En voisi kuvitella mieheni seurustelevat toisen naisen kanssa, koska hän ei osaa olla mitenkään hurmaava, romanttinen eikä kovin hienotunteinenkaan. Hänellä on yksinkertaiset, analyyttiset keskustelunaiheet. Hän käyttäytyy usein pikkupojan ja eläimen välimaastossa. Pelkään, että suhteemme perustuu siihen että minä kestän häntä.
Tarvitseeko minun tyytyä keskinkertaiseen tai huonoon suhteeseen? onko rakkaudenosoitukseni kaiken tämän arvoisia?
Viharakkaus-suhde ei ole mitenkään mukavaa. Olen vain kyllästynyt hänen lapsellisuuteensa ja laiskuuteensa. Suudelmat tuntuvat katkerilta ja turhilta. Miksi tunnen näin?
Tarvitseeko minun tyytyä keskinkertaiseen tai huonoon suhteeseen? onko rakkaudenosoitukseni kaiken tämän arvoisia?
Viharakkaus-suhde ei ole mitenkään mukavaa. Olen vain kyllästynyt hänen lapsellisuuteensa ja laiskuuteensa. Suudelmat tuntuvat katkerilta ja turhilta. Miksi tunnen näin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No en tuossa näe mitään järkeä jos olet säälistä hänen kanssaan tai muusta yhtä oudosta syystä kuin aito rakkaus.
Väheksytäänkö rakkautta nykyään niin paljon ettei sille anneta arvoa vaan mennään eteenpäin muista syistä?
Ollaan oltu yhdessä reilut neljä vuotta ja suhteellisen hyvin meillä on mennyt.. huomaa imperfekti! Nykyään en jaksaisi miestäni. Hän on laiska, epäromanttinen, lapsellinen ja kenties yksinkertainenkin.
Olen toivonut ja uskonut, että kestän tämän, mutta olen tullut tulokseen, ettei riitä jos vain toinen rakastaa (meidän suhteessa minä). "Kunnon" syytä eroon ei ole, mutta mielessä on kysymys: Olisiko tuolla jossain mies, joka veisi jalat altani, rakastaisi minua ja ottaisi suuren rakkauteni vastaan?
Vaikeita asioita...
Oletteko vai ettekö ole yhdessä?