Olen tässä viime aikoina miettinyt,sitä miksi en ole juurikaan saanut nauttia pitkäaikaisesta parisuhteen onnesta.Kaikki suhteeni ovat olleet jotenkin hankalia ja epäonnistuneet.
Usein olen kokenut,että minua ei ole hyväksytty tällaisena kuin olen,vaan olisi pitänyt olla jotain muuta.
Olen ollut 12v avoliitossa,josta on ainoa lapseni.Miestä ei kiinnostanut parisuhde-elämä.Hän kulki omia polkujaan,harrasti muita naisia ja eli elämäänsä poikamiehenä,kunnes lähdin lapsen kanssa.Sitte elelin yksin,seurustelin pari kertaa.Ensimmäinen oli eron tuskissa,haki itseään.Toinen oli ensin kiva,mutta myöhemmin sitten näytti oikean karvansa.
Elelin omillaan pitkään ilman suhdetta,opiskelin työn ohessa,harrastin.Elämä oli ihan ok.Kävin joskus tansseissa ja tuulettumassa,joskus jotain pientä juttua ,mutta ei sellaista vakavaa.Pitkä puhelinsuhde kaukana asuvan miehen kanssa.Taisi olla varattu,joten lopetin sen.Oli ihan mukava kyllä jutella,mutta ei siis mitään fyysistä.Poika kasvoi ja itsenäistyi,armeija ja muutti omilleen.
Nyt 3v on vireillä ollut suhde.Mies oli hiljattain eronnut ja exänsä kanssa vielä kiinni.Oli hänellä säätöä ex-vaimonsa kanssa ja erosimme välillä joksikin aikaa.Nyt meillä on sellainen suhde,jossa ollaan omillaan,ja käydään yötä toisissamme.Vika on siinä,että emme juurikaan harrasta yhdessä mitään,emme käy missään,ja näemme vain öisin.
Miettinyt tätä hommaa olen.Ymmärrän kyllä että mies haluaa olla nyt omillaan ja kestää aikansa,että entiset asiat saa päätökseen.Käy mielessä kyllä,että ei halua olla julkisesti koska toiveita on vielä entiseen.Kysyttäessä kieltää sen,mutta niinhän ne aina...
Joskus vaan tuntuu,että olen jotenkin kypsähtänyt tilanteeseen,että olisi mukava olla enemmänkin yhdessä.Viihdyn kyllä hänen kanssaan.
Meillä on ehkä nyt erilainen valmiustila tässä suhteessa.Miehen puolta vain yritän saada selville.
Aikahan sen näyttää,tuleeko siitä mitään.Kuinka paljon aikaa sitten voi käyttää suhdetta kohti,ikää kun tulee aina vaan lisää?Ennenkuin voi sanoa että yritetty on,ei kannata enää.
Miehen tarpeet ja naisen tarpeet.Näistä voisi keskustella yleisesti.Miesten odotuksista naisiin nähden ja päinvastoin.
Usein olen kokenut,että minua ei ole hyväksytty tällaisena kuin olen,vaan olisi pitänyt olla jotain muuta.
Olen ollut 12v avoliitossa,josta on ainoa lapseni.Miestä ei kiinnostanut parisuhde-elämä.Hän kulki omia polkujaan,harrasti muita naisia ja eli elämäänsä poikamiehenä,kunnes lähdin lapsen kanssa.Sitte elelin yksin,seurustelin pari kertaa.Ensimmäinen oli eron tuskissa,haki itseään.Toinen oli ensin kiva,mutta myöhemmin sitten näytti oikean karvansa.
Elelin omillaan pitkään ilman suhdetta,opiskelin työn ohessa,harrastin.Elämä oli ihan ok.Kävin joskus tansseissa ja tuulettumassa,joskus jotain pientä juttua ,mutta ei sellaista vakavaa.Pitkä puhelinsuhde kaukana asuvan miehen kanssa.Taisi olla varattu,joten lopetin sen.Oli ihan mukava kyllä jutella,mutta ei siis mitään fyysistä.Poika kasvoi ja itsenäistyi,armeija ja muutti omilleen.
Nyt 3v on vireillä ollut suhde.Mies oli hiljattain eronnut ja exänsä kanssa vielä kiinni.Oli hänellä säätöä ex-vaimonsa kanssa ja erosimme välillä joksikin aikaa.Nyt meillä on sellainen suhde,jossa ollaan omillaan,ja käydään yötä toisissamme.Vika on siinä,että emme juurikaan harrasta yhdessä mitään,emme käy missään,ja näemme vain öisin.
Miettinyt tätä hommaa olen.Ymmärrän kyllä että mies haluaa olla nyt omillaan ja kestää aikansa,että entiset asiat saa päätökseen.Käy mielessä kyllä,että ei halua olla julkisesti koska toiveita on vielä entiseen.Kysyttäessä kieltää sen,mutta niinhän ne aina...
Joskus vaan tuntuu,että olen jotenkin kypsähtänyt tilanteeseen,että olisi mukava olla enemmänkin yhdessä.Viihdyn kyllä hänen kanssaan.
Meillä on ehkä nyt erilainen valmiustila tässä suhteessa.Miehen puolta vain yritän saada selville.
Aikahan sen näyttää,tuleeko siitä mitään.Kuinka paljon aikaa sitten voi käyttää suhdetta kohti,ikää kun tulee aina vaan lisää?Ennenkuin voi sanoa että yritetty on,ei kannata enää.
Miehen tarpeet ja naisen tarpeet.Näistä voisi keskustella yleisesti.Miesten odotuksista naisiin nähden ja päinvastoin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.