käytöksenä.
Kiusaajan ongelmat eivät todellakaan kuulu muille, menköön työterveyshuoltoon tai oman kuntansa mielenterveystoimistoon itkemään niistä. Tämän voi mielestäni kiusaajalle aivan vapaasti kertoa.
(kannattaa väistää tosin, kun se lyö...)
Minäkin olen yksi kiusatuiksi joutuneista. Kiusatuksihan voi joutua periaatteessa kuka tahansa, ei tarvitse olla mitenkään tietyn tyyppinen. Kiusaaja taas on useinkin henkilö, jolla ilmenee narsistisia luonteenpiirteitä. Tämä on selvinnyt minullekin vasta ajan kanssa. Silloin kun tilanne oli pahimmillaan, minulla ei ollut aavistustakaan, minkä takia joku ihminen voi käyttäytyä sillä tavalla eli puhua jatkuvasti pahaa työkavereista takanapäin, valehdella aivan mielettömästi, kääntää kaikki asiat ylösalaisin, jne. Minä en ollut ainut uhri tässä tapauksessa, vaan osansa sai lähes koko henkilökunta jossain määrin.
Olin silloin sitä mieltä, että tuollainen ihminen olisi pakko saada tajuamaan, ettei tuollaista voi tehdä. Nyt vasta, luettuani narsismiin liittyviä juttuja netistä, sekä muutaman kirjan, olen ymmärtänyt ettei tuollaiset tyypit edes tajua tekevänsä toisille pahaa vaan uskovat että heillä on oikeus käyttäytyä siten. He käyttävät toisia ihmisiä törkeästi hyväkseen ja jos heille menee sanomaan, ettei noin saa käyttäytyä, että se on narsistista, niin siitähän ne vasta raivostuvatkin.
Pätevä ohje onkin, että kun tunnistat jollakin olevan narsistisia piirteitä, ota mahdollisimman paljon etäisyyttä, jos haluat säilyttää oman terveytesi.
Minulla oli onni selvitä tästä tapauksesta työpaikallani siten, että kiusaaja joutui lähtemään ja minä säilytin työpaikkani ja terveyteni, vaikka se melkoisen koville ottikin kaiken kaikkiaan.
Valitettavasti kaikilla ei ole yhtä hyvää johtajaa, joka osasi hoitaa tilanteen, vaikka se raskasta oli hänellekin.
Tällaisia sairaita (jotka eivät tajua olevansa sairaita eivätkä hae apua) on myös parisuhteissa, ei pelkästään työpaikoilla. Hyväksi käyttöä, alistamista jne.
Kaikille kiusatuille suosittelen luettavaksi: Sata tapaa tappaa sielu, Naimisissa narsistin kanssa, Miksi aina sinä? tai Naamiona terve mieli.
Kaikissa on täyttä asiaa!!!!!!!!!!!!!!