Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä jo miltei 7 vuotta.Mies muutti luokseni ja viime vuonna ostimme yhteisen ok-talon...;(
Miehessä minua suututtaa se etten saa sanoa mistään mielipidettäni.Meillä rakennetaan ja rempataan mutta mies tekee kaiken minua kuulematta.On tämä minunkin projektini(mun rahoitusta tästä 75% ja miehellä 25%)...mutta minun sanomisellani ei ole väliä.Jos sanon mielipiteeni jostain, mies karjuu="mä en kestä" ja sen jälkeen mä saan kuulla et "ämmä nalkuttaa".Onko oikein??Kait mullakin olisi oikeus sanoa millaista haluan kodissani olevan?Ei tämä yksin hänen talonsa ole vaikka hän kuvittelee niin olevankin, koska hän remppaa(joten määräysvalta on hänellä?)
No, rahoitus on minulta suurimmaksi osaksi joten jos rakennuttaisin itse tätä saisin varmaan sanoa mitä laitetaan ja mihinkin?
Ja kun nalkuttaisin niin ymmärtäisin mutta kun EN ja mitään en saa sanoa.
Töissä miehellä on työnjohtohomma, ja kotona kuulen milloinka joku teki niin ja näin eikä tehnyt kuten käskettiin mutta näille alaisilleen mies ei saa sanottua, mulle kylläkin ja aivan kaikesta.OLEN KAATOPAIKKA.Työnjohtohommissa mies on "hyvää kaveria" alaistensa kanssa eikä saa sanottua näille mitään...-->munaton?? Mulle voi sanoa mitä vaan ja minä en saa suuttua, sillä olenhan "hullu, vesipää, luonnevikainen"?
Sitten riitelyn tuoksinassa tulee miehelle yhtäkkiä tällainen "rakkauskohtaus" ja hän hokee rakastavansa mua eikä voi elää ilman minua...Arvaa uskonko sättimisen ja huudon jälkeen tuollaista ja sit tarttis saada "sovintosexiä"--->
Ei todellakaan innosta kun on huudettu, haukuttu, ja solvattu maan rakoon vain siksi että erehdyin kysymään mikä tuohon tulee....?Senjälkeen haukutaankin siitä ettemme sovi toisillemme kun sexiäkin saa niin harvoin= 30kert/kk:ssa.=Onko harvoin???Mulle riittäis vähempikin, enkä näiden kiukkukohtausten jälkeen halua olla lähellä häntä ollenkaan.Hän ei sitä vaan ymmärrä!
Ja kysymys kuuluu, onko tämä mies aivan terve? Kun nämä mielialat saattavat muuttua tuhannesosa sekunnissa.Tästä taidosta olisi jopa teatteriväki kateellinen!
Miehessä minua suututtaa se etten saa sanoa mistään mielipidettäni.Meillä rakennetaan ja rempataan mutta mies tekee kaiken minua kuulematta.On tämä minunkin projektini(mun rahoitusta tästä 75% ja miehellä 25%)...mutta minun sanomisellani ei ole väliä.Jos sanon mielipiteeni jostain, mies karjuu="mä en kestä" ja sen jälkeen mä saan kuulla et "ämmä nalkuttaa".Onko oikein??Kait mullakin olisi oikeus sanoa millaista haluan kodissani olevan?Ei tämä yksin hänen talonsa ole vaikka hän kuvittelee niin olevankin, koska hän remppaa(joten määräysvalta on hänellä?)
No, rahoitus on minulta suurimmaksi osaksi joten jos rakennuttaisin itse tätä saisin varmaan sanoa mitä laitetaan ja mihinkin?
Ja kun nalkuttaisin niin ymmärtäisin mutta kun EN ja mitään en saa sanoa.
Töissä miehellä on työnjohtohomma, ja kotona kuulen milloinka joku teki niin ja näin eikä tehnyt kuten käskettiin mutta näille alaisilleen mies ei saa sanottua, mulle kylläkin ja aivan kaikesta.OLEN KAATOPAIKKA.Työnjohtohommissa mies on "hyvää kaveria" alaistensa kanssa eikä saa sanottua näille mitään...-->munaton?? Mulle voi sanoa mitä vaan ja minä en saa suuttua, sillä olenhan "hullu, vesipää, luonnevikainen"?
Sitten riitelyn tuoksinassa tulee miehelle yhtäkkiä tällainen "rakkauskohtaus" ja hän hokee rakastavansa mua eikä voi elää ilman minua...Arvaa uskonko sättimisen ja huudon jälkeen tuollaista ja sit tarttis saada "sovintosexiä"--->
Ei todellakaan innosta kun on huudettu, haukuttu, ja solvattu maan rakoon vain siksi että erehdyin kysymään mikä tuohon tulee....?Senjälkeen haukutaankin siitä ettemme sovi toisillemme kun sexiäkin saa niin harvoin= 30kert/kk:ssa.=Onko harvoin???Mulle riittäis vähempikin, enkä näiden kiukkukohtausten jälkeen halua olla lähellä häntä ollenkaan.Hän ei sitä vaan ymmärrä!
Ja kysymys kuuluu, onko tämä mies aivan terve? Kun nämä mielialat saattavat muuttua tuhannesosa sekunnissa.Tästä taidosta olisi jopa teatteriväki kateellinen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Teillä on takana useamman vuoden parisuhde, onko miehesi vasta ok-talon ostamisen jälkeen muuttunut?
Ei sitten tullut mieleen 7 vuoden aikana, että mies ei ehkä ole sinulle oikea?
Kävi vain mielessä, että eihän hän vain käytä sinua hyväksesi? Tyydyttääkseen seksi- ja asumistarpeensa?
Alkoivatko ongelmat vasta kun aloititte rakentamaan?
Joo, kyllä käynyt monasti mielessä....mutta muuten mies on mukava kun on ns. "normaali".Muutoin tullaan hyvin toimeen mutta, mutta...
Nämä kiukkukohtaukset ja naisen vähättelyt taitavat kuitenkin juontaa juurensa kotoaan?Hänen isänsä ja vejensä samanlaisia...huutavat vaimoilleen kokoajan vähemmästäkin ja sitten yhtäkkiä "pusipusi, ethän suuttunut" -tällaista meininkiä!Outoo porukkaa, olen ollut sitä mieltä koko ajan!!
No, en tiedä tätä hyväksikäyttämistä?Käynyt kyllä sekin mielessä?!Ja mihin muuhun kuin sexiin hän naista tarvitsee, paitsi kuin rahoittamiseen...Kyllä tämä tunne kuitenkin on hieman vahvistunut ajan kuluessa kun mies ei maksa mitään...Kun yhteisiä menoja ja mutta mies aina kysyy"millä maksetaan" Hänellä ei rahat yksinkertaisesti riitä enää minuun!Minä maksan aina kaiken kun ulos menemme.(rakennushomma on kuitenkin siten että maksamme yhteiseltä tililtä taloon kohdistuvat menot)Ja senkin hoidan minä, koska mieheltä välillä tuppaavat "erehtymään" nuo tilit.....
Olen kuitenkin itsestäni huolta pitänyt ja aika sirpakka ikäisekseni kuitenkin..joten olen kyllä miettinyt että jokin "oksa muualla voisi olla mulle sopivampi"
Rakentamaan miehellä oli heti suhteemme alussa hirveä tarve.Mun olis jo alussa kuulemma pitänyt laittaa omistuskämppäni lihoiksi ja ruveta rakentamaan hänen kanssaan taloa..Näinkin kauan sain sitä jarrutettua.Mies hinkui kotoseudulleen ja kuulemma kun myyn kämppäni ja muutan hänen kanssaan sinne---> taivas aukenee(ainakin hänelle)
Minä en siihen rumbaan silloinkaan lähtenyt koska itsellä melko hyvä työpaikka täällä ja tienaan aika mukavasti (vakit.työ) ja olen jo yli 50v!
Eli en sitä työtä hänen kotoseudultaan olisi varmaan helpolla saanut tuolloinkaan.Ja oma nuoreni asui vielä tuolloin kotona enkä hänenkään vuokseen halunnut muuttaa.
Eli vastaus kysymykseesi oli että ongelmia oli ilmassa ennenkin, mutta nyt hänen vähän "omistaessaan"(hänelle erittäin tärkeätä)tuntuu että homma karkaa käsistä!
Mitä ihmettä teet miehen kanssa joka ei arvosta, rakasta ja kunnioita sinua yksilöllisenä ihmisenä? olet aikuinen nainen eikä tuommoista tarvitse kuunnella kenenkään. Jos koko perhe on samanlaista sakkia niin miksi olet sotkeentunut koko mieheen alunperin? sulla on töitä ja rahallisesti pärjäät niin mitä odotat? vihellä peli poikki ja laita mies jäähylle ja hommaa kamasi pois yhteisestä sirkuksesta.
Suhteeksi tuota ei voi sanoa.
Onneksi olkoon, olet varmaan jo huomannut että nalkutuksella on hyvin minimaalinen vaikutus miehiin.
Eli jos asia on sinulle tärkeä siirry sanoista tekoihin... miehet ymmärtävä niitä paremmin kuin sanoja (tunnusmerkkinä se että mies muuttuu nalkuttajaksi).
Jos sinulla on taloudellinen valta, niin käytä sitä, äläkä anna periksi. Kaikilla aikuisilla pitää olla jonkin verran "munaa" sukupuoleen katsomatta.
Saat samalla hyvää preppausta poikalasten kasvatukseen.
Eli nyt sinulla on teoreettista valtaa enemmän, mutta annat kaiken käytännön vallan miehelle (ilmaiseksi). Moralisointi ja kauniit sanat kun sivutettaan yksi totuus tässä maailmassa on se että heikkoja hönöttää kaikki - vahvuutta kunnioitetaan vaikka siitä kitistäänkin.
Lopeta nössöily.
Luettuani toisen viestin poistan mielipiteestäni kasvatusosan - ei liene enää ap:lle ajankohtainen :-)
Olen sen kyllä tähän ikään mennessä huomannut, mutta mites tämä normaali kommunikointi? Kun sekin on "nalkutusta"? Ei tälle miehelle ole mitään muuta pyhää kuin "oma napa",
Kun hänellä huonosti, se puretaan minuun.Kun mulla on "huono päivä" niin minun vastaavanlainen käytös tulkitaan miehen silmissä--> "vittum...ämmä".
Miten minä nyt tässä rupean "valtaani" käyttämään, sen verran blondi ilmeisesti olen?Miestähän ei viedä mitenkään kuin pässiä narussa, tätä ainakaan;)....koska kokoajan häntä on "rasittanut" myymätön omaisuuteni.Kynsin hampain olen saanut vakuuttaa ettei uudehko autoni ym.maapläntit kuulu hänelle millään lailla.Olen ne itse aikoinaan ennen häntä hommannut.Mutta siitäkin saan huudon päälle koska "en ymmärrä" miten raha saadaan poikimaan.
No, hän on hyvä esimerkki.Ollut 2 kertaa aviossa ja aloittanut talon rakentamisen 2 kertaa.Kummallakaan kerralla ei saanut taloa valmiiksi (3/4 osaa valmiina) kun jo veri veti muualle, eli nainen ja lapset jäivät. Minun(oli eronnut jo kun tapasimme) luokseni oli jo kk:n päästä muuttamassa likapyykkeineen(siinä omaisuus).
Olen vaan ilmeisesti hyväsydäminen ja liian kiltti?
Miehen mielestä olen itsekäs ja ajattelen vain omaa etuani! Mikähän hänen motiivinsa sitten on ollut minun omaisuuteni myynnistä(minunko etuni?)
Mut, kiitos miehisestä näkökulmasta...;))
"Olen vaan ilmeisesti hyväsydäminen ja liian kiltti?"
Kyllä (ja jos olisit mies vastaus sisältäisi paljon muita painokelvottomia adjektiiveja).
Jos mies on jo kaksi(?) kerta hylännyt silloisen pesueensa kotia rakentaessa, niin ei kyllä oikein tapaukselta vaikuta. Etenkään jos ei ole ottanut opikseen missään vaiheessa elämää.
Kuningas ilmeisesti haluaa rakentaa linnansa hinnalla millä hyvänsä ja kuningaskunnan alamaiset on vaihdettavissa hyvin helposti.
Vallan käytössä en osaa sen yksityiskohtaisemmin neuvoa ja epäilen että vanha koira (miestä tarkoitan) ei välttämättä opi uusia temppuja jos on koko ikänsä matolle kussut. Älä kuitenkaan anna omaisuuttasi pölliä. Omituisen käytöksen kohdalla voi aina kysyä että käyttäytyykö aikuinen mies hänen mielestään noin.
Vastaavassa tilanteessa tarkastaisin myös testamentin, ettei siellä ole mitään "omaisuudesta kiinnostuneille piileviä motivaattoreita" :-)
Vaikuttaa todellakin omituiselta tyypiltä.
Muuta radikaalisesti riitatilanteessa omaa käytöstäsi niin että se muuttuu arvaamattomaksi kumppanisi silmissä.Seuraa reakioita ja jos huomaat epänormaalia käytöstä järjestä hoitoon tai laita kävelemään.Vähennä seksiä.Kerran päivässä tekee seksin arkipäiväiseksi halua turruttavaksi pakkopanoksi.Rituaalitavaksi.
Mutta mitäs teet jos sanot ettet halua, niin mies vetää niin ison herneen nenäänsä ja valvottaa sua koko yön valituksellaan.Ei saa nukuttua, koska ollaan "huono pari"-valituksellaan.Helpommalla pääsee kun antaa tehdä tekosensa....valitettavasti.;(((((
En todellakaan niistä nauti,ja sexi onkin mulle nykyään todella vastenmielistä!Aikoinaan oma nuoreni jopa heräsi miehen kiukunpuuskiin jos ei tahtoaan läpi saanut...Huutoa..ym. kiukuttelua, ja mun nuoren hereillä pitämistä myöskin.
Monasti sanoin että hoitoon hänen pitäisi mennä koska tämä on jo henkistä ja fyysistä kidutusta...
Miehellä kuitenkin"selviä" aikoja. Olen miettinyt hänen diabetestään tämän homman aikaansaajana? Ja tuntuu että sokeriepätasapaino muuttaa miehen mieltä?Heitelee aika tavalla--> lääkitys ainoastaan...Itse hän tämän kiistää, mutta itse olen huomannut selvän yhteyden...