Hei!!! Tää on tällänen purkaus tai joku kun ei ole tosissaan ..ketään kelle puhuisi...sukulaiset ahistais..tiedän että tulee tuutin täydeltä paskoo takas mut ei haittaa...mielipiteitä on joka lähtöön :) Niin, olen yli nelikymppinen nainen ja vuosia vuosia sitten olin autokolarissa ja sen jälkeen olen surffaillut pyörätuolilla. Olin sitä ennen ollut naimisissa ja pari ihanan ihanaa mukulaa siitä syntyi ja ne on jo omillaan. No en masentunnu vaan sain tosi virtaskaa ja tein ja harrastin kaikkea mitä en todellakaan olis tehnyt ennen kolaria. Aina olin että en todellakaan ala tosissaan oleen koska lasteni isä petti niin rankasti....vaan ystäviä riitti, vanhat ja tuppas niitä teko'ystiksiäkin..mutta kaikista parhain että kaikki suhteissa oli ennallaan..koska en satuttanut päätäni...hmmm..tai sopivasti :) ..vaan en juossut niinkuin ennen...mutta mikään muu ei muuttunutm kun se vaan että en todellakaan aina juossut..sekin oli paha tapa...töissäkin...häpeä ex-pomo :) Nii juu...haaveena oli aina tekevänä ihmisenä että voi kun sais lapset kasvatettua ja sen jälkeen löytäisin ihanan Miehen...ja maalta ja sellaiselta maalta että minäkin pystyisin jotenkin tosi paljon osallistumaan koska teenhän paljon enemmän nytkin kun nykyajan tytöt...tykkään eläimistä tosi paljon ja oli haaveissani nytkin hevonen hankkia...vaan...mies..oltiin tunnettu melkeest 15v. oltiin ja ei oltu..senkin takia kun en halunnut sitoutua ja en pätkääkään luottanut...sitten ajattekin että no nyh..ollaan pahimmat menot menty ja sitten vaan mutkien kautta mentiin vähä aika sitten naimisiin ja ostettiin talo ja oli lääniä ja marjapensaita ja omenapuita ym. kaikki oli ihanaa, mulla tekemistä vaikka vaikeimman kautta mutta sehän on kuntoutusta ja IHANAA...mehujen, hyytelöiden ym. tekemiset..arvatkaa että oli siis aivan sairaan ihanaa...mutta se ...MUTTA...se RAKAS mies ei vaan ollutkaan päässyt eroon aikaisemmasta tai aikaisemmista jutuistaan...kaikki pamahti vasten lärviä..IIKS..tuntuu että kukaan ei voi kuvitella sitä tunnetta..mulle se oli heti että ikinä en voi kunnioittaa saati rakastaa jota luulin "elämäni tukipylvääksi"...elikkäs koko avioliitto oli perustunnu valheelle...vaikka tää selitti että leikkiähän se vaan..noh..mä en kyllä halua sillai jakaa rakasta kenenkään kanssa...saati jatkaa liittoa..valheen pohjalta.. Halusin ikioman Rakkaan Kokonaan "terveesti" :) "ltselleni" mitä rakastaa ja paapoa...vaas pöh!!! Oon itkenny silmäni päästä..kun aattelin että tässä olis ollu se mun ihana loppuelo...mut en TODELLAKAAN ole ton kanssa...elikkäs...auttakaa :) mitä teen...otettiin lainaa mikä on eläkeikään asti..ainakin..haluan pois tästä..haluan maalais'elämän onnen..ja veloissa koko loppuikäni..huh..onks tää oikein..halusin rakkautta...luontoa...eläimiä...tää on aivan umpikuja...auttakaa...kertokaa kokemuksistanne..ja tää mies vaan inttää että tätä taloa ei MUUTEN myydä...uups oisko neuvoja...ja kaikille mukavaa viikonloppua!!! :)
PETTÄJÄ!!!
PETETTY
41384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Opettele kirjoittamaan.
Kukaan ei tuommoista jaksa lukea.
Ainakin minä pystyin ja halusin lukea, joten jos et sinä jaksa / osaa, niin ei sitä kannata toitottaa koko kansalle.
Ei ihmiset erilaisissa mielentiloissa aina käytä "etikettiä", jota tunnut vaalivan.
Itse olen sihteeri ja valitettavasti, se ei aina teksistä näy :-)
se kuuluisa aurinko sinullekin !!!!
Minulla on nyt hetkittäinen kuun pimennys, mutta kyllä me ihmiset ollaan sen arvoisia, että aurinko
meitä valaisee jossain vaiheessa. Tämähän on vain elämämää...c'est la vie !!!
Hymyä myös sinulle, vaikka välillä itselläkin kyynel
on paras ystävä !
Etkö ikinä kyseenalaistanut miehesi motiivejä? Sinun, jos kenenkään, pitäisi sitä tehdä.
Neuvoni sinulle on: älä tuhlaa aikasi toisiin ihmisiin. Kehity, elää, nauti, opi. Unohda muut! Oikea kumppanisi löytyy jos on löytäkseen.