hankkia parisuhde.
Olen hieman yli kolmekymppinen mies. 18 vuotiaana muuttanut lapsuudenkotoa pois. Tässä nyt on toistakymmentä vuotta asuttu yksin tai kämppiksen kanssa. Seurustellut yhteensä n. 4 kuukautta ja kerran koettanut (joskus 90-luvulla) asua naisen kanssa saman katon alla. Noin kuukauden siihen kykenin.
Nyt pitäis keksiä ideaa, millä sais itsensä innostumaan parisuhteesta. Ulkopäin puskee painetta. Sitä paitsi kaikki asiat elämässä tuntuis olevan suunniteltu pariskunnille ja perheille. Pirun yksinäinenhän siitä vanhuudestakin tulee, jos tätä vanhanpojan uraa jatkaa.
Esittäkääpä nyt muutamia hyviä syitä, jotka motivoisivat minua. Kerrankin saatte kaivaa suhteestanne hyviä puolia.
Siis mitä syitä on hankkiutua parisuhteeseen ja pysyä siinä?
Olen hieman yli kolmekymppinen mies. 18 vuotiaana muuttanut lapsuudenkotoa pois. Tässä nyt on toistakymmentä vuotta asuttu yksin tai kämppiksen kanssa. Seurustellut yhteensä n. 4 kuukautta ja kerran koettanut (joskus 90-luvulla) asua naisen kanssa saman katon alla. Noin kuukauden siihen kykenin.
Nyt pitäis keksiä ideaa, millä sais itsensä innostumaan parisuhteesta. Ulkopäin puskee painetta. Sitä paitsi kaikki asiat elämässä tuntuis olevan suunniteltu pariskunnille ja perheille. Pirun yksinäinenhän siitä vanhuudestakin tulee, jos tätä vanhanpojan uraa jatkaa.
Esittäkääpä nyt muutamia hyviä syitä, jotka motivoisivat minua. Kerrankin saatte kaivaa suhteestanne hyviä puolia.
Siis mitä syitä on hankkiutua parisuhteeseen ja pysyä siinä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ensinnäkin ulkoisten paineiden takia kumppanin hankkiminen on erittäin arveluttavaa. Sääliksi käy jo sitä, jota meinaat huijata.
Kyllä se syy pitää löytyä sun sisältä, ja jos et sitä löydä, jatka yksin.
homma kun tuo urheilu.
Kenellä on sisäsyntyinen tarve urheilla urheilee mielikseen ja saa palkinnoksi terveen salskean kropan. Kenellä sitä ei ole joutuu yrittämään väkisin. Tietäähän sen ettei siitä mitään tule. Perseestähän se on.
Miksei mulle annettu sisäsyntyistä tarvetta? Vituttaa.
Mitä ihmeen ulkopuolisia paineita? Kenen taholta? Miten ihmeessä joku on nyky-Suomessa tilivelvollinen kellekään henkilökohtaisista valinnoistaan? Mitä ihmettä se kellekään kuuluu?
Mutta niitä hyviä puolia. Seurallisena luonteena minulle on vaimosta seuraa. Vaimon kanssa voi tehdä kaikkea sitä mitä kavereidenkin kanssa. Keskustella, kuntoilla, juhlia, matkustella jne. Ja tietysti vaimosta on suurta hyötyä ruumiillisen iloittelun saralla.
Lisäksi, tosin kuin irvileuat väittävät, elämä tulee vaimon kanssa halvemmaksi, ellei satu ottamaan laiskaa ja ahnetta loisijaa. Kotityötkin vähenevät, kun samalla tekee kahden kuin yhdenkin ruoat.
Vanhuudenturvaksi tosin suosittelisin laajaa kaveripiiriä vaimon sijaan. Yksi ihminen kun saattaa ottaa eron tai kuolla.
luonne. Ruumiillisen ilottelun sarallakin olen vähään tyytyväinen.
Tuo edullisuus kyllä houkuttelee.
yllättävän mukava herätä maailman ihanimman naisen vierestä. Sitä on kiva halata ja rutistaa.
On kiva ku joku tuntee sut niinku omat taskunsa ja sit välittää oikeesti sun hyvin voinnista.
Sit ne yhteiset matkat ja mielenkiinnon kohteet. Toisen hymy ja halaukset. Juhlapyhät jne. Arjen pyörittäminenki muodostuu kevyemmäks. On niin paljon annettavaa ja jaettavaa. Asioita jotka voidaan jakaa yhdessä.
Ehkä sit se jälkikasvu on parasta mitä parisuhde tarjoaa.
oli jotain joka vaikutti.
Käypä reippaana poikana vastaamassa tänne oikein pitkä vastaus, min. 2 A4:sta 12 fontilla ja 1.5 rivinvälillä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000010&posting=22000000032706958
käyn.
ihan noin pitkästi ei taida kuitenkaan jaksaa.
"Siis mitä syitä on hankkiutua parisuhteeseen ja pysyä siinä?"
Ei mitään, jos ei siltä tunnu.
Nimim. kohtalotoverisi.