Miten ihmeessa voin nayttaa opiskelukaverilleni suunnattoman kiinnostukseni haneen, jos olen muuten larppa mutta ihastuksen edessa menen Taysin lukkoon? Olemme molemmat 25v.
Tapaamme muutaman kerran viikossa samoilla luennoilla, muutoin emme vieta yhteista aikaa missaan. Emme tunne toisiamme laheisesti, mita nyt 4v opiskeltu samassa yliopistossa. Muutaman kerran oltu porukassa ulkona jossa kyseinen mies nayttanyt kiinnostustaan minuun. Ensimmaisella kerralla olin kiinnittamatta huomiota (en ollut viela ihastunut tahan komistukseen) ja toisella kerralla naytin kiinnostukseni mutta olimme aikamoisen humalassa molemmat, ja ymparilla oli lauma opiskelukavereitamme, joten tilanne meni ennemminkin leikittelyksi koska oletan etta kumpikaan ei oikein tiennyt mita tehda ja mita toinen oikeasti ajatteli.
Minua on satutettu suhteessa aiemmin ja pelkaan hirvittavasti "hylkaamista" joten 100% varmasti en ala laittamaan hanelle tekstiviestia tai mailia. Enka pyyda ulos kasvotusten. Mita olen yrittanyt tehda on jutella aina kun mahdollista, mika on siis ehka kerran viikossa. Huomioida toisen kun on lahella. Muuhun en kykene. Menen ihan lukkoon. Han on kylla aina todella mukava minulle. Huomioi, moikkailee, pelleilee.
Jotenkin vaan tuntuu etta tama tulee jaamaan tahan tasolle kun kumpikaan ei uskalla tehda aloitetta.
KERTOKAA JOKIN HYVA LOITSU! :)
Tapaamme muutaman kerran viikossa samoilla luennoilla, muutoin emme vieta yhteista aikaa missaan. Emme tunne toisiamme laheisesti, mita nyt 4v opiskeltu samassa yliopistossa. Muutaman kerran oltu porukassa ulkona jossa kyseinen mies nayttanyt kiinnostustaan minuun. Ensimmaisella kerralla olin kiinnittamatta huomiota (en ollut viela ihastunut tahan komistukseen) ja toisella kerralla naytin kiinnostukseni mutta olimme aikamoisen humalassa molemmat, ja ymparilla oli lauma opiskelukavereitamme, joten tilanne meni ennemminkin leikittelyksi koska oletan etta kumpikaan ei oikein tiennyt mita tehda ja mita toinen oikeasti ajatteli.
Minua on satutettu suhteessa aiemmin ja pelkaan hirvittavasti "hylkaamista" joten 100% varmasti en ala laittamaan hanelle tekstiviestia tai mailia. Enka pyyda ulos kasvotusten. Mita olen yrittanyt tehda on jutella aina kun mahdollista, mika on siis ehka kerran viikossa. Huomioida toisen kun on lahella. Muuhun en kykene. Menen ihan lukkoon. Han on kylla aina todella mukava minulle. Huomioi, moikkailee, pelleilee.
Jotenkin vaan tuntuu etta tama tulee jaamaan tahan tasolle kun kumpikaan ei uskalla tehda aloitetta.
KERTOKAA JOKIN HYVA LOITSU! :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olipa kerran nainen, joka juoksi viidakossa karkuun petoeläimiä. Hän säntäsi läpi pusikon, ja huomasi yhtäkkiä tulleensa jyrkänteeltä, josta oli pitkä pudotus veteen.
Nainen pelkäsi korkeita paikkoja eikä halunnut hypätä veteen niin korkealta. Nainen oli kerran elämässään hypännyt uima-altaaseen viidestä metristä ja läiskähtänyt veteen osittain selälleen. Se oli sattunut eikä hän voinut kuvitellakaan enää hyppäävänsä veteen laiturinnokkaa korkeammalta.
Kun petoeläimet lähestyivät naisen takaa muristen ja hampaat irvessä, nainen totesi: "En hyppää, koska minuun sattui, kun kerran hyppäsin. Jään tähän."
...huomasi tulleensa jyrkänteeLLE, josta oli pitkä pudotus veteen.
Kiitos, sait hymyilemaan :) Noinhan se juuri menee. Lopetetaan elamasta nauttiminen ja rakennetaan muuri ymparilla kun pelataan uudelleen satutetuksi tulemista.
En kuitenkaan tarkoittanut juttuni paaaiheeksi "aikaisempaa satutetuksi tulemista", ennemminkin voivottelin ylipaataan luonnettani ja sita etta en uskalla nayttaa ihastustani. Olen kai jotenkin niin vanhanaikainen tassa mielessa etta oletan miehen pyytavan minua ulos.
Miksi ihminen pelkaa pakkien saantia niin hirveati?!
Oli joku tutkimus tehty, että pakkien saaminen saa aivoissa aikaan samanlaisia reaktioita kuin fyysinen kipu. Näin se on.
En osaa antaa muuta neuvoa kuin terästäydy ja mene miehen viereen istumaan kunnes se ääliö tajuaa pyytää ulos ja jos tulee pakit, kestä se kuin nainen.
niinhan se on vain tehtava :) Angettava viereen ja yritettava vietella.
Ehka pelkaan pakkien lisaksi sita etta koko tuttavaopiskelijapiirimme saisi tietaa asiasta. Ah, hullua, tiedan. Mutta ajatuksille ei voi mitaan.
Mietin tuossa juuri etta en varmaan nayta kaytoksellani mitaan kiinnostusta haneen parhaillaan. Han varmasti tietaa luonteeni "kaukaa seurattuaan" (niinhan me jokaisesta ihmisesta luodaan kuva) kun nauran kavereideni kanssa ja olen aanessa. Olen yleensa se joka valitaan "ryhman johtajaksi" koska olen hyvin tunnollinen jos sille paalle satun, ja olen pitanyt monen monta puhetta ja esitelmaa salissa hanen lasnaollessa mista han on varmasti huomannut raiskyvan olemukseni.
Kun sitten puhumme kasvotusten, olen kuin ujo 5v tytto jonka pitaisi katella vanhaa setaa juhlissa. Outo vertaus ehka, mutta muistanette tunteen? ;) Usein myos huomaan hiljenevani seurassa jos han saapuu paikalle. Hiljenen siis heti hanen laheisyydessaan, eli olen mahdollisimman huomaamaton..
Huoh. Taitaa olla jokapaivainen ongelma.
Tanaan olin ylopiston kahvilassa iltapaivalla tauolla ja nain hanet istumassa yhdessa poydassa kahden kaverinsa kanssa. Moikkasin kylla kaukaa (ja han moikkasi samaan aikaan takaisin) mutta en tietenkaan mennyt istumaan heidan poytaansa, koska en tunne hanen kavereitaan muuta kuin nimelta. Jos han olisi istunut siella yksin, olisin mennyt. Opiskelusta kun keksii aina juteltavaa.
Taitaa menna kohta ohi suun kun jaarittelen...!
...että itse en noista vihjeistä vielä osaisi vetää johtopäätöksiä. Tuollaista tuttavallisuutta kun olen tottunut saamaan useammaltakin naiselta, jotka ovat vain kavereita (koska seurustelevat). Sinun pitää vaan olla vihjailevampi. Pistä vaikka joku kerta uutta (tai vanhaa, ei se niitä muista...) parfyymiä ja kysy häneltä miehen mielipidettä miten se toimii (onko viettelevä tuoksu, heh heh), pyydä vaikka nuuhkaisemaan ranteesta tms... rupeaa jo vähän sähköä löytymään.
Hyva idea :) Kun vaan saisin aikaiseksi. Liikaa suunniteltu menee aina pieleen. Pitanee siis alkaa vaan kulkea ranne hajustettuna 7 paivaa viikossa yliopistolla, koska en milloinkaan tieda koska haneen tormaan... ;)
Katselin jo tuossa hanen profiiliaan kaikkien aikaa kuluttavassa Naamakirjassa ja on hirmuinen himo pistaa viestia, mutta kun on tallainen ujo tapaus niin ei tule mitaan.
Toisaalta, tiedan etta hankin on todella elavainen kaveriporukassaan mutta kun juttelemme, han menee yhta vaikeaksi kuin minakin.
Pitaako tassa siis vaan yrittaa paasta samoihin pippaloihin taas ja yrittaa sita kautta. Huppelissa kun kaikki estot lahtee aina pois. Saalittavaa sekin jos ei muuten osata lahestya toisia kuin humalassa. Ja sitten se seuraavan aamun "voi ei mita tuli tehtya katuukohan sekin?" -olo. Joo, ei kiitos!
Uuden hajuveden ostoon ;)
Sun pitää nyt vaan ruveta kantamaan sitä tuoksuputelia laukussa onnekkaan kohtaamisen toivossa :)
Ja sitten pistät ihan siekailematta flirtiksi jos homma lähtee rullaamaan hyvin... et tyydy johonkin "hyvä"-vastaukseen vaan tarkennat onko "syötävän hyvä" ja jos niin on, niin toteat että se onnistuu vasta kolmansilla treffeillä ;)
sahan taidat olla oikein flirttailun mestari! :) just tommosilla kommenteilla kun osaiskin iskea. Sait oikein hymyn kasvoille :)
Ta osaanhan ma. Mutta silloin kun olen juonut minimissaan kaksi drinkkia. Silloin sujuu kylla kaikki tollaset kommentit ja silmaniskut siihen paalle viela. Mutta valitettavasti ne saatetaan helposti pistaa huppelin piikkiin, ja sita en halua..tai sitten vaan mietin taas liikaa etta "mita ihmiset ajattelee". Hoh hoi ;)
Taa on nyt elamani ensimmainen kerta kun kiinnostun miehesta joka ei iske alusta asti niin ettei tarvi itse tehda mitaan. Mutta ehka tama on hyvakin asia.
Juu, katsotaan niin suunnittelen koko viikonlopun iskutaktiikoita mutta kun naen hanet maanantaina, kykenen sanomaan lyhyen "moi" ja kaannyn pois. Been there, done that... ;) Eika saa nauraa siella - se tulee jostain sisalta se ujous enka voi sille mitaan! :)
..että olet käyttänyt kaikki keinot? Yllätys yleensä toimii. Tekstariin voi kirjoittaa jotain muutakin kuin asiaa! Olisi mielessä yksi hyvä juttu, mutta hot-vinkit annan vain hyville ystäville. Hädässä:)
..varmasti ole kokeillut kaikkea, siitahan tassa juusi aloitinkin keskustelemaan etta meita on ujo vs. ujo eli en tieda mita tehda! Jos uskaltaisin "kokeilla kaikki keinot", laittaisin hanelle nyt heti sahkopostia tai viestia naamakirjan kautta ja pyytaisin ulos! Mutta siihen en kykene. Hanen puhelinnumeroaan minulla ei ole, saisin sen kylla helposti ystaviltani mutta enhan voi laittaa "asiatonta" viestia jos emme ole koskaan viestitelleet mistaan.
Jaa nyt hyva ihminen ne salaiset vinkkisi taalla, elama on liian lyhyt ystavien valitsemiseen ja luokitteluun ;)
Kiitos kaikille vastanneille, sain jotenkin voimaa ja kannustusta ja asia on edennyt parempaa kohti. Tiedan etta han pitaa minusta (kaverinsa vihjaili, ilman etta kysyin, taman miehen olevan todella kiinnostunut minusta) ja uskallan jo hymyilla avoimesti hanelle joten hyyyvalta naaayttaaa :))) Juttelimme tanaankin.
On se ihme miten aikuinen ihminen alkaa kayttaytya kuin ujo esikoululainen kun oikein ihastuu.
Taitaa kuitenkin olla aika tavallista.
Onnea peliin!