Poikaystäväni on paljon poissa kotoa (ei asuta yhdessä). Ja silloin minä vain kökötän omassa kodissani.
Jos itse olen poissa, niin silloin ei ole ikävä.
Mutta kun hän lähtee, jään ikävöimään. Minulla ei ole paljon ystäviä joten ei ole tekemistäkään.
Tiedän, että hän saa mennä ja tulla kuinka tykkää, mutta sisimmässäni en pidä siitä ja se vaivaa minua.
Ja hän tietää sen, mutta ei voi muutta menojaan. Viikonloppuja on paljon poissa ja joskus viikollakin.
Eli minä olen yksinäinen ilman häntä.
Miten te toimisitte tässä tilanteessa, jatkaisittteko hyvää suhdetta vaikka hän meneekin paljon omia menojaan.
Kaverini eivät oikein ymmärrä, koska heidän kultansa on aina paikalla. Ja joku taas sanonut, että jätä se..
Jos itse olen poissa, niin silloin ei ole ikävä.
Mutta kun hän lähtee, jään ikävöimään. Minulla ei ole paljon ystäviä joten ei ole tekemistäkään.
Tiedän, että hän saa mennä ja tulla kuinka tykkää, mutta sisimmässäni en pidä siitä ja se vaivaa minua.
Ja hän tietää sen, mutta ei voi muutta menojaan. Viikonloppuja on paljon poissa ja joskus viikollakin.
Eli minä olen yksinäinen ilman häntä.
Miten te toimisitte tässä tilanteessa, jatkaisittteko hyvää suhdetta vaikka hän meneekin paljon omia menojaan.
Kaverini eivät oikein ymmärrä, koska heidän kultansa on aina paikalla. Ja joku taas sanonut, että jätä se..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tiedän hyvin tunteen.. Haluaisin enemmän kuin mitään muuta olla kultani kanssa. Yhteinen aika on aina niin vähissä. Yleensä se olen minä, joka sanon; että hei, tavataan sitten ja sitten..
Kultani on sanonut, että tietää meidän olevan liian vähän yhdessä, mutta silti.. Olen itse päättänyt taistella suhteemme puolesta, vaikka yksinäisyys painaakin, paljon. Ainakin minua. Älä luovuta, yhteistä aikaa löytyy, jos vain yrittää. Uskon näin..:)
Jos kundia ei kiinnosta niin tee ero ajoissa.
vai haluatko nyhrätä ikäsi yksin ?