No huh huh taas kerran tuli todistettua, että miehet ovat vain yksinkertaisesti joko liian erikoisia mun makuun tai mulla on vain niin huono tuuri, että tapaan aina idiootteja.
Tuntuu että en vain jaksa enää yrittää, olen luovuttanut. Mitää iloa siitäkin on jos naisen pitää tehdä kaikki työ että saa edes jonkun kontaktin mieheen, vaikka mies väittää olevan tosi kiinnostunut. Siinä vaiheessa mulla menee kiinnostus koko miestä kohtaan.
Enää en jaksa pyydystää ketään, jos ei hemmetti sentään kiinnosta sen vertaa, että laittais edes viestiä, niin saa mun puolesta suksia kuuseen.
Mielummin kuolen vaikka sinkkuna, mutta en mä rupea kenessäkään roikkumaan tai ketään väkisin pyydystämään. Hassua tässä on kuitenkin se että miehet, sekä naiset ovat kertoneet että olen viehättävä ja mukava persoona, niin silti miehet eivät tunnu liikuttavan evästäkään puolestani. Hemmetin lahnat :D.
Tuntuu että en vain jaksa enää yrittää, olen luovuttanut. Mitää iloa siitäkin on jos naisen pitää tehdä kaikki työ että saa edes jonkun kontaktin mieheen, vaikka mies väittää olevan tosi kiinnostunut. Siinä vaiheessa mulla menee kiinnostus koko miestä kohtaan.
Enää en jaksa pyydystää ketään, jos ei hemmetti sentään kiinnosta sen vertaa, että laittais edes viestiä, niin saa mun puolesta suksia kuuseen.
Mielummin kuolen vaikka sinkkuna, mutta en mä rupea kenessäkään roikkumaan tai ketään väkisin pyydystämään. Hassua tässä on kuitenkin se että miehet, sekä naiset ovat kertoneet että olen viehättävä ja mukava persoona, niin silti miehet eivät tunnu liikuttavan evästäkään puolestani. Hemmetin lahnat :D.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hehe, se on sitä vastavuoroisuutta, kaveri testaa sinua että onko sisua, ei siitä pidä hiiltyä, jos tahdot sen niin kannattais ehkä ottaa yhteyttä. ;-) Oletko sitten mahdollisesti tehnyt jotain, tai jättänyt tekemättä jotain, joka on saanut miehen ajattelemaan että nyt riitti ??
Ehkä se kaveri ei vaan tunne sinua niin hyvin että voisi olla samaa mieltä kuin muut ?
ihan sama juttu täälläkin, joten tuntuu hyvältä lukea viestisi. Ja tuo miesten etsiminen saa nyt jäädä, jos itse joutuu tekemään kaiken työn niin antaapa olla, ei viitsi enää olla aina se aloitteen tekijä ja antava osapuoli. Antaa heidän jatkaa sitä saalistamista omalla laiskalla tavalla, siitä vuan..
...minäkin voisin sanoa, että miehen on tehtävä kaikkensa löytääkseen itselleen sopivan naisen. Olen kylläkin sitä mieltä, että meidän KAIKKIEN, niin miesten kuin naistenkin, on ¨tehtävä¨ ihan yhtä paljon löytääksemme itsellemme sopivan kumppanin.
Joo. Katsos, me miehetkin ollaan osattu jo nostaa tasoa. Siis me hyvät miehet, sellaiset joilla on sekä asennetta (joka tässä maailmanvaiheessa ilmenee siinä että me ei haluta enää jahdata eukkoja) - että jotka pystyy edelleen rakastaan.
Katsokaas, te naiset ootte tehneet itsellenne sellaisen karhunpalveluksen että ootte luoneet ton pelimiesrodun - johon me tosijannut ei kuuluta. Nykyisin kun mies lähestyy naista se tarkoittaa tunteettomuutta alitajuisesti naisille, samoin me miehet ei haluta toimia samalla kaavalla enää. Me aletaan näet tiedostaa jo arvomme varsin tarkkaan.
Tää tarkoittaa että teidän joviaalit prinsessapäivät on ohi arvon leidit. Toki toki. Saattehan te munaa just niin paljon kuin haluatte. Jos haluatte. Haluatteko? Ette halua. Niin ajattelinkin. Sitten te mukaudutte, aivan kuin me miehet ollaan nyt mukauduttu tän päivän teemoihin.
No sitten tää peli jatkuu sellaisena kuin tähänkin saakka.
Miksi me aidot miehet halutaan että naiset tulee meidän luo?
Koska meitä on suhteellisen vähän. Me halutaan myös laatunainen. Sellainen nainen jolle parisuhde on paritanssi, molemmat ottaa niitä askeleita. Ja nyt se on naisten haku.
Minä ja muut vastaavat miehet liikutetaan eväämme heti kun tulee vastaan nainen joka osoittaa että on sen arvoinen. Niistä aktiivisuus ja odottelun jättäminen - tahtoiminen, tutustumishenkisyys - on ehdoton minimivaatimus.
Ota tai jätä, tää on nyt homman nimi. Ja jos joudut vähän tekeen asioiden eteen ja kärsiin epävarmuutta ja se saa sut heittään hanskat naulaan niin mulla on sulle hyvä lempinimi; Neiti Nyhjäke.
Loistavasti kirjoitettu, täysin samaa mieltä. Lämmittää sydäntä tietää, ettei ole ainoa, josta tuntuu samalla tavalla.
Alkuperäisessä viestissä kun vaihtaa miehen ja naisen paikkaa, on tuloksena suurin osa tämän päivän seurustelusuhteista...
Jep. Asiat muuttuu. Voin sanoa että olen pitkälti sellainen kuin naiset periaatteessa toivoo; sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, mukava ja "kunnollinen" - tarkoittaen että kun seurustelen niin otan sen tosissaan sitten; mutta nyhjäke en ole.
Tosiasia on että voisin poimia jonkun naisen joukosta. Mutta nyt minulla on suuri ongelma; kenet poimin? En halua sitä kauneinta mahdollista. Eihän se mitään oikeasti merkitse. On niin tolkuttoman selvää että naiset ovat oppineet sen äärimmäisen pasiivisuuden mitä tulee suhteiden muodostamiseen, mies tekee kaiken.
Mutta kun suhde ei voi perustua siihen että mies tekee kaiken suhteen eteen ja nainen liitelee valmiiseen systeemiin. Minusta se johtaa hyvin herkästi vääränlaisiin suhteisiin ja selittäisi miksi esim. noita avioeroja on niin paljon. Suhde on KAHDEN työtä.
Siksi minua kiinnostavat vain sellaiset naiset jotka ovat omalta osaltaan aktiivisia. Naisten haku; minä osoitan olevani kelpoisa ja nainen tulee ja osoittaa että hän on aktiivinen ja halukas tekemään itsekin asian eteen jotain. Tuolla kaavalla minua alkaa jo kiinnostamaan, valtavastikin!
Joo, tietyllä tapaa äärimmäinen mutta aika lailla ajatuksia herättävä kysymys.
Itse oon fiksu, välittävä, selkärankainen, hellä, komeahko, miehinen mies. Ja en juurikaan lähde iskemään naisia baarissa, koska se rooli on jo otettu.. Lähestymisen kaava kuuluu kännisille seksin vonkaajille. En halua samaistua heihin.
Minulle on kehittynyt oman arvon tuntoa - ja voin luvata että kusi ei oo noussut päähän niin että ajattelisin että kaikki naiset juoksee minun perässäni. MUTTA oman arvon tunto näkyy kyllä siinä että en lähde mukaan tuohon baarisaalistukseen, vaan koen että fiksuja naisia on enemmän kuin fiksuja miehiä, ja voin rauhassa odottaa että tapaan jonkun kivan naisen ilman ihmeellistä metsästystä...
Olen jo sen verran nähnyt tätä maailmaa, ettei tälläinen tavis kelpaa, lisäksi minulla on heikentävänä ominaisuutena perussairaus, jota en itse näe mitenkään hankalana. Miehet taas ovat toista mieltä, etsiessään sitä täydellistä naistaan. Nin, ei minullekaan kelpaa ihan kuka tahansa, joka vain minun kanssani tahtoo olla. Tahdon, että miehellä olisi hieman itsetuntoa ja eikä passuuttaisi itseään äidillään. Äidin korviketta minusta ei saa tekemälläkään. On kai vaatimukset liian korkeita ulkonäköni ei ole tarpeeksi missimittainen, jotta kelpaisin "markkinoilla".
Hyvin kirjoitettu, ehkä on aika että naiset ottavat itse homman hoitoonsa, saavatpa kokeilla ihan itse että miltä se tuntuu hortoilla netissä ja baarissa etsimässä omaa kultaa, kun kaikki tekeminen kaatuu omaan niskaan. :D Miehet muistakaa pitää nenä pystyssä, vaatimustaso on tästä eteenpäin uskomattoman korkealla ihan vaan siksi koska voimme tehdä niin.
On, että naiset, joista näkee... Että missin mittaisina heillä olisi käsittämätön vienti.
Silti, ei viitsitä laihduttaa......? Haloo.
Miten kävi sille firmalle, joka ei ymmärtänyt kopioida kilpailijan keksimää hyvää ideaa...?
Ai mille firmalle????
:) :) :)
Se on näin yksinkertaista.
Noiden naisten arvomaailmassa mukavuudenhalu menee sinun haluamiesi asioiden edelle.
samaa mieltä asiasta ja samalla lailla ajattelen!
Eiköhän perusteta jonkinlainen kerho, jonne kelpuutetaan vain ns. kunnon miehiä, joilla on tämä homma hallussa. Käydään baareissa isolla porukalla, mutta ei tehdä ensimmäistäkään aloitetta. On siinä daameilla ihmettelemistä, kun koko baari on täynnä komeita kundeja, mutta kukaan ei tee aloitetta, juomien tarjoamisesta ym. puhumattakaan. Sen, jos jotain, tahtoisin edes kerran eläessä kokea... :)
Tai mikä parempaa; tehdään vaan aloitteita muttei saateta niitä sänkyyn tai seurusteluun... Ollaan mukavia, hyviä ja fiksuja mutta silleen... just tavoittamattomissa... Siististi kieltäydytään jatkoista ja jos nainen kysyy että miksi niin vastaus on MSMJ - Miesten Salainen Maailman Järjestö.
Itseasiassa MSMJ voisi sinänsä toimia myös deittailuorganisaationa mutta periaate on se että raati arvioi naisia ja heidän tarjontaansa, sitä että sopiiko joku mimmi yleensäkään kunnon miehelle, tietenkin sulhas... (oh, sanoinko sulhas?) - tai poikakaveriehdokkaan oma sana painaa loppukädessä, mutta miehinen yhteistyö on mukana tietenkin - vähän niinkuin neuvomassa ja tukemassa ja arvioimassa tilannetta ja kumppanuusehdokkaita. Tällöin MSMJ:n jäsenet ei kilpailekaan toistensa kanssa välttämättä vaan tekee yhteistyötä.
Luultava tosiasia on että kehityskelpoisia naisia kuitenkin on enemmän kuin hyviä miehiä joten silloin kilpailuahan ei itseasiassa tarvita... tarvii vain löytää jokaiselle sopivin kumppani. Jos se tuntuu aiheelliselta.
Mä olen miettinyt että tää mieskerho voisi toimia myös ihan oikeasti hyödyllisenä organisaationa. Tarkoitan, mua ainakin kiinnostaa kehittää itseäni, sekä fyysisesti että henkisesti. Isommalla porukalla olis helppo hankkia esim. kerhotilat ja muutenkin toimintatilaa ja mahdollisuuksia.
Vois jopa sanoa että mustanaamiokerho aikuiseen makuun ;-)
Ajatus on kieltämättä veikeä.
Minun mielestä miehestä tekee mielenkiintoisemmaksei se, että he antavat vähän juosta ja haikailla perään.
Heti kylkeen kiinnittyvät, pillunvonkaajat ja lässyttävät miehet ei oo kauheen kiehtovia. Ellei sitä seksiä oo vartavasten hakemassa... Mutta sillonki kyllä katse kiinnityy siihen, joka jakelee katseita ja huomiota, mutta kuitenkin antaa mun enemän tehdä jotain sen suhteen että ansaitsisin sen huomion myös seuraavana kertana..
Tai loppuiltana ;)
Noitten naisten arvomaailmassa siis mukavuudenhalu ajaa kumppanin löytämisen edelle ? Noh, enpä ollut ennen tuota ajatellut.
Japanissa kun USA pommitti sitä toisen maailmansodan aikaan, ennen atomipommeja... oli kaksi naista pommisuojassa. Olivat olleet jo pitkään siellä. Toinen kyllästyi kököttämiseen vaikka hälytys oli päällä ja pommeja räjähteli epämukavan lähellä; hän totesi : "Olkoon pommitus tai ei, minä menen nyt kotiin!". Nainen kipusi pommisuojasta pois. Hetken päästä hän tuli kuitenkin takaisin. "Alkoiko pelottaa?" kysyi toinen ... "Ei. Siellä satoi vettä." vastasi kyllästynyt.