missä

mättää? kirjoitti:

haluaisin tavata ystäväni, mutta hän ei minua, tai siis sanoo haluavansa, mutta siirtää ja siirtää koko ajan eteenpäin ja alan jo oleen kyllästynyt siihen. mikä avuksi? ja mikä ihme on syy tälle omituiselle käytökselle? kai tähän kysymykseen, se itsestään selvä vastaus olisi, ettei hän halua olla ystäväsi. mutta. olemme kuitenkin olleet ystäviä jo kohta neljä vuotta. ja tänä aikana avanneet vain kaksi kertaa. itse haluaisin nähdä enemmän ja tämä asia hiertää minua näin ja olen nämä sille toiselle henkilölle sanonut, mutta muutosta ei tapahdu. en ymmärrä, mikä se syy voi olla, kun näin kauan ystäviä ollaan oltu ja toista ei voi tavata, loukkaa.. ja välimatka ei siis ole se ongelma. olen joskus yrittänyt vihjata, että haluan ystävän, jota voi nähdä, en haluaisi tälläistä ystävyyttä, että ei nähdä, että mielestäni tämä on aivan turhaa muka "ystävyyttä" olla yhteyksissä vain puhelimen kautta, olen vihjannut koko ystävyyden lopettamisesta, jos tilanne ei muutu, mutta ei tuokaan ole mitään auttanut, minun on kai? pakko tähän tyytyä, koska muutosta ei näytä olevan tapahtumassa, kun haluiaisin kuitenkin olla hänen ystävänsä. miten saisin hänet todella tajuamaan että haluaisin tavata ja että asioihin on saatava muutos? ja mikä tämän hänen omituisen käytöksen takana oikein on? minusta ei ole normaalia olla ystäviä, jotka ei tapaa juuri koskaan. en jaksa enää odottaa, että näkisin hänet, olen odottanut niin kauan.. onkohan tällä sitten jotain tekemistä asian kanssa? kun tämä ystäväni on vanhempi mies ja itse olen nuori nainen, pientä vispilänkauppaa on ollut ja tunteita minun puoleltani, mutta ne menivät jo, mukana oli myös pettämistä siis tavallaan minun pettämistä ja minun kanssa pettämistä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä