onko kukaan "parantunut"

Ja sehän siinä parasta onkin! Se, ettei ole tarvinnut lähteä karkuun tilannetta, ja että voi todeta elämän normalisoituneen ilman että täytyy vaihtaa puolisoa.

Jos meidän suhde olisi päättynyt siihen että mies on väkivaltainen, ja minä olisin eronnut ja lähtenyt tilannetta vain pakoon, potisin sitä varmasti lopun ikää, ja toistaisin samoja virheitä, ja ympyrä ei sulkeutuisi koskaan.

Kun taas nyt, tunnen itseni ehjäksi, vahvaksi, kykenen antamaan vastusta, ja välittämään ja huolehtimaan itsestäni ja toisista.

katoaa! kirjoitti:

Ja sehän siinä parasta onkin! Se, ettei ole tarvinnut lähteä karkuun tilannetta, ja että voi todeta elämän normalisoituneen ilman että täytyy vaihtaa puolisoa.

Jos meidän suhde olisi päättynyt siihen että mies on väkivaltainen, ja minä olisin eronnut ja lähtenyt tilannetta vain pakoon, potisin sitä varmasti lopun ikää, ja toistaisin samoja virheitä, ja ympyrä ei sulkeutuisi koskaan.

Kun taas nyt, tunnen itseni ehjäksi, vahvaksi, kykenen antamaan vastusta, ja välittämään ja huolehtimaan itsestäni ja toisista.

Ja sitten se lyöminenkin loppui. Sulla oli aika paljon parempi tuuri kuin esimerkiksi Paula Björkqvistillä. Se olisi varmaan tarvinnut tuliaseen antaakseen tarpeeksi vastusta...

että osasit muuttua kelvoll... kirjoitti:

Ja sitten se lyöminenkin loppui. Sulla oli aika paljon parempi tuuri kuin esimerkiksi Paula Björkqvistillä. Se olisi varmaan tarvinnut tuliaseen antaakseen tarpeeksi vastusta...

ongelmaan paljon aikaisemmassa vaiheessa, eikä vaan katsella tilannetta aina vaan eteenpäin ja eteenpäin.

Ihan tiedossa oli että sillä oli noita ongelmia todella pitkään, ja hän piti ne vain peitossa, mikä ruokkii niitä enemmän.

pitänyt puuttua kirjoitti:

ongelmaan paljon aikaisemmassa vaiheessa, eikä vaan katsella tilannetta aina vaan eteenpäin ja eteenpäin.

Ihan tiedossa oli että sillä oli noita ongelmia todella pitkään, ja hän piti ne vain peitossa, mikä ruokkii niitä enemmän.

Tottakai... sama laulu se täällä vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... jos yrität pysyä kotona ja pitää perheen kasassa joko pelosta tai rakkaudesta lyöminen on sinun vika. Jos lähdet menemään olet ylipelkoinen kodin rikkoja koska jos olisit pysynyt kotona ja opetellut olemaan eri ihminen lyöminen olisi loppunut. Hurraa.

Ainoa syytön on lyöjä koska kaikkein kauheinta lyömisessä on se, että joku sitä sietää ja se ettei joku sitä siedä.

Tämän ajattelun omaavat mielipuoliset väkivaltakoneet ja epäihmiset päätyvät lopulta pahimmilllaan lyömään 69 veitseniskua kaivamaan puukolla sydäntä vaimonsa rinnasta oman lapsen katsellessa kuten Björkqvist.

Onnea valitsemallasi tiellä.

Millin muu muu kirjoitti:

Tottakai... sama laulu se täällä vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... jos yrität pysyä kotona ja pitää perheen kasassa joko pelosta tai rakkaudesta lyöminen on sinun vika. Jos lähdet menemään olet ylipelkoinen kodin rikkoja koska jos olisit pysynyt kotona ja opetellut olemaan eri ihminen lyöminen olisi loppunut. Hurraa.

Ainoa syytön on lyöjä koska kaikkein kauheinta lyömisessä on se, että joku sitä sietää ja se ettei joku sitä siedä.

Tämän ajattelun omaavat mielipuoliset väkivaltakoneet ja epäihmiset päätyvät lopulta pahimmilllaan lyömään 69 veitseniskua kaivamaan puukolla sydäntä vaimonsa rinnasta oman lapsen katsellessa kuten Björkqvist.

Onnea valitsemallasi tiellä.

Kukaan ei tuossa aiemmassa kirjoituksessa väittänyt, että lyöjä on syytön, tuollaiset assosiaatiot ole ottanut ihan omasta päästäsi.

Totuus on, että lyömiseen pitää puuttua heti. Eikä vasta sitten joskus. Vaikka se olisi kuinka noloa ja hävettävää, on asiasta tehdävä julkinen. Koskapa yhteiskunta ei lyömistä hyväksy, ja sille saadaan julkinen sanktio.

Lyömisen hiljainen hyväksyminen EI OLE mitään perheen kasassa pitämistä, päin vastoin. Se on avun hakemisen estämistä, sille (lyöjälle) joka sitä tarvitsee. Oikein ei lyöminen koskaan ole.

on että kirjoitti:

Kukaan ei tuossa aiemmassa kirjoituksessa väittänyt, että lyöjä on syytön, tuollaiset assosiaatiot ole ottanut ihan omasta päästäsi.

Totuus on, että lyömiseen pitää puuttua heti. Eikä vasta sitten joskus. Vaikka se olisi kuinka noloa ja hävettävää, on asiasta tehdävä julkinen. Koskapa yhteiskunta ei lyömistä hyväksy, ja sille saadaan julkinen sanktio.

Lyömisen hiljainen hyväksyminen EI OLE mitään perheen kasassa pitämistä, päin vastoin. Se on avun hakemisen estämistä, sille (lyöjälle) joka sitä tarvitsee. Oikein ei lyöminen koskaan ole.

Koko perhe tarvitsee perheväkivallan jälkeen apua, ei vain lyöjä. Kyllä se uhri siinä eniten kärsii. Eikä uhri ole koskaan syypää perheväkivaltaan. Totta on, että itsensä kannattaa pelastaa eli varminta on lähteä, kun ensimmäinen lyönti (tai edes sen uhka) tulee. Terve ihminen EI uhkaile muita! Eli ne uhkauksetkin ovat jo merkki häiriöstä...

eikä vain lyöjä... kirjoitti:

Koko perhe tarvitsee perheväkivallan jälkeen apua, ei vain lyöjä. Kyllä se uhri siinä eniten kärsii. Eikä uhri ole koskaan syypää perheväkivaltaan. Totta on, että itsensä kannattaa pelastaa eli varminta on lähteä, kun ensimmäinen lyönti (tai edes sen uhka) tulee. Terve ihminen EI uhkaile muita! Eli ne uhkauksetkin ovat jo merkki häiriöstä...

monesti suhteissa voi olla toisen osalta henkistä väkivaltaa joka voi purkautua taas toisen osapuolen fyysisenä väkivaltana.Ei se lyönti ole mikään issue tässä asiassa.Monet henkistä väkivaltaa kokeneet ovat lyöneet kun omat henkiset kantit ei riitä vastaamaan toisen piinaavaan sättimiseen/moittimiseen jne.Fyysisestä väkivallasta jää päällepäin näkyvät jäljet jotka (toivottavasti) korjaantuvat,kuka sen sijaan näkee henkisen väkivallan jäljet? Hyvin harva,luulen.
Mutta oikein,molemmat tarvitsevat apua.

kummiskin...... kirjoitti:

monesti suhteissa voi olla toisen osalta henkistä väkivaltaa joka voi purkautua taas toisen osapuolen fyysisenä väkivaltana.Ei se lyönti ole mikään issue tässä asiassa.Monet henkistä väkivaltaa kokeneet ovat lyöneet kun omat henkiset kantit ei riitä vastaamaan toisen piinaavaan sättimiseen/moittimiseen jne.Fyysisestä väkivallasta jää päällepäin näkyvät jäljet jotka (toivottavasti) korjaantuvat,kuka sen sijaan näkee henkisen väkivallan jäljet? Hyvin harva,luulen.
Mutta oikein,molemmat tarvitsevat apua.

Ihan hölynpölyä selität. On se kumma, että täällä jaksaa jauhaa tämä tyyppi, jonka mielestä aina uhrit ovat syypäitä siihen, että heitä lyödään. Hakisit ongelmiisi apua.

Tätä on väännetty tälle samalle tapaukselle ohuemmasta ja paksummasta rautalangasta, mutta vielä kerran: väkivalta ei ole koskaan ratkaisu mihinkään ongelmiin.

Lyötkö bussissa/kadulla/työpaikalla, jos joku aukoo sulle päätään? Onko kovin vaikeaa käsittää, että kotona pätevät ihan samat säännöt kuin muuallakin tässä yhteiskunnassa? Ei puolisoaankaan/lapsiaan saa lyödä, vaikka ne kuinka ärsyttäisivät?

Nämä on ne "hiekkalaatikko-säännöt", jotka normaalisti toimivat, henkisesti tasapainoiset ihmiset ovat oppineet jo lapsuudessaan.

Väkivalta on toimintamalli ja tässä sairaalloisessa ajatuskulussa sen huomaa: jos minua ärsytetään, niin annan itselleni luvan lyödä ja vielä puolustelen, että se on ihan oikein ja uhri kerjäsi sitä.

Eikö tämä jauhaja voisi hakea itselleen vihdoin ja viimein apua?

väkivalta ei ole ratkaisu m... kirjoitti:

Ihan hölynpölyä selität. On se kumma, että täällä jaksaa jauhaa tämä tyyppi, jonka mielestä aina uhrit ovat syypäitä siihen, että heitä lyödään. Hakisit ongelmiisi apua.

Tätä on väännetty tälle samalle tapaukselle ohuemmasta ja paksummasta rautalangasta, mutta vielä kerran: väkivalta ei ole koskaan ratkaisu mihinkään ongelmiin.

Lyötkö bussissa/kadulla/työpaikalla, jos joku aukoo sulle päätään? Onko kovin vaikeaa käsittää, että kotona pätevät ihan samat säännöt kuin muuallakin tässä yhteiskunnassa? Ei puolisoaankaan/lapsiaan saa lyödä, vaikka ne kuinka ärsyttäisivät?

Nämä on ne "hiekkalaatikko-säännöt", jotka normaalisti toimivat, henkisesti tasapainoiset ihmiset ovat oppineet jo lapsuudessaan.

Väkivalta on toimintamalli ja tässä sairaalloisessa ajatuskulussa sen huomaa: jos minua ärsytetään, niin annan itselleni luvan lyödä ja vielä puolustelen, että se on ihan oikein ja uhri kerjäsi sitä.

Eikö tämä jauhaja voisi hakea itselleen vihdoin ja viimein apua?

Ettei lyönti ole mikään "issue"? Kyllä se on, koska uhri voi saada siitä elinikäisiä vammoja tai menettää henkensä! Lapset saavat elinikäisiä traumoja, jos joutuvat kuulemaan/näkemään vanhempiensa välistä väkivaltaa. Näitä traumoja sitten käyvät läpi aikuisiällä terapiassa ja vielä pahimmassa tapauksessa toistavat vanhempiensa virheitä omassa parisuhteessaan.

Ai niin, mutta eihän sillä lyöjällä tule kuin vähän nyrkki kipeäksi, auts. Joo, eihän se lyöminen olekaan mikään "issue"... Unohdin ihan, että eihän tässä uhria saa ajatella, sehän on aina syyllinen.

väkivalta ei ole ratkaisu kirjoitti:

Ettei lyönti ole mikään "issue"? Kyllä se on, koska uhri voi saada siitä elinikäisiä vammoja tai menettää henkensä! Lapset saavat elinikäisiä traumoja, jos joutuvat kuulemaan/näkemään vanhempiensa välistä väkivaltaa. Näitä traumoja sitten käyvät läpi aikuisiällä terapiassa ja vielä pahimmassa tapauksessa toistavat vanhempiensa virheitä omassa parisuhteessaan.

Ai niin, mutta eihän sillä lyöjällä tule kuin vähän nyrkki kipeäksi, auts. Joo, eihän se lyöminen olekaan mikään "issue"... Unohdin ihan, että eihän tässä uhria saa ajatella, sehän on aina syyllinen.

Olen ollut väkivaltaisessa suhteessa, ja aina vika oli miehen mielestä minussa. Olin häntä ärsyttänyt! Nyt ollaan oltu erossa melkein vuosi, ja edelleen kaikki hänen töppäilyt (esim. kännissä autolla ajaminen)ovat minun syytä. Minä ärsytin, joten miehessä ei vikaa :(!

väkivalta ei ole ratkaisu m... kirjoitti:

Ihan hölynpölyä selität. On se kumma, että täällä jaksaa jauhaa tämä tyyppi, jonka mielestä aina uhrit ovat syypäitä siihen, että heitä lyödään. Hakisit ongelmiisi apua.

Tätä on väännetty tälle samalle tapaukselle ohuemmasta ja paksummasta rautalangasta, mutta vielä kerran: väkivalta ei ole koskaan ratkaisu mihinkään ongelmiin.

Lyötkö bussissa/kadulla/työpaikalla, jos joku aukoo sulle päätään? Onko kovin vaikeaa käsittää, että kotona pätevät ihan samat säännöt kuin muuallakin tässä yhteiskunnassa? Ei puolisoaankaan/lapsiaan saa lyödä, vaikka ne kuinka ärsyttäisivät?

Nämä on ne "hiekkalaatikko-säännöt", jotka normaalisti toimivat, henkisesti tasapainoiset ihmiset ovat oppineet jo lapsuudessaan.

Väkivalta on toimintamalli ja tässä sairaalloisessa ajatuskulussa sen huomaa: jos minua ärsytetään, niin annan itselleni luvan lyödä ja vielä puolustelen, että se on ihan oikein ja uhri kerjäsi sitä.

Eikö tämä jauhaja voisi hakea itselleen vihdoin ja viimein apua?

kun noin henkisesti horjut.

Jos olisit tasapainossa pystyisit myöntämään että uhrilla (lyödyllä) on vastuunsa. Hänen vastuunsa on tehdä asiasta heti julkinen. Vastuun laiminlyönti on tilaus uudelle lyönnille.

pahaa tekisi kirjoitti:

kun noin henkisesti horjut.

Jos olisit tasapainossa pystyisit myöntämään että uhrilla (lyödyllä) on vastuunsa. Hänen vastuunsa on tehdä asiasta heti julkinen. Vastuun laiminlyönti on tilaus uudelle lyönnille.

missäköhän huoneessa meillä mahtoikaan olla peili? Hmmmmmm....Aijaa! Tuossa huoneessahan se olikin!
Peilistä näkyy ihan nätti naama,pikkasen on otsa kurtussa,miettiväinen,ottaa päähän ...Katellaas vähän pitempään...hmmmmmm...otsarypyt alkavat olla sileät..enää ei vitutakaan niin paljon.Taidanpa lähteä viettämään rauhallista iltaa perheeni kanssa tuonne olohuoneen puolelle.
Onneksi kävin peilistä katsomassa itseäni.
Huoh!nyt on jo paljon helpompi olla,eikä kiukuta oikeastaan yhtään.Eikä näköjään olohuoneen porukkaakaan kiukuta läheskään niin paljon koska kävin hieman peilailemassa. :-)