Miten ja minkälaisissa tilanteissa tuota kaikkien miesten pelkäämää liiallista itsenäisyyttä ilmenee? Miten miehet ovat reagoineet tilanteeseen? Miten sinä olet reagoinut havaitessasi pelkoa? Voisitteko kertoa jotain esimerkkejä?
Mä oon sen verran kokematon naisten suhteen, että en ole liian itsenäistä naista koskaan tavannut, saati ollut tekemisissä sellaisen kanssa. Siitä johtuen en oikein ymmärrä koko asiaa ja kaipaisin valaisua.
Hei, kaikki liian itsenäiset naiset.
35
4302
Vastaukset
- scale
En ole muutenkaan pelästynyt kenenkään naisen liiallista innokkuutta, tai liian nopeaa etenemistä.
Erään naisen liian innokkaita "puhemiehiä" kyllä, mutta pikemminkin silloin vaan vitutti, en niinkään pelännyt. - sirpamaikkarilta
naispuolinen kaveri löytyy. Hankkii hyvi ite rahaa, oma kämppä maksettu, oma auto, remontit ja vastaavat pystyy vaikka ammattilaiselta tilaamaan. Saa pidettyä kotinsa ite järjestyksessä ja laittaa ite ruokansa tarpeen vaatiessa. Seksiä varten sillä on tyttöystäväkin valmiina, joka tulee paikalle melkein samantien kun kutsu käy.
Onko se sitä itsenäisyyttä? Tosin on sillä ihan mielettömästi kavereita ja yleensä aina joku kylässä. Ellei se tyttökaveri niin joku muu.- LoL..
Vai onko hän suhteen butch? :D
- sirpamaikkarilta
LoL.. kirjoitti:
Vai onko hän suhteen butch? :D
Jos puhun naispuolisesta kaverista jolla on tyttöystävä niin mikähän mahtaa olla? Ja se onko suhteessa butch vai femme ei kerro yhtään mitään itsenäisyydestä. Enemmän kertoo se dominoiva tai alistuva puoli. Ja se pätee myös heterosuhtessa.
- ...........
Menestyminen työssäni on aiheuttanut molemmassa pitkässä parisuhteessani ongelmia. Molemmissa tapauksissa mies alkoi kiukuttelemaan aina pari kuukautta ennen tärkeää näyttelyä ja toinen laittoi vastaavassa tilanteessa suhteen poikki. Sanoi etten hänen mielestään tarvitse ketään kun mulla on työni. No en enää tarvitsekaan.
Miten työssä menestymistä mitataan? Palkalla? Titteleillä? Työpäivän pituudella?
En kyllä ymmärrä miten naisen työssä menestyminen pelottaisi miehiä tai miten työssä menestyminen olisi tulkittavissa (liialliseksi) itsenäisyydeksi. Miten työssä menestyminen tai menestymättömyys vaikuttaa parisuhteen hyvinvointiin?
Äkkiseltään luulisi, että työssä menestymättömyys olisi ennemmin rasite, koska sehän aiheuttaa stressi, riittämättämyyden tunnettaa yms... ja voi johtaa pitkittyessään jopa työttömyyteen, masennukseen, burn-outtiin, jne...
Ensimmäisen tulee mieleen tuosta näyttelyn lähestymisestä, että mahtaa jäädä mies silloin taka-alalle, eli vaille huomiota ja hellyyttä? Pitkiä työpäiviä, äreyttä ja stressiä ilmassa?- ............
Richartti kirjoitti:
Miten työssä menestymistä mitataan? Palkalla? Titteleillä? Työpäivän pituudella?
En kyllä ymmärrä miten naisen työssä menestyminen pelottaisi miehiä tai miten työssä menestyminen olisi tulkittavissa (liialliseksi) itsenäisyydeksi. Miten työssä menestyminen tai menestymättömyys vaikuttaa parisuhteen hyvinvointiin?
Äkkiseltään luulisi, että työssä menestymättömyys olisi ennemmin rasite, koska sehän aiheuttaa stressi, riittämättämyyden tunnettaa yms... ja voi johtaa pitkittyessään jopa työttömyyteen, masennukseen, burn-outtiin, jne...
Ensimmäisen tulee mieleen tuosta näyttelyn lähestymisestä, että mahtaa jäädä mies silloin taka-alalle, eli vaille huomiota ja hellyyttä? Pitkiä työpäiviä, äreyttä ja stressiä ilmassa?Olen samaa pohtinut. Kai se niin on että ennen näyttelyä ajatukseni pyörivät töissäni enemmän kuin miehessäni. Mutta eikös se niin ole kaikissa parisuhteissa että se kumppani ei aina voi olla sataprosenttisesti koko ajan ensimmäisenä ajatuksissa. Eihän suhde mikään symbioosi voi olla.
- mä.
No voi Rrriku, täytyyhän sitä kokematonta vähän jelppiä.
:DDD
Ulkomailla: opin ymmärtämään miksi pohjoismaisia naisia pidetään feministeinä. Minulta ihan tosissaan kysyttiin, että asunko siis yksin? (Toisella kertaa olin parikymppinen nuori nainen/E-Euroopassa asutaan "kotona", ja toisella kertaa yli 30 v ja islaminuskoisten kanssa tekemisissä.) Jälkimmäisen ihmettelijät oli ainakin miehiä, eli ihmettelivät, että miten olen IHAN YKSIN ulkomailla, ja oikein asun siellä, eikö minulla todellakaan ole perhettä/sukua ko. maassa. Ei ne muutenkaan oikein uskoneet kyllä mitä puhuin, eli esim. että Suomessa on ihan maataloutta (kylmä ilmasto heidän kotimaahansa verrattuna) jne. Yksin liikkuminen ja tekeminen on jotenkin jollain skaalalla ei-naisellista, ei-naismaista. Miksiköhän?
Suomessa joitakin kertoja: otan sen miesten "pelkona", kun minulle on useaan kertaan autottu päätä koostani, "lihaksikkuudesta" , vahvuudesta, eli että "en tarvitse" miestä (miehen lihaksia???)/ asiakaspalvelua/ viihteellä/ jos menee hankalaksi, niin mistä minulle autoaan päätä -juttu. Eli miksi uhitella tuolla, siis mies?
Omasta mielestäni en ole ei-naisellinen, mitenkään sen vahvempi (fyysisesti tai henkisesti) tai rohkeampi kuin naiset nyt yleensä, keskipituudestakin olen vain muutaman cm:n pidempi, ja painokin normaali vaikkakin ylärajalla (BMI).
Täällä se tuli esille, kun/jos kertoo, että osaa itse vaihtaa polkupyörän renkaat/paikata ne, asentaa lampun sokeripalaan, vaihtaa sulakkeet, katsoa autonöljyt, vaihtaa lamput autoon(kin), talvi/kesärenkaat jne. Eli miehet taas katsoo, että "en tarvitse" heitä mihinkään. No en mä talkkariksi tai isäksi ole koskaan kumppaniani mieltänytkään/toivonutkaan. - vastaa:
Nainen on liian itsenäinen silloin, kun hän on itsenäinen yhdessäkin asiassa, jossa miehen kuuluu olla itsenäinen/osaava/tms. mutta ei ole.
- sirpamaikkarilta
Mikä on miehen hommaa ja mikä naisen. En taida kuulua kumpaakaan kategoriaan kun en osaa sulaketta vaihtaa enkä ruokaa laittaa.
- sen myös noin
Niin, olen sen tajunnutkin, että miehen kanssa pitäisi leikkiä aivotonta ja avutonta, ja kikattaa tyhmänä ja olla 8 h pimeässä kun "ei osaa" vaihtaa lamppua tai sulaketta. Tai huiii.. pelkää koko mittaritaulua.
Mä en jaksa teitä miehet aina.
Rakastan muuten kokkaavia miehiä. :D - jatkaa:
sen myös noin kirjoitti:
Niin, olen sen tajunnutkin, että miehen kanssa pitäisi leikkiä aivotonta ja avutonta, ja kikattaa tyhmänä ja olla 8 h pimeässä kun "ei osaa" vaihtaa lamppua tai sulaketta. Tai huiii.. pelkää koko mittaritaulua.
Mä en jaksa teitä miehet aina.
Rakastan muuten kokkaavia miehiä. :DSen lampun toki saa vaihtaa, koska mieskin osaisi sen tehdä. Sen sijaan jos (esim.) ostat auton, johon miehellä ei olisi ollut varaa, liikut todella heikoilla hangilla.
Näissä lätinöissä on sitten hiukan sarkasmia mukana. - pää :DDD
jatkaa: kirjoitti:
Sen lampun toki saa vaihtaa, koska mieskin osaisi sen tehdä. Sen sijaan jos (esim.) ostat auton, johon miehellä ei olisi ollut varaa, liikut todella heikoilla hangilla.
Näissä lätinöissä on sitten hiukan sarkasmia mukana.Joo, on tullut kokeilua sarkasmin kanssa ja ilman.
Yleensäkin autonosto on naiselle "liikaa", sen olen huomannut autokaupoissa ja -korjaamoillakin kiertäessäni. Erittäin monet suhtautuu naiseen ylimielisesti; viimeksi valitsinkin autokorjaamoni sen mukaan, että se oli ainut siinä pikkukaupungissa, jossa minulle puhuttiin kuin ihmiselle.
Autolla nyt vielä saakin liikkua, mutta otapa traktori. Sitäkin on tullut kokeilua. :D
Mopolla en ole ajanut kuin kerran ojaan.
Ehkä mun vahvuuteni on juuri sitä, että osaan aika paljon kaikenlaista - perinteisiä sukupuolirajoja rikkoen. Jotenkin meidän suvussa on aina tehty kaikkea, eikä kyselty, onko se sopivaa tai osaako, tai viittiskö. On vain tehty. Ennen joulua mua nauratti oikeesti, kun sain pari tekstaria: traktorikorjaamon omistama veljeni oli juuri leipomut 30 leipää puilla lämmitettävässä uunissa, ja jätti minulle pari jemmaan (joulunalus hiljaista aikaa traktorien kanssa, sen vaimo on insinööri), ja siskoni purkanut saunansa lauteet ja tehnyt jouluksi uudet. Ja mä en kuulkaa edes valehtele. (Siskon mies osaisi myös, ja on sen alan ammattilainen, mutta systeri tykkää puutöistä, ja sillä oli lomaa.) - jatkaa:
pää :DDD kirjoitti:
Joo, on tullut kokeilua sarkasmin kanssa ja ilman.
Yleensäkin autonosto on naiselle "liikaa", sen olen huomannut autokaupoissa ja -korjaamoillakin kiertäessäni. Erittäin monet suhtautuu naiseen ylimielisesti; viimeksi valitsinkin autokorjaamoni sen mukaan, että se oli ainut siinä pikkukaupungissa, jossa minulle puhuttiin kuin ihmiselle.
Autolla nyt vielä saakin liikkua, mutta otapa traktori. Sitäkin on tullut kokeilua. :D
Mopolla en ole ajanut kuin kerran ojaan.
Ehkä mun vahvuuteni on juuri sitä, että osaan aika paljon kaikenlaista - perinteisiä sukupuolirajoja rikkoen. Jotenkin meidän suvussa on aina tehty kaikkea, eikä kyselty, onko se sopivaa tai osaako, tai viittiskö. On vain tehty. Ennen joulua mua nauratti oikeesti, kun sain pari tekstaria: traktorikorjaamon omistama veljeni oli juuri leipomut 30 leipää puilla lämmitettävässä uunissa, ja jätti minulle pari jemmaan (joulunalus hiljaista aikaa traktorien kanssa, sen vaimo on insinööri), ja siskoni purkanut saunansa lauteet ja tehnyt jouluksi uudet. Ja mä en kuulkaa edes valehtele. (Siskon mies osaisi myös, ja on sen alan ammattilainen, mutta systeri tykkää puutöistä, ja sillä oli lomaa.)"traktorikorjaamon omistama veljeni"
Kirjoitusvirhe varmaan, mutta voihan tuokin kai olla mahdollista. :D
Tuossa vähän mietiskelin, että aiemmin tykkäsin avuttomiksi (välillä) heittäytyvistä naisista, mutta vanhemmiten (yli kolmevitosena) sellainen on alkanut ärsyttää. Johtuisikohan se siitä, että olen tajunnut naisten useimmiten vain _näyttelevän_ avutonta. Pitäisiköhän mun vastaavasti näytellä etten tajua sitä? ;) - elämään
jatkaa: kirjoitti:
"traktorikorjaamon omistama veljeni"
Kirjoitusvirhe varmaan, mutta voihan tuokin kai olla mahdollista. :D
Tuossa vähän mietiskelin, että aiemmin tykkäsin avuttomiksi (välillä) heittäytyvistä naisista, mutta vanhemmiten (yli kolmevitosena) sellainen on alkanut ärsyttää. Johtuisikohan se siitä, että olen tajunnut naisten useimmiten vain _näyttelevän_ avutonta. Pitäisiköhän mun vastaavasti näytellä etten tajua sitä? ;)Työlleen omistautunut tyypillinen suomalainen mies. Mulla tahtoo sormet liikkua nopeampaa kuin aivot. :D (On se ehkä velkansa jo maksanut; sivuhuomautus.)
Tota, mua ärsyttää aivan erityisesti se, että huomaan/näen jonkun näyttelevän avutonta, kuten esim. että mies ei osaa painaa pölynimurin nappia tai "huitoa" sillä imurinpäällä lattialla, niin että roskat menee sinne imuriin. Kun samainen mies osaa silti huoltoasemalla imuroida autonsa sisältä. Mä en oikeasti jaksa ihmisiä, jotka leikkii tyhmää/avutonta.
Että älä viitti alkaa näytellä ainakaan. Ja kuten sanoit, sinua(kin) ärsyttää se, että näkee toisen esittävän.
Siitä tulee herkästi niitä parisuhdepelejä. Eli molemmat tietää toisensa valehtelevan ja tietävän sen, mutta leikitään, että "ahhh mä oon nainen ja sitä ja tätä" ja "mä oon mies ja en voi sitä ja tätä, ja mun on pakko näin ja näin" . Vaikka saathan sä nyt tietysti pelatakin, jos se sua innostaa, mutta musta ne pelit on typeriä.
Minusta suurin osa ihmisistä voi miltei mitä vain jos haluaa. Toki joku aina tekee paremmin ja joku huonommin, tai asian voi ostaa sen sijaan että tekee, mutta siltikin. - siitä tykkään
elämään kirjoitti:
Työlleen omistautunut tyypillinen suomalainen mies. Mulla tahtoo sormet liikkua nopeampaa kuin aivot. :D (On se ehkä velkansa jo maksanut; sivuhuomautus.)
Tota, mua ärsyttää aivan erityisesti se, että huomaan/näen jonkun näyttelevän avutonta, kuten esim. että mies ei osaa painaa pölynimurin nappia tai "huitoa" sillä imurinpäällä lattialla, niin että roskat menee sinne imuriin. Kun samainen mies osaa silti huoltoasemalla imuroida autonsa sisältä. Mä en oikeasti jaksa ihmisiä, jotka leikkii tyhmää/avutonta.
Että älä viitti alkaa näytellä ainakaan. Ja kuten sanoit, sinua(kin) ärsyttää se, että näkee toisen esittävän.
Siitä tulee herkästi niitä parisuhdepelejä. Eli molemmat tietää toisensa valehtelevan ja tietävän sen, mutta leikitään, että "ahhh mä oon nainen ja sitä ja tätä" ja "mä oon mies ja en voi sitä ja tätä, ja mun on pakko näin ja näin" . Vaikka saathan sä nyt tietysti pelatakin, jos se sua innostaa, mutta musta ne pelit on typeriä.
Minusta suurin osa ihmisistä voi miltei mitä vain jos haluaa. Toki joku aina tekee paremmin ja joku huonommin, tai asian voi ostaa sen sijaan että tekee, mutta siltikin.Toi mun veli on muuten oikeasti aika fiksu. Pidin sille saarnaa, että suhtautuu sitten asiallisesti naisiin, jotka kyselee traktorinhuollosta/korjauksesta (ainakin yksi leskeksi jäänyt nainen oli soittanut sen opettamaan öljynvaihdot & muut päivittäishuollot; jatkoi tilanpitoa) - kun itseäni niin ärsyttää toi autokorjaamojen typerä suhtautuminen naisiin.
Että on niitä ihan fiksujakin miehiä, mutta ei se varmaan muuten sen insinöörin kanssa toimeen tulisikaan. :D
- la.ra
itse, mutta Poikaystävä on käyttänyt tuollaistakin termiä.
Kuulemma minuun on vaikea tehdä vaikutusta, kun sitä ei voi tehdä rahalla(!). Lisäksi on kuulemma vaikea olla varma, että olen vakavissani, kun minulla ei ole mitään menetettävää, tai siltä se vaikuttaa.
Jotenkin se tuntuu kaipaavan normaalia enemmän todisteluita tunteistani. Haluaisi, että jakaisin enemmän asioita hänen kanssaan, että keskustelisin enemmän duuniasioistani ja tulevaisuudensuunnitelmistani ja muusta sen sellaisesta.- *levittelee käsiään*
Oletkin todellisuudessa sulkeutunut persoona? :(
- kertomus :
*levittelee käsiään* kirjoitti:
Oletkin todellisuudessa sulkeutunut persoona? :(
oli kaiken kaikkiaan
- näin..
Taloudellinen itsenäisyys, yrittäjyys ja ehkä paremmat tulot kuin miehellä. Tuntuu olevan aivan sietämätöntä.
Yleinen osaaminen, eli kaikenlaiset arjen taidot auton ja kodin pikkuhuoloihin ja lisäksi kodinhoito- ym. hommat hoituu helposti ja ilman apua.
Henkinen vahvuus, eli pikkuasiat eivät horjuta ja järkytä. En kärsi läheisriippuvuudesta, enkä siis ole riippuvainen miehestäkään..
Parisuhteelta odotan kaveruutta, kumppanuutta, seksiä, hellyyttä, rakkautta ja henkistä tasavertaisuutta, mutta mahdottomalta tuntuu. Mitään epätoivoista suhteen etsintää en harrasta, mutta ne parikin potentiaalista on sanonut, että olen liikaa.. elämäntapani ahdistaa, teen liikaa töitä jne. Viimeksi minut jätettiin sanomalla, että tuntuu, ettei elämääni mahdu mitään, vaikka yhteisestä ajasta ei ainakaan olisi ollut puutetta. - *mimi*
Tämä mun kokemus ei nyt ihan liity itsenäisyyteen, mutta vähän samaa haetaan. Eli olen kotoisin yli 100 000 asukkaan kaupungista, jolla on duunari mainen ja ei yliopistoa. Olen sieltä muuttanut pois opintojeni takia, mutta käyn siellä silloin tällöin.
Viihteellä ollessa miehet tulevat innoissan juttelemaan ja kyselemään kaikenlaista. Kysyvät tietysti mitä teen ja opiskelen jne. Jos kerron, että olen juurivalmistunut tuplamaisteri (ei minun mittapuulla juuri mikään oppiarvo nykypäivänä) ja teen töitä siellä ja niitä hommia (ylemmän tason) niin jo miehet menee yhtäkkiä vaikeiksi. Enää ei riitäkään jutun juurta ja pikkuhiljaa ne siitä kaikkoaa.
Olenkin sitten muutamaan kertaan kertonut olevani kampaaja ja se on kelvannut. Ovat oikein mielellään jatkamassa juttua ja haluamassa muutakin, jota en tosin heille anna :)
Mikä siinä siis on, että jos kerron totuuden ammatistani ja opiskelusta (koska he sitä ovat itse kysyneet) niin ei kelpaa..
Ei siis haitta vaikka ei kelpaakaan, koska
a) olen varattu
b) jos en olisi niin en tuollaisten pösilöiden perään jaksa itkeä
c) baari ei muutenkaan ole ideaali kumppanin iskupaikka.
kunhan tuli tämäkin asia mieleen. Ei muuta. - eilamaria
Asun yksin okt:ssä,jossa on nyt pientä pintaremppaa,maalausta ja listanvaihtoa jne. Aiemmin miesystäväni autteli minua joissakin hommissa,mutta ei enää nykyään.Vinoilee kun olen kuulemma niin osaava.(sanottuna pirullisella äänellä)Sahaan puita,kunnostelen pihaa jne.Usein vieläkin ihmetellään,että miksi ostin okt,kun helpompi naisen olisi elää rivitalossa...Tunnun olevani joku luonnonoikku naiseksi.Vaihdan mm.autonrenkaat itse ja sitä toimitusta usein jotkut katselevat pitkään ohimennessään.
Veljeni on ainoa,joka suhtautuu luontevasti,eikä kysele,että milloin otan isännän taloon.Neuvoo kun kysyn,ja siten osaan sitten tehdäkin jotain.Sitä oppii kun haluaa ja on kiva puuhastella ulkona ja erilaisia hommia.Luonnistuuhan ne "naistentyöt" kyllä,mutta joskus kypsyttää sellaiset sanomiset,että kun olen työntynyt "miesten reviirille".Kerran riidoissa ollessamme mies tokaisi,että "kohtahan sulle kasvaa k---äkin."
En ole silti mikään justiina,olen ihan naisennäköinen nainen,ja tykkään kulkea hameissa.Ehkä tässä on kyse siitä itsenäisen ja omillaan toimeentulevan naisen onkelmasta. - vili
mun siskon. joku äijä jonka kanssa se hengaili kysy siltä väärään aikaa mitä kuuluu. noh, se oli siskon mielestä tunkeutumista hänen alueelleen...monoa tuli
- eilamaria
yliregointia siskos puolelta.Ja sitäpaitsi minusta olisi mukavaa suunnitella ja puuhastella miehen kanssa kahdestaan,sahata puita ja laittaa ruokaa.Ilman mitään rajoituksia miesten töistä ja naisten töistä.Tuntuisi itsestä ainakin kivalta,kun olisi kaverina joku joka kuitenkin jotain osaa itsekkin.Vaan kun ei se mies semmoista halua.Valta-asia tai jotain.
Enkä minä mitään renkiä halua,enkä halua kyllä alkaa piiaksikaan kellekkään.Voisihan sitä touhuilla yhdessä kaikenlaista,kivempaa se kaksin on.tai siis olisi ellei aina menisi riitelyksi.Mies kun ei halua kuulla mitä minä olen suunnitellut,ja miten mielestäni jokin asian voisi hoitaa.Enkä tosiaan ole sellainen neiti joka pelkää sotkea käsiään...On siis vain miehen tapa tai se yksinäinen tapa.Nykyään siis teen hommat ominaan,kun en aina jaksa inttää.Nooh,katsellaan miten käy. - vili
eilamaria kirjoitti:
yliregointia siskos puolelta.Ja sitäpaitsi minusta olisi mukavaa suunnitella ja puuhastella miehen kanssa kahdestaan,sahata puita ja laittaa ruokaa.Ilman mitään rajoituksia miesten töistä ja naisten töistä.Tuntuisi itsestä ainakin kivalta,kun olisi kaverina joku joka kuitenkin jotain osaa itsekkin.Vaan kun ei se mies semmoista halua.Valta-asia tai jotain.
Enkä minä mitään renkiä halua,enkä halua kyllä alkaa piiaksikaan kellekkään.Voisihan sitä touhuilla yhdessä kaikenlaista,kivempaa se kaksin on.tai siis olisi ellei aina menisi riitelyksi.Mies kun ei halua kuulla mitä minä olen suunnitellut,ja miten mielestäni jokin asian voisi hoitaa.Enkä tosiaan ole sellainen neiti joka pelkää sotkea käsiään...On siis vain miehen tapa tai se yksinäinen tapa.Nykyään siis teen hommat ominaan,kun en aina jaksa inttää.Nooh,katsellaan miten käy.ihan oikein...vaikka noin läheinen sukulainen tekisi väärin, niin se on silti oikekin
Mun sisko on kans sellainen hermokimppu, että oksat pois. Ei se oo vielä katsonut samaa miestä puolta vuotta pidempään.
Milloin on tullut kaupasta väärän merkkisiä ranskalaisia, milloin tankannut auton väärältä huoltsikalta, milloin on mies kysynyt lupaa käydä baarissa tai jättänyt kysymättä...- vili
Richartti kirjoitti:
Mun sisko on kans sellainen hermokimppu, että oksat pois. Ei se oo vielä katsonut samaa miestä puolta vuotta pidempään.
Milloin on tullut kaupasta väärän merkkisiä ranskalaisia, milloin tankannut auton väärältä huoltsikalta, milloin on mies kysynyt lupaa käydä baarissa tai jättänyt kysymättä...olen varmaan useamman kerran lentänyt siskon kämpästä pihalle, kun olen kysellyt niitä näitä ja mennyt kyselyssä liian pitkälle. eli kysynyt mitäs meinaat viikonloppuna, sielt on tullut mitäs vittua se sulle kuuluu..ja pihalle heitto.
se on helmi, kun naiselta löytyy ,omat asiat, luonnetta ja asennetta...olen ylpeä siskostani
ja jumalauta miten pomputtaa niitä sulhaskandeja.
Luulen, että liian itsenäiset naiset ovat pelkkää urbaanilegendaa, koska en ole koskaan moiseen törmännyt. Minulle sopisi oikein mainiosti, että nainen on minua älykkäämpi, hauskempi, varakkaampi, paremmassa duunissa, korkeammin koulutettu, tietokone-, auto-, rakennus- ja ties mikä muu "miehisen" alan ekspertti.
Mutta väinpitämätöntä naista en katselisi. Ylensä nämä itseään itsenäisiksi nimittävät ovat välinpitämttömiä, eivät itsenäisiä. Ja näillä asioilla on vissi ero.- ihan eri asia
No minä ajattelen, että hyvin huonon itsetunnon omaavat eivät kestä kumppania, joka on monissa asioissa hyvä, siis nainen eikä mies. Tai ihminen, joka ei ole vielä itse aikuinen, ja siinä mielessä vahva ja omilla jaloilla seisova. Jotkut kun tuntuvat, sekä miehistä että naisista, jäävän jotenkin teineiksi ikiajoiksi.
Onhan se nyt aikuisuuttakin, että vaihtaa sen sulakkeen, eikä istu 8 h pimeässä, kun ei viitsi edes yrittää, ja sitten vaikka määkyy ukolleen, että missä sä olit!!! Sun piti tulla 16.00 kotiin, ja mä olen joutunut olemaan pimeässä monta tuntia, kun et tullut! Voihan sitä nyt vaikka soittaa ja kysyä joltakulta, jos ei ekalla kerralla osaa, ja järkevä ihminen ottaa selvää.
Asennekysymys siis.
Välinpitämättömyys on tosiaan ihan eri asia. Mä en ole koskaan itse väittänyt/tuntenut, että en tarvisisi miestä mihinkään, vaikka miehet on niin mulle välillä sanoneet (ei seurustelukumppanit/avo) - mutta en tosiaankaan tarvitse talonmieheksi tai isäksi. Mulla on erittäin monia miehenkäyttöstrategioita, -tapoja ja -tarpeita. :D
Ihan eri asiahan on tosiaan, jos tuntee, että ei tarvitse toista ihmistä/sukupuolta yhtään mihinkään. ihan eri asia kirjoitti:
No minä ajattelen, että hyvin huonon itsetunnon omaavat eivät kestä kumppania, joka on monissa asioissa hyvä, siis nainen eikä mies. Tai ihminen, joka ei ole vielä itse aikuinen, ja siinä mielessä vahva ja omilla jaloilla seisova. Jotkut kun tuntuvat, sekä miehistä että naisista, jäävän jotenkin teineiksi ikiajoiksi.
Onhan se nyt aikuisuuttakin, että vaihtaa sen sulakkeen, eikä istu 8 h pimeässä, kun ei viitsi edes yrittää, ja sitten vaikka määkyy ukolleen, että missä sä olit!!! Sun piti tulla 16.00 kotiin, ja mä olen joutunut olemaan pimeässä monta tuntia, kun et tullut! Voihan sitä nyt vaikka soittaa ja kysyä joltakulta, jos ei ekalla kerralla osaa, ja järkevä ihminen ottaa selvää.
Asennekysymys siis.
Välinpitämättömyys on tosiaan ihan eri asia. Mä en ole koskaan itse väittänyt/tuntenut, että en tarvisisi miestä mihinkään, vaikka miehet on niin mulle välillä sanoneet (ei seurustelukumppanit/avo) - mutta en tosiaankaan tarvitse talonmieheksi tai isäksi. Mulla on erittäin monia miehenkäyttöstrategioita, -tapoja ja -tarpeita. :D
Ihan eri asiahan on tosiaan, jos tuntee, että ei tarvitse toista ihmistä/sukupuolta yhtään mihinkään.Minä ainakin tarvitsen kumppaniani ensisijaisesti henkisesti täydentämään ja jakamaan elämäämme. En minä tarvitse mitään konkreettista siksi, etten itse osaisi tai viitsisi jotain tehdä. Miten minä silloin olisin sinkkuna ollessani pärjännyt?
- näin...
Mieheni ei edes yrittänyt mitään ja taantui vanhoissakin taidoissaan kun huomasi että minäkin osaan...Eihän sellaista jaksanut pitkään katsoa niin pistin pihalle;)
Eli mies ei enää tehnyt mitään kun pelkäsi että minä osaan paremmin?? - Yksi vastaus.
Jos sait kimmokkeen tuosta omasta vastauksestani tuolla toisaalla, niin kai sitten yritän valaista asiaa.
Omalle kohdalle osuneet miehet ovat kokeneet sen ongelmalliseksi, että olen itsenäinen. Voi olla niinkin, että olen törmännyt ja pitänyt kiinni vääräntyyppisistä miehistä.
Ehkä minua on kiehtonut vastakohtaisuus ja olen sen tähden aiheuttanut järkytystä perinteisille miehille. Sellaisille, jotka ovat olleet mielestään "miehisiä miehiä" ja joiden tehtävänä on ollut turvata perheen toimeentulo. Selityksenä tähän.. Olen utelias ja aidan toisella puolella on aina vihreämpää.. Toisaalta kaipaan haasteita ja minkälaisesta yksilöstä saan parhaan haasteen..
Jos tuolla jossakin toisessa ketjussa käytin sanaa naisellinen nainen, niin koskee vain ulkoista habitusta. Kummankin vanhempani puolelta olen syntyperältäni karjalainen. Karjalaisuuteen kuuluu vahvana naisten itsenäisyys ja vahvuus. Myös se, ettei toista mielistellä. Ollaan samanarvoisia.
En ole varakas, mutta tulen toimeen omillani. Minulla on pitkä koulutus takana, joten roikun kynsin hampain kiinni työelämässä. Siis en ole herkkä materiaaliselle vaikuttamiselle. Minulla on oma surkea urani (kuitenkin on sellainen). Joudun tekemään sen eteen töitä, joten en ole paapomassa miehen ponnistuksia työelämässä. Toisaalta miehelle saattaa tulla yllätyksenä jossakin vaiheessa, kuinka paljon tieteellisiä artikkeleita olen suoltanut kansainvälisiin julkaisuihin.
No, noiden asioiden lisäksi miehen itsetunnolle ottaa koville se, että olen kaikesta vilkkaudesta huolimatta se rauhallisempi, järkevämpi osapuoli, joka lopulta rauhoittaa tilanteen. En käyttäydy sopimattomasti toista kohtaan. Käytän omia aivojani. En suolla vastaukseksi valmiiksi opittuja asioita. Mies ei voi tietää ennalta ajatuksiani.
Se, että minulla on omat arvoni, maailmankuvani ja tavoitteeni, ei tee minusta myötäilijää omalla kustannuksellani. Sitä voisi myös pitää liiallisena itsenäisyytenä. Toisaalta tapanani ei ole runnoa toisen mielipiteitä ja tavoitteita alas.
Ei tämä tyhjentävä vastaus ollut, mutta koirat vaativat lenkille. - Mangusti.
mutta voisin kuvitella, että koska miehillä on kova pätemisentarve, niin semmoinen nainen joka ei tarvisi miestä mihinkään "miehiseen" hommaan, koska tekisi ne itse tai ehkä vielä paremmin kuin mies voisi yksinkertaisesti olla liikaa heikolle miehelle. Varmaan kaikki "naisellisuuden" puute voi ärsyttää joitakin miehiä. Yksi naisellinen piirre voi joidenkin miesten mielestä olla se, että nainen hakee turvaa miehestä. Jos näin ei tapahdu, niin nainen onkin sitten liian itsenäinen. En tiedä, koska en ole tavannut niin heikkoja miehiä, mutta monet ilmeisesti ovat. Tai hei, olihan mulla se yksi tapaus, joka yritti muokata musta "naisellisempaa" itselleen.
- Danskuu
että olen itsenäinen nainen ja jopa tuota liian itsenäinen nainen, ethän sä tarvitse miestä mihinkään. No, joskus ajattelin niin itsekin. Se oli silloin, kun erosin ensimmäisestä avoliitosta ja muutin kolmen pienen lapsen kanssa maalle asumaan, taloon jossa ei sähköjä eikä sisään tullut vesiä. Luin metsästysluvat ja kävin metsällä. Kävin töissä ja hoidin lapset ja kodin/autonkorjaamiset ja puun pilkkomiset kirveellä ja moottorisahalla. Kolasin lumet pihasta. Kaupunkiin tultaessa opintojen ja töiden myötä sama meno jatkui. Itsekin kelasin mä olen itsenäinen nainen, enkä miestä tarvitse mihinkään.
En mä ollut itsenäinen vaan ylpeä ja "kylmä" helvetinmoinen tarve näyttää joka suuntaan pärjäävänsä yksinään ilman miestä ja ketään. Eihän semmoinen ole itsenäistä. Aika vaikeaa myös kenenkään lähestyä tai yrittääkään mitään, kun heti kättelyssä dumaa.
Minusta on ihan itsenäistä toimintaa myöntää tarvitsevan joskus toista ihmistä tai minusta on ainakin kiva, kun täällä kotona on toinenkin aikuinen kantamassa vastuuta ja tekemässä asioita, varsinkin silloin ku mua ei huvittais. esim.tulossa väsyneen nälkäsenä kotia ja päässä pyörii, pitää ensin tehdä sitä ja tätä. Vähänkö ihanaa tullakin kotia ja huomata et ne asiat on tehty ja ruokaakin on. Vastavuoroisesti voin aivan loistavasti kiikuttaa sohvalle avattuna kaljapullon, kun toinen karjuu ;) enkä koe menettäväni itsenäisyyttäni mitenkään tai mitään muutakaan.- kunnon mies
sissikomppanian ainesta! Etkä varmaan aivan vähästä rutise...
Ketjusta on poistettu 30 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174246
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842469Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731617Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641177Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella231167Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42912- 171904
- 105874
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä74873Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72820