Kuulumisia

"Aikansa tämä laskelmoiva ihminen viihdyttää itseänsä ja samalla toista,erona se että,hän imee itseensä energiaa toisesta ja hänen kyllästyttyä, jäljelle jää, haavoitettu, epätietoinen ihminen, hänen itsensä siirryttyä seuraavaan pelinappulaan, sen suurempia miettimättä, uusi kiihko, jännitys kehossaan."

Ja tälläinen ihminen on ihmisraunio, vaikka HÄNELLÄ OLISI SATA IHMISTÄ YMPÄRILLÄÄN, pelinappulana, SISÄLLÄ SISIMMÄSSÄÄN HÄN ON A I N A Y K S I N!

minulle kävi. Tapasin S24:ssä juuri tällaisen narsistisen miehen. Minulle tämä oli aivan uutta. Todeksi sitä ei millään olisi halunnut uskoa, mutta kuin sattuman kautta, totuus tuli esille. Onneksi suhde kesti vain lyhyen aikaa. Tällaiset narsistiset miehet osaavat näytellä niin hyvin, että ei tajuakaan, kun on hänen "näytelmässään" mukana. Olisikohan niin, että kannattaa kuitenkin edetä hitaasti?

Hyvä kirjoitus. Juuri näin asia on ja juuri tälle se tuntuu. Kokemusta on.

Minullakin oli suuri tarve pelastaa muita naisia, mutta tajusin, ettei se onnistu. Nainen lankeaa tällaisen "täydellisen" miehen pauloihin, ei hän usko varoituksia. En minäkään uskonut.

Toisaalta, jos ei koskaan uskalla, niin ei koskaan voi myöskään löytää sitä onnea, joka mahdollisesti kuitenkin odottaa jossakin.

Läheisyyden tarve ajaa meitä eteenpäin toisen sukupuolen lähelle ja tätä nämä tunnevammaiset yksilöt käyttävät hyväksi. Imevät voimaa Lähteestä, mutta kun ehtymistä alkaa näkyä, etsitään uusi Lähde. Vanhaa ei kuitenkaan jätetä, vaan sieltäkin käydään ammentamassa vielä, jos onnistuu.

Olet niin oikeassa. Usein näitä=meitä petettyjä syytetään tyhmyydestä ja sinisilmäisyydestä, mutta minä ja moni muu petetty/pettynyt varmasti allekirjoittaa toteamukseni, että rehellinen ja aito ihminen ei jatkuvasti epäile ja usko pahaa toisesta ihmisestä. Pitäisi kuulemma osata "pelata", olla varovainen, kun tutustuu uusiin ihmisiin. Kun itse on täysin rehellinen toiminnassaan, kiltti, niin ei yksinkertaisesti osaa pelata, eli epäillä ja taktikoida että ei tulisi petetyksi. Sellainen sanontakin on, että jos ihminen aina epäilee muita, ei hänellä itsellään ole puhtaita jauhoja pussissaan. Ei "kiltteys" ole tyhmyyttä ja sinisilmäisyyttä, vaan osoitus laupeasta luonteesta. Tällaista kilttiä perusluonnetta ei voi muuttaa taktikoivaksi, ei niin minkäänlaiseksi ihmissuhdepelaajaksi. Että pitäisi pelata kissa-hiirileikkiä, olla cool ja piilottaa tunteensa ja ajatuksensa, kunnes on "varma" toisest ihmisestä? Ei se onnistu. Ja täysin varma toisesta voi olla vasta kun on tuntenut hänen pari vuotta! Ei nykymaailmassa miehet malta kahta vuotta tutustua naiseen, vaikka aikeet olisivat hyvät.

Lähes aina nämä ihmissuhdepelurit väittävät tekojaan oikeutetuiksi sillä perusteella, että etsivät ns. oikeaa. Että heidän ei tarvitse tyytyä vähempään, kuin se että he ovat tyytyväisiä. Kukaan ei heille kuitenkaan riitä. Kyllä jokaisella on oikeus etsiä niin kauan, että on tyytyväinen löytämäänsä, mutta heillä ei ole oikeutta "oikeaa" etsiessään tyydyttää itseään ja läheisyydentarpeitaan noihin "vähemmän oikeisiin" joiden he alun perinkin tietävät olevan vääriä. He vain jättävät sen sanomatta suoraan, ja tarkoituksellisesti pitävät toista osapuolta löysän narun päässä, että voivat hädän tullen pitää häntä varapatruunanaan.

Kun tällaista kilttiä ihmistä kerta toisensa jälkeen kusetetaan, jäljelle jää tyhjyys. Sisin on raiskattu. En ole menettänyt uskoani ihmisten hyvyyteen, koska tiedän että hyviä ihmisiä on olemassa. En vain enää kykene tuntemaan mitään. Olen sisäisesti kuollut. Mikään terapia ei raiskattua sielua paranna, eikä mikään lääkitys vie tyhjyydentunnetta pois, kun sisin on kuollut.

Kiitos kaikille pelimiehille siitä.