Työpaikkakiusaaminen

Eihän siihen muuta tarvita kuin työyhteisössä uusi tilanne ja viimeksi taloon tullut ihminen. Uutena ihmisenä, luonteellani ja nykyaikaisella koulutuksella ei osannut olla tuomatta epäkohtia esille. Pomo kannusti ja oikein pyysi kertomaan näkemyksiä "Kun olet tullut nyt uutena taloon". Mutta hups... pomolla ei ollutkaan valmiuksia käsitellä esille tulleita asioita eli meni pupu pöksyyn. Siihen vielä "kolahti komerosta" kymmeniä vuosi olleet luurangot ja kenestäs sitä syntipukki tehtiinkään? Uudesta työntekijästä tietenkin!!! Pomo rupesi sitten itse vielä syrjimään ja viestitti tietoisesti tai tiedostamatta omalla käytöksellään, että kiusaaminen on ok. Ei vain tainnut tietää, että täältä löytyykin voimia kuin pienestä kylästä ja ihan muutamasta karjunnasta en häviäkään. Paha juttu vain, että muutama muu on jo ollut pitkillä sairaslomilla, kun eivät kestä huonoa ilmapiiriä. Ihmettelen vain, että pomon pomot eivät ole puuttuneet asiaan.

Kateus johtaa kiusaamiseen. Kuisaaja yleensä lääkeaineitten ja alkohoolin väärinkäyttäjä. Kun kiusaaja saa omaan kierouteen yhden onnettoman ihmisraunion alkaa todellinen helvetti. Nämä kaksi sitten kokoontuu ja punoo keirouksiaan saaden kuisatun sitten todelliseen helvettiin. Työnantaja vastuussa, muuta miksi ei puutu ?? >Työkaverit laukkoo pakoon, kun pelkää, että itse joutuu seuraavaksi uhriksi.

Jos työpaikkakiusaamisesta nostaisi kaikki kiusatut syytteen kuin esim. seksuaalisesta häirinnästä, niin veisikö se asiaa eteenpäin?
Jos toppaa tisseihin kiinni se on näyttö ja se riittää. Jos joutuu kiusauksen uhriksi eikun vain asiat ylös paperille ja juristin puheille, jos ei tule työpaikalla asiaan korjausta.

Korvaus on mielestäni jossakin mainittukin... oliko se jossakin 15 000 euron paikeilla. Kehotan kaikkia kiusarttuja tarkistamaan onko oikeusturvavakuutus on kunnossa ja eikun kanteita nostamaan. Liitosta voi varmaankin saada apua asiaan. En tiedä onko kannetta nostettu omaa työntajaa vastaan, jos on työsuhteessa oleva. Periaatteessa miksi ei voisi, koska sehän on vain omaan työhön liittyvän edun valvomista. Jos sanoo irti niin sitten vain perusteettomasta irtisanomisesta kanne ja korvaukset. Kyllä siinä helposti vuoden jopa kahdenkin tienestit joutuu työnantaja pulittamaan kiusatulle. Sitten vain käy terveyskeskuksen kautta terapiaa, kuntoilee ja nukkuu kaikki nukkumatta jääneet yöt, että saa itsensä kuntoon.

En koskaan uskonut että työelämässä on oikeasti näin paljon henkistä väkivaltaa. Kuvittelin, että työpaikkakiusaaminen on vain heikkoluontoisten ja muitten valittajien puhetta, mutta kun itse jouduin todella törkeän kohtelun kohteeksi, niin kylläpä silmäni aukesivat!

Minuun kohdistui pelkästään yhden kollegan - joka ei ollut edes millään tavalla esimies - kiusaaminen. Työskentelen tukkupuolella, jossa asiakassuhteiden ylläpito on merkittävä osa työstä.

Tämä kollega nälvi minua asiakkaitten kuullen, jotka pitivät tilannetta lähinnä hauskana "vanha työntekijä opettaa keltanokkaa" -tilanteena. Tämä johti siihen, että asiakkaat menettivät luottamuksensa minun ammattitaitooni.

Kaikenlainen vähättely, nälviminen ja työskentelyni haittaaminen kuuluivat hänen repertuaariinsa. Mutta kaiken se teki niin, että mitään konkreettistä näyttöä ei saanut. Odotinkin että haukkuisi edes kunnolla, niin voisin vaikka kunnianloukkauksesta syyttää. Ei, ei se pirulainen koskaan tehnyt semmosta, mistä ei hän selittelemällä selviäisi!

Hän myös kävi pomolle ilmoittamassa, kuinka minulla ei ole työmotivaatiota. Tuntui todella raskaalta tehdä töitä hiki hatussa ja monta asiaa kesken, kun käydään valehtelemassa esimiehelle "ei se tuo uusi tyyppi tee mitään".

Pomon suhtautuminen minuun on muuttunut aika paljon, vaikkei hän ole kiireiltään tullut edes katsomaan työskentelyäni.

Tämä jopa narsistiselta vaikuttava kollega on tunkenut nokkansa vielä kaikkiin luottamustehtäviin, mitä yhteiskunta tarjoaa. Ei paljoa kehdannut ruveta rähjäämäänkään, kun tuntui että haastemies kolkuttelee ovilla sitten..

Nyt on vajaat kaksi vuotta kärsitty, mutta nyt helpottaa. Hän huomasi sen tosiasian, että jos lähden pois, niin hänen ylennys voi olla vaarassa, koska henkilöstöstä alkaa tulla pula.

Mutta jääkööt sinne tappelemaan keskenään. Lähden heti, kunhan uuden työpaikan löydän. Vaikka tilanne on rauhoittunut, duunipaikasta on tainnut jäädä loppuiäkseni paskan maku suuhuni. Puistattaa ajatellakin sitä v***n sähkölukon ääntä, joka vingahtaa aamuisin kulkukorttia tarjotessa... Yök..

Ja sitä ilmettä sen narskun naamalla; on kuin paskan olisi syönyt julkisesti. Naama punottaa, paska maistuu, kaverit nauraa vieressä, mutta on vaan nieltävä ja naurettava teennäistä naurua että; "vitsihän tää oli, tekokakkaa vaan. Maistuu ihan hyvälle". Hävettää, oksettaa ja vituttaa samalla. Ei se helppoo oo.

Siksipä pyydänkin teiltä, arvoisat omaan tyhmyyteenne ja avuttomuuteenne kyllästyneiltä ja omaan elämään pettyneiltä narsisteilta, hävittäkää itsenne jonnekin! Teissä se vika on! Ei tulisi sitä valtavaa romahdusta kun huomaatte teidän pienen maailmanne hävinneen, ja huomaatte itsekin miten muut suhtautuvat teihin. Ei ne kaverit enää naura vieressä, kun sorrat toista. Ei, ne säälien katsahtavat ja toteavat: "ei tuolla kaikki kotona oo, ihme kun se näin pitkään harhoissa eli..". Ja toteavat säälin olevan sairautta ja kävelevät pois. Jäät yksin!

Jos narskut ja muut psykot syntyisivät koiraksi, ne lopetettaisiin jo pentuina luonnevikaisina.