jopa kolmanteen, neljänteen sukupolveen saakka.
Pettämisen seuraukset ovat hyvin kauaskantoisia
ne näkyvät
3841
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä kaikkien kannattais lukea sinun aloittama aihe , se on raamatussa sanottu ja se on totta ,hirvittää kaikki ne ihmiset jotka hyväksyvät ja jopa kehottavat ihmisiä sala suhteisiin ,he eivät ajattele viattomien ja asiaan kuulumattomien ihmisten kärsimyksiä mitä he niille on käytöksellään aiheuttaneet .
olen samaa mieltä. uskottomuudessa ei todellakaan kukaan ajattele es. niitä lapsia jotka vanhempiensa teoista saavat maksaa isoimmat kärsimykset. avioeron tulleen ei myöskään ajatella lapsia vaan omaa napaa, jopa sos.viranomaiset uskovat vanhempien hienoa kuviota yhteishuoltajuudesta jne.
petetyssä perheessä kasvanut lapsi kasvaa mukana luullen että se on normaalia ja käyttäytyy samoin kumppaniaan kohtaan koska hänellä ei ole parempaa mallia. hän oppii salailemaan asioita jne. suhde ei ole rehellinen,mutta ei häntä voi siitä syytääkään koska malli on ollut jo alunperin sellainen johon lasta ei saisi hankkia.
nykypäivänä kumppania etsiessä täytyykin olla erityisen tarkka, että löytää kaverin joka on ns. samalla aaltopituudella ja samoilla arvoilla varustautunut ehkä sillä on mahdollisuuksia selvitä tässä pahassa pettäjien ja omahyväisten ihmisten maailmassa.
Mies on pettänyt jo vaikka kuinka kauan enkä voi millään ymmärtää hänen itsekkyyttään tässä asiassa! Miten joku, joka on kanssani lapsia hankkinut ja jonka kanssa asiat olivat hyvin, voi tehdä jotain niin itsekästä että aloittaa uuden suhteen ajattelematta sen enempää lapsia kuin itseäänkään. Minä selviän kyllä, tämä on oikeastaan helpotus kun ei tarvitse enää miehen menoja miettiä. Mutta lasten tulevaisuus hirvittää vaikka tuleva ex-mieheni varmasti isän velvollisuudet hyvin hoitaakin...hän on aina ollut varsin hyvä ja osallistuva isä. Itseeni olen yrittänyt mennä ja miettiä että mitä olisin voinut tehdä toisin mutta kai ihminen pettää jos on pettääkseen, ei siinä toinen voi paljoa tehdä. Pettäminen on kuitenkin aina valinta. On minullakin ollut tilanteita joissa olisin voinut pettää mutta en todellakaan ole koskaan tarttunut tilaisuuteen...se ei ole kiinnostanut ja olen aina ajatellut että meillä on jotain niin hienoa mitä en halua särkeä omilla tyhmillä itsekkäillä teoillani! Sitä paitsi parisuhde on hyvin pitkälti tahdon asia, molemmilta täytyy löytyä aitoa tahtoa olla toisen kanssa ja tehdä töitä suhteen eteen. Eikä pettäminen todellakaan ole se kaikista parhain tapa lopettaa suhde tai "tutkia itseään"...