Mielisairaus on käyttäytymisen, mielialan ja ajattelun vaikeaa häiriintymistä. Kehitysvammaisilla tavataan useita mielisairauden tyyppejä. Näistä tavallisimmat ovat:
Persoonallisuuden häiriöt
Persoonallisuushäiriöt ilmenevät emotionaalisena riittämättömyytenä, jatkuvana huomion hakemisena, ärtyvyytenä, alituisena riitelynhaluisuutena ja kyvyttömyytenä hallita vihan tunteita. Affektiiviset oireet (kiihtyneisyys) näkyvät masentuneisuutena ja ruokahaluttomuutena tai ylensyömisenä, nukkumisvaikeuksina ja energisyyden muutoksina.
Ahdistustilat
Ahdistustilat ilmenevät aiheettomina pelkoina ja usein toistuvina fyysisinä vaivoina (mm. päänsärky ja vatsakivut) sekä hermostumisena, joka voi näkyä paniikki-häiriöinä, pelkoina ja stressioireina.
Psykoosit
Psykoosit ilmenevät sekavuutena, ristiriitaisena käyttäytymisenä ja keskittymiskyvyttömyytenä. Psykoosien tavallisia merkkejä on ajatuksesta toiseen hyppelehtiminen, olemattomien äänien kuuleminen ja käytöksen arvaamattomuus.
Tukiasema.net-sivulla kerrottiin (2004) maanisdepressiivinen psykoosista. Sitä luonnehdittiin kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, jolle ovat tyypillisiä jaksoittain esiintyvät masennus- ja kiihkomielisyyskaudet. Oireistoon kytkeytyvälle masennusvaiheella on ominaista itkuisuus, toivottomuus ja alentunut itsetunto, sekä ajattelun hitaus ja liikunnan rajoittuminen. Ruokahalu saattaa hävitä, ja sairastunutta vaivaavat synkät päähänpinttymät sekä todellisuudelle vieraat itsesyytökset. Kiihkokausina mieliala taas on kohonnut; sairastunut ei tarvitse juuri lainkaan unta ja suorittaa toimensa erittäin nopeasti ja puhuu paljon. Vaiheiden välillä voi olla jaksoja, jolloin mieliala on normaali.
Tukiaseman toisella sivulla kuvattiin vuodenajoittain vaihteleva mielialahäiriötä. Siihen kuuluu syksyisin ja talvisin ilmenevät masennustilat, jotka usein lievittyvät tai paranevat keväisin ja kesäisin. Kirjoituksessa arveltiin, että oireista kärsivillä henkilöillä saattaa olla liikaa melatoniinia veressä. Melatoniinihormonia luonnehdittiin käpylisäkkeen tuottamaksi kehon omaksi unilääkkeeksi.
Lääketehdas Lillyn Suomen verkkosivulla (2004) mainittiin, että psykooseista yleisin on skitsofrenia. Siihen sairastuu Suomessa noin 1% väestöstä. Suomessa todettiin olevan noin 50.000 skitsofreniapotilasta. Uusia skitsofreniatapauksia tuli esiin noin 500 vuodessa.
Kela luokitteli (2004) skitsofrenian ja harhaluuloisuushäiriön sekä maanisdepressiivinen psykoosin vaikeiden mielenterveyden häiriöiden ryhmään.
Äimä ry:n 17.9.2004 päivitetyllä verkkosivulla kerrottiin synnytysmasennuksesta. Vaikeimpana synnytyksen jälkeisenä oireyhtymänä pidettiin psykoosia. Synnytyksen jälkeiseen psykoosin oireiden todettiin näkyvän selkeämmin kuin masennuksen. Äiti saattaa olla yliaktiivinen tai täysin passiivinen, sekava ja harhainen.
Psykoottista oireilua on todettu esiintyvän erityisen paljon mm. Prader-Willin ja Darierin oireyhtymissä, useissa X-kromosomin kehityshäiriöissä, käänteisessä 15. kromosomin kahdentumassa, kromosomin 20 rengasoireyhtymässä, Kifafa-kohtaushäiriötilassa, hydroxyprolinemiassa ja CATCH22-sairauksissa. Downin oireyhtymässä psykoottisuus liittyy usein varhain alkaneeseen dementiaan. Autismin ensimmäisenä kuvannut Leo Kanner piti oireistoa varhaislapsuuden skitsofreniana.
Moilanen, Veijola ja kumppanit kirjoittivat Social psychiatry and psychiatric epidemiology-julkaisussa (2003), että skitsofrenia-diagnoosi oli asetettu tavanomaista harvemmin kehitysvammaisille Pohjois-Suomessa v. 1966 syntyneiden ikäluokassa. Kirjoittajat nojautuivat tutkimukseen, jossa oli selvitetty kyseisenä vuonna syntyneiden 11.017 henkilön psykiatrista sairastavuutta. Tutkimuksen seurantajakso sijoittui vuosiin1982-1997.
Pakokauhu
Pakokauhu on hyljätyksi tulemisen ja arvostelun pelkoa. Tila sekoitetaan joskus autismiin, koska sairastunut vetäytyy omiin oloihinsa.
Paranoidia
Paranoidiaan (vainoharhaisuus) sairastunut epäilee jatkuvasti toisia ja käyttäytyy tämän vuoksi käsittämättömästi. Taipumus kohtuuttomaan liioitteluun on tyypillinen.
Vaikeat käyttäytymishäiriöt
Vaikeat käyttämishäiriöt tulevat esiin itseluottamuksen puutteena, yliaktiivisuutena, epäjohdonmukaisuutena ja kroonisena aggressiivisuutena tai epäsosiaalisuutena. Käyttäytymishäiriöt voivat toisinaan liittyä masennukseen, paranoidiaan, psykooseihin tai joihinkin aivovaurioihin.
ja lisää tapauksia löytyy osatolla mutta lekurit jauhaavat vaan paskaa ja syöttävät meille tabuja.
huuhaalainen mikä on sun ongelmasi?
psykoosi tain pakokauhu....kerro
Persoonallisuuden häiriöt
Persoonallisuushäiriöt ilmenevät emotionaalisena riittämättömyytenä, jatkuvana huomion hakemisena, ärtyvyytenä, alituisena riitelynhaluisuutena ja kyvyttömyytenä hallita vihan tunteita. Affektiiviset oireet (kiihtyneisyys) näkyvät masentuneisuutena ja ruokahaluttomuutena tai ylensyömisenä, nukkumisvaikeuksina ja energisyyden muutoksina.
Ahdistustilat
Ahdistustilat ilmenevät aiheettomina pelkoina ja usein toistuvina fyysisinä vaivoina (mm. päänsärky ja vatsakivut) sekä hermostumisena, joka voi näkyä paniikki-häiriöinä, pelkoina ja stressioireina.
Psykoosit
Psykoosit ilmenevät sekavuutena, ristiriitaisena käyttäytymisenä ja keskittymiskyvyttömyytenä. Psykoosien tavallisia merkkejä on ajatuksesta toiseen hyppelehtiminen, olemattomien äänien kuuleminen ja käytöksen arvaamattomuus.
Tukiasema.net-sivulla kerrottiin (2004) maanisdepressiivinen psykoosista. Sitä luonnehdittiin kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, jolle ovat tyypillisiä jaksoittain esiintyvät masennus- ja kiihkomielisyyskaudet. Oireistoon kytkeytyvälle masennusvaiheella on ominaista itkuisuus, toivottomuus ja alentunut itsetunto, sekä ajattelun hitaus ja liikunnan rajoittuminen. Ruokahalu saattaa hävitä, ja sairastunutta vaivaavat synkät päähänpinttymät sekä todellisuudelle vieraat itsesyytökset. Kiihkokausina mieliala taas on kohonnut; sairastunut ei tarvitse juuri lainkaan unta ja suorittaa toimensa erittäin nopeasti ja puhuu paljon. Vaiheiden välillä voi olla jaksoja, jolloin mieliala on normaali.
Tukiaseman toisella sivulla kuvattiin vuodenajoittain vaihteleva mielialahäiriötä. Siihen kuuluu syksyisin ja talvisin ilmenevät masennustilat, jotka usein lievittyvät tai paranevat keväisin ja kesäisin. Kirjoituksessa arveltiin, että oireista kärsivillä henkilöillä saattaa olla liikaa melatoniinia veressä. Melatoniinihormonia luonnehdittiin käpylisäkkeen tuottamaksi kehon omaksi unilääkkeeksi.
Lääketehdas Lillyn Suomen verkkosivulla (2004) mainittiin, että psykooseista yleisin on skitsofrenia. Siihen sairastuu Suomessa noin 1% väestöstä. Suomessa todettiin olevan noin 50.000 skitsofreniapotilasta. Uusia skitsofreniatapauksia tuli esiin noin 500 vuodessa.
Kela luokitteli (2004) skitsofrenian ja harhaluuloisuushäiriön sekä maanisdepressiivinen psykoosin vaikeiden mielenterveyden häiriöiden ryhmään.
Äimä ry:n 17.9.2004 päivitetyllä verkkosivulla kerrottiin synnytysmasennuksesta. Vaikeimpana synnytyksen jälkeisenä oireyhtymänä pidettiin psykoosia. Synnytyksen jälkeiseen psykoosin oireiden todettiin näkyvän selkeämmin kuin masennuksen. Äiti saattaa olla yliaktiivinen tai täysin passiivinen, sekava ja harhainen.
Psykoottista oireilua on todettu esiintyvän erityisen paljon mm. Prader-Willin ja Darierin oireyhtymissä, useissa X-kromosomin kehityshäiriöissä, käänteisessä 15. kromosomin kahdentumassa, kromosomin 20 rengasoireyhtymässä, Kifafa-kohtaushäiriötilassa, hydroxyprolinemiassa ja CATCH22-sairauksissa. Downin oireyhtymässä psykoottisuus liittyy usein varhain alkaneeseen dementiaan. Autismin ensimmäisenä kuvannut Leo Kanner piti oireistoa varhaislapsuuden skitsofreniana.
Moilanen, Veijola ja kumppanit kirjoittivat Social psychiatry and psychiatric epidemiology-julkaisussa (2003), että skitsofrenia-diagnoosi oli asetettu tavanomaista harvemmin kehitysvammaisille Pohjois-Suomessa v. 1966 syntyneiden ikäluokassa. Kirjoittajat nojautuivat tutkimukseen, jossa oli selvitetty kyseisenä vuonna syntyneiden 11.017 henkilön psykiatrista sairastavuutta. Tutkimuksen seurantajakso sijoittui vuosiin1982-1997.
Pakokauhu
Pakokauhu on hyljätyksi tulemisen ja arvostelun pelkoa. Tila sekoitetaan joskus autismiin, koska sairastunut vetäytyy omiin oloihinsa.
Paranoidia
Paranoidiaan (vainoharhaisuus) sairastunut epäilee jatkuvasti toisia ja käyttäytyy tämän vuoksi käsittämättömästi. Taipumus kohtuuttomaan liioitteluun on tyypillinen.
Vaikeat käyttäytymishäiriöt
Vaikeat käyttämishäiriöt tulevat esiin itseluottamuksen puutteena, yliaktiivisuutena, epäjohdonmukaisuutena ja kroonisena aggressiivisuutena tai epäsosiaalisuutena. Käyttäytymishäiriöt voivat toisinaan liittyä masennukseen, paranoidiaan, psykooseihin tai joihinkin aivovaurioihin.
ja lisää tapauksia löytyy osatolla mutta lekurit jauhaavat vaan paskaa ja syöttävät meille tabuja.
huuhaalainen mikä on sun ongelmasi?
psykoosi tain pakokauhu....kerro
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onko nettiriippuvuus jokin nykyajan sairaus? Johtuuko se teknologian vallasta yhteiskunnassamme? Olemme perehtyneet näihin kysymyksiin ja seuraavassa on tutkimustuloksia, joita olemme keränneet:
Nettiriippuvuuden lasketaan alkavan, jos Internetin käyttö ylittää viiden tunnin rajan. Oireisiin lasketaan muun muassa kaveripiirin pieneneminen, masentuneisuus, heikentynyt opiskelu, huono koulumenestys, työtehtävien laiminlyönti, hygienian laskeminen ja syömishäiriöt. Vakavampia ongelmia ovat syyllisyyden tunne ja netin käytön salailu. Ennestään yksinäisiin ihmisiin tämä voi vaikuttaa hyvin huonolla tavalla, jossa yksinäisyys vain syvenee ja ihmissuhteet alkavat tuntua jopa pelottavilta. Nettiriippuvuus voi aiheuttaa myös parisuhdeongelmia. Varsinkin nettiseksipalveluiden ja seksin ympärillä pyörivien keskusteluiden runsas käyttö lisäävät ongelmia.
Jos tunnet hinkua surffailla netissä ja jatkat netissä roikkumista vaikka sinulla olisi tärkeämpääkin tekemistä, pitäisi hälytyskellojesi soida. Riippuvaiset auttavat toisiaan vaihtamalla kokemuksia. Hoito on hyvin erilaista kuin alkoholismin vaikka syyt niiden käyttöön ovat varsin samoja. Nettiriippuvaisia ohjataan kohtuukäyttöön eikä täydellistä Internetin käytön lopettamista yritetä saada aikaiseksi. Internet ongelmia saadaan kuriin opettamalla oman elämän kontrolloimista sekä sitä, ettei kaikista asioista tarvitse olla joka hetki ajan tasalla. Kotikeinoin potilasta voidaan hoitaa siirtämällä kone pois pimeästä nurkasta asunnon keskeiselle paikalle, missä muutkin voivat seurata Internetin käyttöä sekä kannattaa laatia Internetin käytön aikataulu. Jokin uusi harrastus tai vanhan elvyttäminen voisi tuoda uusia ajatuksia elämään. Omien ongelmien tiedostaminen on pitkä askel parantumiseen.
Tietokoneet ovat kehittyneet todella paljon. Yhä nopeammat liittymät mahdollistavat suurtenkin tietomäärien imuroinnin. Ihminen löytää paljon enemmän virikettä Internetistä kuin oikeasta elämästä. Hän voi chattailla netissä toisten ihmisten kanssa. Oikeita ystäviä ei tarvita. Urheilua ei tarvitse harrastaa. Netistä löytyy monia pelejä, joissa ei tarvitse hikoilla. Alkaa ajatella, että miksi turhaan mennä ulos, kun voi tavata ihmisiä netissä. Internetissä voi tutustua paljon helpommin. Internetissä keskustelija on nimetön ja puhumisen voi aloittaa vain painamalla näppäimiä. Oikeassa elämässä joutuu keräämään rohkeutta kun menee puhumaan toiselle ihmiselle. Hän näkee naamasi: Et ole tuntematon. Joudut reagoimaan hänen sanomiseensa. Netissä voi lähteä pois kanavalta. Todellisessa elämässä ei pääse tilanteesta niin helposti. Mutta ovatko netissä hankitut ystävät oikeita ystäviä? He voivat olla keitä tahansa.