tosi ujo

tosi ujo

Koulussa kaikki käyttäytyy niinkuin minua ei olisikaan.
Mä olen ollut yksin jo kuusi vuotta. En uskalla puhua kellekään kun ketään ei edes kiinosta olenko paikalla vai en. Olen mielestäni ruma, läski idiootti jota kaikki vihaa, jopa mun oma äiti ja isoveli. Ja ihan kuin se ei riitäs et oon aina yksin ja katselen muita sivusta niin jotkut idiootit tulee vittuilemaan. Kun taas meen kotiin mun isoveli rupee marmatamaan joka asiasta. Sit ku äiti tulee töistä kotii se rupee heti huutaa ja multa menee hermot... Mun elämä on yhtä helvettiä.

9

2051

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kiinnostaa,

      olisiko Sinulla kuva www:ssä

      nyt heti paikalla

      • Nimetön

        ei mulla oo kuvaa


    • Daidaih

      jos menisit kirjastoon ja lukisit jonkun kirjan.
      lainaapa :
      NORMAN VINCENT PEALEN kirja.
      Myönteisen ajattelun voima.
      Kysy kirjastonhoitajalta hän löytää. Hän tietää myös josko on muita.

      Nyt tähän hätään en muista muita, mutta niitä on, semmoisia kirjoja, jotka antaa itselle ajattelemisen aihetta ja viisautta.


      Jostain sinun on alettava etsiä apua, et tunnu tykkäävän ihmisistä, jotka käyttäytyy sinua kohtaan niin kuin käyttäytyyvät.... tiedät varmasti, että itsekin käyttäydyt helposti samoin kuin näät muiden käyttäytyvän , vaikka et pitäisikään ja tiedät, ettei saisi käyttäytyä.

      Mikään ei muutu, jos sitä ei muuta. Yleensä kaikki lähtee itsestä. Toisia ihmisiä on vaikea muuttaa, mutta itse kun näkee asioita toiselta kantilta, osaa suhtautua kenties toisin.

      Se vaan on niin, että miten arvostaa itseään niin sitten on mahdollisuus että muutkin arvostaa sinua. Ymmärsin kyllä että ilmeisesti olet kasvanut ilmapiirissä, joka ei ole kovin ystävällinen.
      Jos tämmöinen ehdotus sinusta tuntuu hyvälle, voisin katsoa josko olisi kirjastoissa vähän nuoremmille tarkoitettuja opaskirjoja.
      Nyt olen pullanpaistossa, enkä pääse lähtemään *hymy*
      Rukoilen puolestasi lämmöllä Daidaih

      • Nimetön

        Joo-o. Elämä on vähän vaikeaa joskus. Helppo on neuvoa toista ja sanoa että kaikki paranee, mutta vaikeaa sitä on aina ymmärtää.

        Ympäristö muokkaa ihmistä. Jos et halua itse käyttäytyä samalla tavalla tulevaisuudessa, ehdotan että asetut kaiken tuon yläpuolelle. Elämä on kevyt jos vain uskot siihen. Kaikkea sontaa sitä joutuu kuuntelemaan, mutta jos olet tarpeeksi vahva se sonta vahvistaa sinua ja vie sinua sinne missä haluatkin olla ja missä sinun on hyvä olla. Aina ei tietenkään voi olla yläpuolella, mutta pelkkä tietoisuus siitä pyrkimyksestä auttaa jo hyvään alkuun.


      • Daidaih
        Nimetön kirjoitti:

        Joo-o. Elämä on vähän vaikeaa joskus. Helppo on neuvoa toista ja sanoa että kaikki paranee, mutta vaikeaa sitä on aina ymmärtää.

        Ympäristö muokkaa ihmistä. Jos et halua itse käyttäytyä samalla tavalla tulevaisuudessa, ehdotan että asetut kaiken tuon yläpuolelle. Elämä on kevyt jos vain uskot siihen. Kaikkea sontaa sitä joutuu kuuntelemaan, mutta jos olet tarpeeksi vahva se sonta vahvistaa sinua ja vie sinua sinne missä haluatkin olla ja missä sinun on hyvä olla. Aina ei tietenkään voi olla yläpuolella, mutta pelkkä tietoisuus siitä pyrkimyksestä auttaa jo hyvään alkuun.

        Kysytään nyt kuitenkin tältä ystävältä, jolle olin osoittanut kirjeeni.

        Jos hän ei pidä kertomastani, hän voi sen minulle sanoa.
        Halusin tulla häntä lähelle ja kertoa sen minkä minä katson hänelle hyväksi.
        Ei kenenkään kirjoitukset ole virheettömiä ja ainoita oikeita, mutta monilla on jotain annettavaa.
        Lukija sitten itse ottaa mikä hänelle tuntuu hyvälle!

        ********************
        Tuo viesti, jota arvostelit ei todellakaan ollut sinulle, "nimetön".
        *******************

        Olisit näyttänyt mieluummin kirjoituksellasi miten hyvä sinä olet auttamaan ja opastamaan tätä ystävää, joka on nyt pyytänyt apua?

        Arvostella voi/osaa, jokainen, mutta se ei rakenna.

        Rukoilen kyllä sinunkin puolesta.. ihan samalta tasolta kuin olet!!
        lämmöllä Daidaih


    • sähköposti*

      ystävien puuttuminen aiheuttaa masennusta ja alemmuuden tunnetta. Sulla on netti käytössä joten ehdotan et yrittäisit löytää jonkun kohtalotoverin, onhan täällä monenlaisia palstoja johon voit laittaa oman ilmoituksesi.

    • kakkara3
    • kiva ihminen

      Hei! Tuli paha mieli kun huomaa, että sinulla on..., siksi ajattelin vastata.

      Oma "ujouteni" lyhyesti: Olin ulkopuolinen jo tarhaiässä ja muistan tajunneeni sen jo silloin selvästi. Koulussa minua kiusattiin jokseenkin joka asteella alusta loppuun ja tiedän että osittain vaikutin siihen myös itse sillä että minulla oli valmiiksi vihamielinen asenne (alitajuisesti siis niin että toimii vastoin omaa tahtoaan ja automaattisesti mulkoilee ihmisiä jos tiedät mitä tarkoitan) niin että vaikka sattumalta vaihdoin koulua (paikkakuntaa) pari kertaa vein sen aseman mukanani joka paikkaan.

      No siis, äh sori:) se ei ollut niin lyhyesti---
      Olen parikymppinen ja minun on kyllä edelleen vaikea olla lähellä ihmisiä. Se on paranemaan päin iän myötä. Mutta sitä odotellessa ainak. minulle tärkeitä selviytymiskeinoja:

      - huumori, minulla on ihan oma sisäpiirihuumori (heh heh [sitä ei siis ole kovin helppo tajuta])
      - kaikilla on jotain mistä on luonnostaan kiinnostunut, sellaiseen keskittyminen on rentouttavaa ja siitä saa itsetuntoa, ihan oikeesti

      Oma itseni häpeäminen väheni rankasti hiljattain kun tajusin etten OLE mikään humanoidi tms. vaan samasta meidät kaikki on tehty. Yleisesti käyttäytymiseen, omaasi/perheen/koulu-tyyppien jne ON joku SYY. Jos ajatus ei aukea, ymmärrän koska sen aukeaminen minulle kesti. Jos kerran olet olemassa, olet elinkelpoinen. Piste.

      "jauhettuna kaikki näyttää samalta" (biologian opettaja)

      "olet kokeilu jota ei ole koskaan ennen tehty ja joka ei myöskään jälkeesi toistu" (kirja, Short History of Nearly Everything)

      Moi!

    • Tsemiä vaan

      Joo tiedän ton tunteen. Mutta usko pois paljon on kiinni itsestäsi. Ihminen on aika pirun subjektiivinen ja kriittine itsensä suhtee. Eli tulee ruoskittua itseään ihan turhaan, eikä kukaan maksa siitä sulle ;)


      Tulla sallivammaksi itsensä ja ympäristönsä suhteen. Hyvä kirja, josta tykkäsin ja kannattaa lukea.

      Hyväksy itsesi - uskalla elää!
      Dyer, Wayne W.
      Otava 2004
      ISBN: 951-1-19316-3

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      90
      1466
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      54
      1023
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      383
      864
    4. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      156
      849
    5. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      124
      727
    6. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      56
      723
    7. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      668
    8. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      57
      641
    9. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      635
    10. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      76
      632
    Aihe