Paljonkos valtiolle pitää pulittaa varainsiirtoveroa, kun tasinkoa maksetaan avioeron osituksessa? Kannattaako esim. auto jättää sille osapuolelle, jolle tasinkosumma maksetaan (jotta se summa olisi pienempi) ja saako sen esim. heti pikapuoliin myydä takaisin jos toinen sen oikeastaan haluaa enempi pitää? Silloin kai varainsiirtovero ei koskisi sen auton osuutta?
Varainsiirtovero
tasingossa...
111922
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mistä olet keksinyt, että tasingosta pitää maksaa veroa ?!
Itseasiassa, jos tasinkoa saadaan puolison kuollessa... leski ei maksa edes perintöveroa siitä (niin, eigän se perintöä olekaan). Tasinko on yksiselitteisesti verovapaata ... lahja-, perintö- tai varainsiirtoverosta.
Varainsiirtoveroa joudutaan maksamaan jos osituksessa lunastetaan toisen omaisuutta (sehäön EI ole tasinkoa) ja käytetään pesän ulkopuolisia varoja ... JA kohde on varainsirtoveron "alainen", esim. talo.
Autohan tunnetusti ei ole sellainen hankinnan kohde (muuten sujuvasti verotettu kuitenkin). Vai useinko olet joutunut maksamaan varainsiirtoveroa kun olet uuden auton ostanut ?!
Ymmärsin kai pankin juttuja väärin. Muistelen kuulleeni "kun käteistä siirretään toiselle, siitä menee vielä varainsiirtovero" mutta ehkä siis ei?
No talo tässä siirtyy vaimolle ja hän siis ostaa minun osuuteni ulos siitä pankin lainaamalla rahalla. Tarkoittaako tämä sitä, että varainsiirtovero menee siitä minun osuudestani taloon?
Varainsiirtovero menee siitä osasta, jonka ex-puolisosi joutuu lainaamaan pesän ulkopuolelta (siis pankista) maksaakseen sinut ulos.
Jos taas lainaa ei tarvittaisi, vaan hän ottaisi talon ja antaisi sinulle auton, riittävästi jo olemassa olevaa käteistä ym, niin varainsiirtoveroa ei menisi.
Näin se meni meilläkin, expuoliso maksoi minut "ulos" yhteisestä asunnostamme, joutui ottamaan siihen pankkilainaa - mistä summasta sitten maksettiin varainsiirtovero. Meidän tapauksessa se exän lainatarve oli sama summa kuin hänen minulle maksama tasinko, mikä lienee varmaan aika tyypillinen tapaus perus-tavis-perheessä, jossa ei ole juurikaan muuta omaisuutta kuin velkainen asunto ja autonrämä.
... mutta erittäin ystävälliseen sävyyn...
Tästä olemme joskus hieman kinanneet, mutta tarkennanpa vielä siltä varalta että lisäksemme ketjua saattaa lukea joku muukin...
Jos asunotovelka oli molempien nimissä (useinhan on) ja asuntonne (useinhan on) ... ja autonrämä sekä muu irtain jaettu sovussa... tasinkoa ei välttämättä makseta lainkaan kun lunastetaan toisen osuus maksetusta asunnosta.
... tasingostahan ei veroja makseta...
Mutta myönnän, suurta vahinkoa ei tapahdu jos kaksi termiä puhekielessä sekoitetaan.
aiheuttaa myös asiassa sekaannusta. Kerrataan vielä: Silloin, kun kyseessä on puhdas ositussaanto, ei mitään osteta eikä myydä. Silloin ei myöskään aiheudu varainsiirtoveron maksuvelvollisuutta. Omaisuuserän (kiinteä tai irtain) siirto puolisolta toiselle tapahtuu ositussopimuksella, ei kauppakirjalla. Mikäli toinen puolisoista käyttää siirtoon pesän ulkopuolisia varoja, tällöin laaditaan myös kauppakirja puolisolta ostetusta osuudesta ja maksetaan varainsiirtovero.
Meillä ei ainakaan tehty erillistä kauppakirjaa. Minun puolikkaani asunto-osakkeesta siirtyi exälle vain ositussopimuksen perusteella. Luonnollisesti osakekirjaan tehtiin asiaankuuluvat siirtomerkinnät.
Voi olla, että tuossa vähän oikaistiin paperisotaa, mikä oli mahdollista kun molemmilla on sama pankki. Eli ei tarvinnut todistella toiselle pankille tms omaisuuden/vakuuden siirtymisestä mitään.
Jos saanto perustuu ositukseen, kyseessä ei ole kauppa eikä kauppakirjaa tehdä. Varainsiirtovero menee silti, jos on käytetty ulkopuolisia varoja.
Ositus käsittääkseni koskee pesän varoja ja velkoja.
Miten pesän ulkopuoliset velat voi kuulua ositukseen? Eikö osituksessa omistukseen saatu omaisuuserä ole luonteeltaan nk. vastikkeeton saanto? Ja silloin, kun käytetään pesän ulkopuolisia varoja, omaisuuserän hankkiminen tapahtuu vastiketta vastaan eli on kaupan luonteinen.
Ei pesän ulkopuoliset varat/velat sinänsä mitenkään kuulu itse ositukseen. Vain verottaja on kiinnostunut niistä, eli varainsiirtoveroa lankeaa maksettavaksi vain siltä osalta, mitä on tasinkoon tarvittu ulkopuolista rahaa.
Jos minulla ja aviopuolisollani on pesän ainoana omaisuutena talo eikä yhtään velkaa. Eroamme ja teemme osituksen ja sovimme siitä, että minä pidän talon. Isäni kaataa perämetsää ja antaa minulle rahat talon puolikkaan lunastamiseen ex-puolisoltani. Hoituuko lunastetun talon tontinpuolikkaan lainhuudon saaminen papaerilla nimeltään ositussopimus vai pitääkö laatia kauppakirja ja käyttää kaupanvahvistajaa, että omistukseni olisi pätevä? Vero pitää ilman muuta maksaa, se on selvä.