paljoko mahtaa olla elatusmaksut kahdesta lapsesta... minimi ja maksimi... jos joku tietää niin kiitän etukätee.
elatusmaksuista
pelottaa valmiiks...
444219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
maksimista en tiedä, menee tulojen mukaan.
Meillä kunta maksaa toisesta lapsesta elarit, koska isä on varaton, ollut jo 12 pitkää vuotta...
Itse, avioeroperheen lapsena, vanhempamme jakoivat kustannukset. Isä makoi aikanaan 600mk/lapsi/kk ja osallistui harrastuksiin, maksoi lukukausimaksuja sekä ostivat vuorotellen harrastustarvikkeita.
Sairas ja tapartumavakuutukset maksoivat vuorotellen, joka toinen kerta. Kun menin riparille, vanhemmat maksoivat puoliksi juhlat. Toimi hyvin, vaikka riidoissa erosivatkin.
Nämä ovat sopimusasioita, eikä niihin aina tarvita lastenvalvojia, jos sovussa niistä voidaan puhua.
Tuttavaperheemme äiti vaatii aivan kohtuuttomia lastensa opiskelelevalta isältä, joka pitää lapsia yli puolet kuukaudesta, hänen pitäisin maksaa täydet, tuloihin sidottu elatusmaksu... Maksaahan se vesi, ruoka, sähkö ym. myös isän luona joka yli 50%:sti huolehtii muutenkin lapsista. Tämä äiti kyllä sitten mielellään shoppailee eläripäivänä ja tulee uusissa kuteissa hakemaan kakaroitaan.. säälittävää katsottavaa... ja sekin äiti vielä oikeen lastentarhanopettaja ammatiltaan.. Hirvittävää kiristystä ja manipulointia.. Toivottavasti saatte asiat sujumaan, lasten hyvinvointi kun menee eläreiden edelle!
Lukaisin tekstisi ja hokasin! Näinhän se on käynyt neljäkymppisellekin ja siihen kuinka ex. anoppini toimi vaimoni rahoittajana. Ei meinaan kunnioitettu lasten isän mielipidettä omasta perheestä... tulos oli ero 11 v. jälkeen!Eläkepäiviä ei kande haaveilla vaan tarttee elellä tätä arkee, koska joka päivä on hyvä päivä vaikkei se ain siltä tunnukkaan. Pitäis tehdä tänään se mikä huomenne jäänee tekemättä!
Lasten elatusmaksu ja sen määrä määräytyy tulojen ja omaisuden mukaan. Valtioneuvoston ohjeistus neuvoo sopimaan vanhempien kautta sen määrän, mikä on maksukyvyn mukainen määrä. Se ei pakota viranomaista eli lasten edunvalvojaa siihen. Pääsäntö on vanhempien keskinäinen sopiminen.Minimi on 129,90€ /kk/ lapsi, mutta laskentakaavahan perustuu elatuskykyyn ja tulotasojen vaihteluun. Ohjeistus pyrkii välttämään vuosittaista muutostarvetta. Erimielisyyskysymykset ratkaisee yksituomarijärjestelmä, paikkakuntakohtaisissa käräjäoikeuksissa.
Kertomasi summa tarkoittaa sitä, jonka yhteiskunta maksaa, jos etävanhempi tai elatusvelvollinen on maksukyvytön. Mikäli lähihuoltajan tulotaso on suurempi kuin etän tai etän luonapito-oikeus on laaja, niin maksu voi mennä reilustikin alle tuon.
Mitään suoraa nyrkkisääntöä ei elatusavun minimille tai maksimille ei ole. Yleisesti miniminä pidetään n. 130eur/kk/lapsi, mutta se on oikeasti vain se mitä yhteiskunta maksaa lähivanhemmalle jos etävanhempi ei maksujaan maksa - eli siis voi olla tuonkin summan alle.
Kuten on jo kerrottu tässä säikeessä, niin elatusmaksut lasketaan vanhempien elatuskyvyn kautta. Ensin siis lasketaan lapsen elatustarve, siitä otetaan pois lapsilisät. Jäljelle jäänyt summa jaetaan vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä suhteessa. Eli jos elatuskyvyt ovat yhtäsuuret, niin molemmille lankeaa yhtä suuri osa lapsen elatustarpeesta - etävanhemmalle siis käteisenä rahana maksettavana summana lähivanhemmalle.
Jonkunnäköistä kokoluokkaa voi haarukoida niin, että laskee lapsen elatustarpeeksi 300eur/kk. Jos elatuskyky on yhtäsuuri molemmilla, niin etävanhempi maksaa 150eur/kk elatusapua.
Käytännössä omalta pärstuntumalta sanottuna elatusapujen suuruus on jotakuinkin välillä 130-200 eur/kk/lapsi. Tämä siis kun etävanhempi tapaa lapsiaan joka toinen viikonloppu; vuoroviikkosysteemillä voidaan olla jopa tilanteessa, jossa minkääntason elatusmaksuja ei maksella suuntaan tai toiseen. Vaikka kyllä silloinkin sitä rahaa tarvitaan, sitä vaan ei makseta in-cash sille toiselle vanhemmalle vaan kiikutetaan kiltisti ruoka- ja vaatekauppaan sekä asuntolainan lyhennyksiin yms. menoihin.
Käypäs vilkaisemassa nettisivut elatusvelvolliset.fi
Löytyy tärkeää tietoa ja myös yhteyshenkilöitä eri puolilta Suomea, joilta voi kysyä neuvoa.
Ja mitään minimiä ei sitten elatusmaksuissa ole. Itse maksoin kahdesta pojasta 45 euroa/poika, koska en pienten tulojeni vuoksi enempään pystynyt. Sosiaalitoimisto vahvisti tämän ja ex-miehelle maksettiin sitten erotus sossusta.
Elareiden määrittäminen lähtee luonnollisesti lapsen elatuksen tarpeesta. Siinä te vanhemmat olette toivottavasti asiantuntijoita... mutta yleensä se osuu haarukkaan 350 - 450 EUR/kk/lapsi.
Siitä vähennetään yhteiskunnan tuki, eli 100 EUR/kk/lapsi (vai onko lapsilisät "jo" 105 EUR/kk ?) ... ja lopun vanhemmat jakavat maksukykyjensä suhteessa. Usein helpoin ja riittävän oikeudenmukainen tapa on katsoa yksinkertaisesti NETTOtulojensa suhdetta, mutta muitakin tapoja on. Saadusta summasta vähennetään tapaamissopimuksen laajuudesta riippuen "jotakin" (lapsi ei syö kahdessa kodissa yhtä aikaa).
Elareille ei ole alarajaa, kuten virheellisesti kuvitellaan. Esim. laajoissa tapaamisissa joissa lapsi asuu vuoroviikoin eri kodissaan, ei elareita välttämättä makseta lainkaan. Mutta sekin sopimus syytä vahvistuttaa.
Yläraja tietenkin on... elarit paha perustella olemaan yli 100% lapsen elatuksen tarpeesta.
Yleensä vahvistetut elarit meillä "taviksilla" sattuu haarukkaan 140 - 170 EUR/kk/lapsi.
Erosimme 2003.
Lapset nyt jo teinejä (3). Ex maksoi "minimin, sen vajaan 120 eur per lapsi. Viime vuoden keväällä otimme maksut uudelleen pöydälle, sopuun ei päästy. Asia meni käräjille.
Elastuapu nousi 252 eur/lapsi. Exän verotettava tulo viimeksi vahvistetusta verostuksesta 38 500, minun 37 800.
Teinejänne paremmin tuntematta, elatuksen tarve on siis 600 EUR/kk/teini (250+250+100) ... en väitä etteikö näin voisi olla ... ja tunnetusti "elämä on", eikä mm. lasten harrastusten ole tarkoitus lakata vanhempien avioerosta huolimatta.
Hieman ihmettelen sitäkin, miksi aikanaan määritettiin noinkin pienet elarit... mutta tokihan sopimusta voi ja pittäkin muuttaa jos on tapahtunut merkittävä muutos joko elatuksen tarpeessa tai jomman kumman vanhemman elatuskyvyssä.
Joka tapauksessa määrätyt elarit kuuluvat ehdottomasti "harvinaiseen kastiin", yli 90%:ssa elerit selkeästi alle 200 EUR/kk/lapsi. Olisi kyllä mielenkiintoista lukea ko. käräjätuomarin perustelut päätökselleen.
Oletko M36 huomannut, että asumisen hinta on noussut älyttömästi. Jo pelkkä asuminen voi maksaa 200-300€/kk lasta kohti, siihen kulkemiset, vaatteet, harrastukset yms. päästään helposti summaan 600€/lapsi.
Tuppukylässä voi päästä halvemmalla, mutta otappa M36 pää pois perseestäsi ja laskin käteen.
"Jo pelkkä asuminen voi maksaa 200-300€/kk lasta kohti, siihen kulkemiset, vaatteet, harrastukset yms. päästään helposti summaan 600€/lapsi."
Kyllä asuminen nykyään maksaa vähänkin isommassa kasuvukeskuksessa. Asuminen voidaan ottaa huomioon joko todellisten kulujen mukaan tai sossun määrittelemien kohtuullisten asumiskulujen mukaan. Itse halusin, että elatusmaksut lasketaan todellisten kulujen mukaan, koska alunperinkin tahtotilani oli se, että kyseistä asuntoa ei tarvitse "pistää lihoiksi" eron takia.
Mutta tarkoitatko tuolla lukemalla 600eur/lapsi siis kokonaiskustannusta lasta kohti, eli ns. elatustarvetta? Tällöinhän siitä ensin otetaan pois lapsilisä ja loppu jaetaan vanhempien elatuskyvyn suhteessa. Jos elatuskyvyt on yhtä suuret, niin etävanhempi maksaa 250 euroa elatusmaksuja per lapsi kuukaudessa. Aika korkeahan tuo on, muttei mitenkään tavaton.
Jos nyt ajatellaan Hgin, Espoon, Vantaan tai Tampereen tai Oulun tapaisen kaupunkilaisnuoren elämiskustannuksia vuonna 2008, en pidä 600 €/kk per nuori mitenkään "aika korkeana" enkä varsinkaan tavattomana. Eikä kyse ole edes kalliista ratsastus- tai jääkiekkoharrastuksista, mitkä nekin ovat tietysti hyviä harrastuksia jos vain vanhempien varat riittävät, vaan ihan perusjutuista; asumisesta, ruuasta, liikkumisesta, koulunkäyntiin liittyvistä menoista, vaatteista, vapaa-ajan menoista ja mitä niitä nyt nuoren kaupunkilaisen elämässä onkaan. Kukin käyttäköön mielikuvitustaan tai omakohtaista kokemustaan.
Riippuu missä ja miten asuu. Asumiseen saa kulumaan vaikka kuinka paljon, mutta lähivanhemmankin on asuttava sen mukaan mihin on varaa. Lasten asumiskuluilla ei voi vedättää exää.
Oikeassa olet siinä että pks ulkopuolella asuminen on halvempaa. Myös pks sisällä hinnat vaihtelevat kovasti.
Jokainen elatustapaus on tapauskohtainen. Jos etä haluaa lasten asuvan Eirassa jossa niiden koulut ja kaverit on, silloin etän on hyväksyttävä lähivanhemman korkeat asumiskulut ja maksettava sen mukaan. Etän ei tarvitse suostua kuitenkaan tilanteeseen toisinpäin jos elarit nousisi hänelle kohtuuttomiksi.
Asuminen lasta kohti 200-300 euroa?? Ei nyt sentään liioitella.
Asumisen arvo lähtee siitä, että lähivanhemmalla olisi asunto ilman lapsiakin. Lasten kanssa tarvitaan usein aavistuksen suurempi asunto.
Erotus lasketaan siitä mihin lähivanhemmalla olisi varaa ilman lapsia ja minkä verran korkeammat kulut lähivanhemmalla on lasten takia suuremmasta asunnosta.
Käytännössä kaksion ja kolmion ero ei ole suuri.
Sitä erotusta ei maksa etä, vaan se jaetaan kummallekin vanhemmalle aivan kuten mikä tahansa lasten elatuskulu. Jos lähivanhemmalla ei silti ole varaa, voi hän hakea asumistukea.
Joku tuntuu lähtevän siitä ajatuksesta että puolet asumiskuluista kaatuu lapsen kontolle automaattisesti.
Viime syksynä kävin entisen vaimoni kanssa juurikin käräjillä tästä asiasta. Päätin, että minähän en maksa enempää kuin on tarvis. Hän asuu Oulussa niinkuin minäkin. Maksan noin 180€/kk /lapsi. lapset samanikäisiä. Tulot noin vähän alle 40 000€ /a.
Tuntuu nyt vähän näiden kommenttien perusteella, että mutu tuntumalla täällä heitellään lukuja. Jos saisin 300e/kk elatusmaksuja lapsesta, niin veisin uudelleen käräjille ja vaatisin yksinhuoltajuutta itselleni.
... jotka pitää lasten lähihuoltajuuden tai peräti yksinhuoltajuuden, kostonvimmassaan haluavat vedättää mieheltä ihan kohtuuttommia elareita jotta saisivat vähän itsekin "hyvitystä" erosta. Olkoon eron syy toinen nainen, toinen mies tai silkka kyrsiintyminen.
Monet naiset ei edes itselleen myönnä hakevansa tuota kompensaatiota. Kun asiasta oikein jankkaa, niiltä lipsahtaa jotain mistä selviää moiset taka-ajatukset. Ne jopa itselleen selittävät lapsen kulujen olevan ihan OIKEasti niin isot.
Tästä olen kahdesti kymmenen vuoden aikana saanut vahvaa näyttöä tuttavaperheiden kohdalla. Se on järkyttänyt minua. Silloin olen aina tuntenut syvää myötätuntoa miestä kohtaan. Kolmas vahvistus ilmeni meidän eron aikana kun vaimo kertoi ystävättäriensä lietsovan häntä vaatimaan suuria elareita. Perusteita he kyllä keksivät, mutta vaimo ei janonnut kostoa vaan tasapainoista loppuelämää meille kaikille.
Millasia lapsia Suomeen oikein syntyy? Erolapset ovat lasten eliittiä. Avioliitossa elävien lapset saavat vähemmän - mikäli erolasten elarit todellakin käytetään puhtaasti näihin lapsiin.
Meidän lapset ovat nähtävästi poikkeus. Vaimoni piti tarkkaan huolen elatusavun realistisesta määrästä, jotta en vaan pääsisi sanomaan että elätän häntä vielä eron jälkeenkin, ja toisaalta hän halusi osoittaa pärjäävänsä lasten kanssa ilman minuakin. Hän on pärjännyt loistavasti, eikä lapsilla mene perustarpeiltaan yhtään sen huonommin. Harrastukset on säilyneet. Extraa pojilla on kolme huolehtivaa aikuista, yksi siskopuoli ja kaksi kotia joista toisessa kaksi koiraa. Puhumattakaan muista uusista sukulaisista. Pojat ovat kertoneet elämänsä olevan rikkaampaa eron jälkeen tapahtuneiden muutosten seurauksena kuin ennen eroa.
Realistiset elatuslaskelmat myös vaikutti sopuun poikien vanhempien välillä. Siitä ei avioliiton aikana pojat tienneet mitään.
No pääkaupunkiseudulla yksiöt n. alkaen 400€ kaksiot alkaen 600€.
Siitä saadaan jo 200€ lapsen(huoneen) osuudeksi, vai meinaatko ettei lapsi tarvitse omaa huonetta, tuohon päälle tulevat sähkö, vedet yms.
Tässä siis jos asuminen on halpaa perustasoa. Siinä ei ole "luksusta" yhtään.
eli meillä asiaan saatiin oikeuden päätös.
Taustana se, että alunperin sovittiin tuo "minimi", koska kummalakaan eiollut kokemusta eikä tietoa, mitä elastusapu voisi olla. Lastenvalvoja heitti ilmaan minimin kysymättä sen kummempaa. Suullisesti sovimme, että jaamme mahdolliset isommat kulut. Näin ei kuitenkaan käytännössä tapahtunut.
Tulomme ovat suurin piirtein samat, mutta miehellä esim. asumiskustannukset aivan erittäin alhaiset.
Asumikuluihin laskettiin lapsille 16% per lapsi todellisista asumiskuluista. Lisäkuluja tuli mm. opintokuluista. Sitten kun lasketaan kaikki perustarpeet kenkien, asusteiden, parturin, ruuan, kännykän ja vähäisen taskurahan (leffat ym) muodossa niin niistä tulee teini-ikäisillä jo kepeästi 380-420 euroa. Tilastokeskuksen kulutusarvio on tuossa ikäluokassa 390 euroa per teini.
Koska isä ei osallitunut lasten elatukseen suullisen sopimuksen mukaisesti, laitettiin korotus elatusapuun. Summana se oikeasti ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Riippuu aina elatusavun maksajasta kokeeko katkeruutta exänsä kohtaan vaiko haluaako taata lapsilleen sen, minkä avioliitossakin saisi.
Esim. tuttavani maksaa omasta aloitteestaan 275 eur/lapsi+ osallistuu merkittävästi harrastus kuluihin (jääkiekon tarvikkeet+ kausimaksut).
Päädyit laskelmissasi siihen, että lapsen kulutus olisi noin 380-420 euron haarukassa. Tuosta valtio kuittaa lapsilisänä satasen, joten vanhempien jaettavaksi jää noin 300. Kun loppu kuuluu jakaa maksukyvyn suhteessa, niin 250 euron elareihin päädytään, mikäli etähuoltajan maksukyky on kuusinkertainen lähihuoltajaan verrattuna. Tuo on poikkeuksellista.
asunnoissa te "sankari-yh:t" ja "kitupiikki-etät" asutte vuonna 2008, mutta jos perheessä on esim. tytär ja poika, jotka ovat iältään 12-17 vuotiaita tarvitsevat molemmat omat huoneet ja mielellään tietysti perheen yhteisen tilat eli oh keittiön. Yksin asuva vanhempi pärjäisi sen sijaan vaikka yksiössä ja vaikka halvemmallakin asumisalueella. Huoli lapsista ja lähivanhemman työssäkäynnistä johtuva rajoitettu vapaa-aika kotona, edellyttävät kohtuullisen turvallista asumisympäristöä ja sellainen tunnetusti nostaa asuntojen neliöhintoja mukavasti. Miksi lasten pitäisi kärsiä taloudellisestikin siitä, että niiden vanhemmat on eronneet? Miksi se on elatusvelvolliselle niiiin katkeraa elättää osaltaan omia lapsiaan, vaikka ei heidän kanssaan asu eikä edes joka päivä tapaa.
Totean vain kaikille nuorten arjesta vieraantuneille etävanhemmille, että siitä vain murrosikäinen nuori vastuulle ja asuntokaupoille ja isompaa jääkaappia ja pesukonetta ostamaan ja nuoret oman katon alle asumaan. Katsotaan sitten mikä rahamäärä kuukaudessa on paljon ja mikä vähän.
Edes lapsi saati nuori ei elä pelkällä omalla huoneella. Hänen pitää myös syödä, saada terveyden- ja sairaanhoitoa, käydä koulua, kulkea liikennevälineissä, pukeutua päivittäin ehkä jopa harrastaa jotain säännöllisesti ja viettää vapaa-aikaa joskus jonkun maksavan huvituksen merkeissä. Nuorisolle on myös vanhempien tapana antaa jonkunlaista kuukausi- tai viikkorahaa jne.
Ei tarvitse asua ylellisesti Eirassa, vaan riittää keskiverto suht rauhallinen asuinalue, että nuoren elantokustannukset nousevat noihin lukemiin. Tottakai lähivanhempi maksaa oman osuutensa nuorten kuluista, mutta olisi myös toivottavaa, että etäkin osallistuisi omien lastensa elantomenoihin oikeamääräisellä summalla. Monikaan lähivanhempi ei jaksa sitä jatkuvaa etän rutinaa, kun tämä joutuu maksamaan omien lastensa elatuksesta, vaan maksaa omistaan etänkin osuutta taikka omat vanhemmat ja sukulaiset jelppaavat. Onneksi tällaisia läheisiä on olemassa, jotka ymmärtävät nuorten tarpeita ja elämää.
Sossu, eli lastenvalvoja, laskee virkansa puolesta "oikeamääräisen" elatusmaksun. Sinne vaan, jos tulee mutkia matkaan niin sitten käräjäoikeus määrää sen elatusmaksun.
Uskon ja olen ymmärtänyt, että suurin osa etävanhemmista maksaa sen mitä pitääkin ja vielä vähän päällekkin.
Tuohon 380-420 euro oli kulutus, jonka päälle laskettiin asumiskulut todellisten kulujen mukaan(3 lasta, 16% per lapsi). Kokonaiskulutus sisältäen asumiskulut lapsilisän jälkeen on noin 500 euroa per lapsi.
Joten näin se meni meillä. Mielestäni on aidosti kohtuullista, että kumpikin vanhempi osallistuu lasten elatukseen. Kumpikin joutuu karsimaan omista menoista, mutta lapset ovat meillä vain lainassa. Ei kauaakaan kun lenävät pesästä ja isäkin pääsee tästä elatuksen "riesasta". Tietysti meidän tapauksessa asiaan vaikutti myös se, ettei kummallakaan ollut elatusvelvollisuutta muihin suuntiin.
Sinä taas et huomioi lainkaan sitä, että myös etä yksin eläessään voisi pärjätä hyvin 20 neliöisessä yksiössä Kauhajoen takamaastossa. Mutta kun ne lapset on hänen luona joka toinen viikonloppu, siis 12- ja 17-vuotiaat, jotka tarvitsee omat huoneet eivätkä suostu raahautumaan Kauhajoen takamaastoon vaan etänkin täytyy asua kohtuumatkan päässä kouluista ja kavereista. Siten myös etävanhemmalla menee asumiskuluihin enemmän kuin yksin asuessaan.
Tosiasiassa on turha puhua sontaa, että lähivanhempi "pärjäisi yksiössä"... Kaksion se ottaisi, ja erotus kaksion ja kolmion (jonka se saa 12- ja 17-vuotiaiden lasten takia) hinnoissa on pieni.
Lähivanhemmalle maksetaan tuet, etävanhemmalle ei. Etävanhemmat eivät ole rahasampoja joita voi lypsää kostoksi erosta. Tulee vahvasti mieleen, menitkö naimisiin vain rahan takia, jos yksin et nähtävästi pärjäisi.
En suinkaan ole väittänyt ettei elatuksen tarve voisi olla todellakin 600 EUR/kk/lapsi .... mutta pelkillä asumiskuluilla sitä ei kannata perustella. Tulet huomaamaan että heittosi on typeryydessään ennen kuulumaton. ELI, kaivan epäonneksesi sen laskimen esiin !
Lainaus OM:n ohjeen sivulta 28. (ks. http://www.om.fi/omju20072.htm )
>
Nyt on kyseessä kolme lasta ja yksi aikuinen (oletan)... eli 0,3/(1+0,3 +0,3+0,3) = 15,8 % osumiskuluista per lapsi.
HYVÄ... lasketaanpa sitten paljonko MIELESTÄSI pääkaupunkiseudulla tänään kohtuulliset asumismenot ovat (väitit 200 - 300 EUR/lapsi, pistetään riita halki)
250/0,158 = 1.580 EUR/kk ASUMISEEN !?!
Katsotaanpa mitä sillä saisi vuokralle? http://www.oikotie.fi
Espoon Mankkaalta 220 m2 paritalo, Lintuvaarasta omakotitalon, Tammisalosta 120 m2 kerrostaloa (5h) ...
Kyllä, arvokasta on ... mutta moniko pääkaupunkiseudulla asuva henkilö joka tienaa vain 3.000 EUR/kk (37500/12,5) josta maksaa verot asuu talossa Lintuvaarassa?! Eduksesi en edes kehtaa ottaa esimerkkiä jossa hoidettaisiin 1.580 EUR/kk asuntolainaa... asuntojen koko pääkaupunkiseudullakin kasvaisivat kohtuulliseksi...
Jos oletuksena elareiden määrittämiselle on se, että ao. asuntoon päästään kiinni JOS lapset maksavat siitä (3 kpl.) yht. 750 EUR/kk ja sinä 830 EUR/kk, niin mielestäni ollaan hakoteillä asumisen suhteen... Olisi kiva kuulla paljonko ne teidän asumusimenonne kuukaudessa ovat? Oikeesti....
Ai... mihin perustan tämän... normaalisti ihmisillä menee 20 - 30% tuloistaan asumismenoihin. Sinun nettotulosi ovat vain 3.000 x 0,75 = 2.250 EUR/kk ... lastesi määrittämän asumiskulun mukaan osuutesi on tuo 830 EUR/kk, joka on noin 37% tuloistasi. LISÄKSI, etävanhempihan maksaa puolet (tapauksessanne) lasten elatuksen tarpeesta JA siis heidän asumiskuluistaan siinä... sinä toisen puolen. Huonontaa edelleen ao. prosenttiasi. PAITSI, jos ajatuksena onkin maksattaa koko lasten asuminen etävanhemmalla.... niinhän EI voisi olla....
NIIN, sinähän perustit väittämäsi lasten asumiskuluista pääkaupunkiseudun korkeilla asumiskuluihin. Totta, mutta toisaalta siellä täytyy olla Tamperetta korkeammat palkatkin.
http://www.vatt.fi/en/announcements/announcement/news_1432_id/42
>
Ellet kykene neuvottelemaan itsellesi kilpailukylistä palkkaa alueelle jossa asut, on ehkä johtopäätösten aika. Hoito- ja konttorityötä on muuallakin.
Kritisoin täällä tasapuolisesti miehiä (yleensä) jotka narisevat elareistaan ... mitkä oikeasti yleensä kohtuulliset, ja aivan varmasti samalla tasapuolisuudella teilaan vaikka laskimen kanssa ylisuuret elarit joita lähi saattaa vaatia. Ja tapauksessasi ilmeisesti saanutkin. Vaikka satujahan näille palstoille ei kukaan estä sepittämästä... laita päätöksen diaarinumero ja käräjäoikeus esille, niin uskon kertomuksesi.
Jatkan mielelläni keskustelua aiheesta, sävyllä minkä valitset. Ja voin vakuuttaa, tyyli muuttuu karummaksi jos syytä, koska tämä metsä vastaa kuin sinne huudetaan (erimieltä saa ja pitääkin olla, siitä ei kyse).
"NIIN, sinähän perustit väittämäsi lasten asumiskuluista pääkaupunkiseudun korkeilla asumiskuluihin. Totta, mutta toisaalta siellä täytyy olla Tamperetta korkeammat palkatkin. "
Ja näin ollen korkeammat elaritkin, eikö?
Asumiskulut korkeammat, palkat korkeammat, kaikki muutkiin kalliimpaa,mutta elarit pitäisi silti olla samalla tasolla kuin muualla?
Kuule m36 hei noi sun laskelmat auta kaupan kassalla yhtään. Kehotan kokeilemaan yh:n arkea, jos satut olemaan vielä naisvaltaisella alalla töissä, niin kilpailuta siinä palkkaasi sitten...
Ylimielisyys jättää asiallisuuden alleen.
Uskottavuus murenee.
Itsekeskeisiä ja omanapaisia miehiä on maailma väärällään. Niin on myös naisia.
Yllättävän monet heistä eroavat ainakin kerran eläessään, sikäli kun edes naimisiin asti pääsevät. Muistaakseni olet sinäkin, M36, joskus eronnut. Syitä en tiedä eikä ne edes kiinnosta.
OM:n ohjeet ovat viittelliset eikä niissä huomioida OIKEAA elämää lainkaan. Vain numeroita.
Samoilla numeroilla voidaan elää hyvinkin eri tavoin. Se, mikä toiselle on niukkuutta on toiselle erilaisilla elintavoilla hyvää toimeentuloa.
Kaikkein typerintä on ehdottaa työpaikanvaihtoa. Eiköhän jokainen työstä vähänkään kiinnostunut tee juuri sitä työtä johon rahkeet on riittäneet.
Väitän, M36, et kuulu Suomen saati maailman rikkaimpien joukkoon. Lapsellisesti voit väittää takaisin "en haluaisikaan". Kuitenkin olet arvostelemassa ylimielisesti jonkun toisen tulotasoa ja uranvalintaa. Että pitäisi vaihtaa jollei elarit kiinnosta.
Kenelläpä rahat riittäisi kaikkeen? Harvalla tavallisella keskituloisella henkilöllä asuinpaikasta riippumatta.
On normaalia kritisoida elareiden määrää puolin ja toisin, jos elää keskituloilla. Se johtuu hyvin yksinkertaisista syistä: epäluottamus ex puolisoon - pyrkiikö hän vedättämään, sekä kyvyttömyys taikka heikko kyky huomioida myös ex-puolison todellinen tilanne. Monestihan eroon liittyy uskottomuutta tai muuta epäluottamusta, miksi luottamusta pitäisi löytyä siinä vaiheessa kun toiselta pyydetään toistuvia rahasuorituksia.
OM:n ohjeen mukaan minukin pitäisi maksaa 97 euroa per nuppi enemmän kuin mitä exäni aikanaan pyysi. Hän hoitaa lapset suhtellisen hyvin ja siitä huolimatta viettää vapaaviikonloppunsa ravintoloissa hummaamassa. Joku on siitä jo esittänytkin kysymyksen: tiedänkö minä miten hän käyttää maksamani elarit. Vastaan: maksan elatusapua lasten elatuksen perusteella suhteutettuna maksukykyyni, en exän menojen perusteella. Suuremmin haarukoituna avioliiton aikana rahatilanteeni oli suunnilleen sama (poikkeuksena herätehankinnat). Mutta silloin lapset olivat joka päivä kanssani.
En keksi mitään syytä miksi lapsiin kuluisi minulta enemmän rahaa nyt kun en saa heidän kanssaan elää. Tämän lisäksi kun lapsia tapaa vain joka toinen viikonloppu (pääsääntöisesti) tulee niitä sitten hemmoteltuakin helpommin.
Kirjoitin: "Kenelläpä rahat riittäisi kaikkeen? Harvalla tavallisella keskituloisella henkilöllä asuinpaikasta riippumatta.
On normaalia kritisoida elareiden määrää puolin ja toisin, jos elää keskituloilla."
Monilla perheillä, joissa puolisot ovat joko keskituloisia tai pienituloisia tai jotain siltä väliltä, taistellaan ja kiistellään rahasta säännöllisesti. Lapsiin kuluu rahaa vaikka parina elettäisi. Jos raha on ongelma avioliiton aikana on luonnollista että siitä kiistellään myös erotessa ja vielä sen jälkeenkin.
Viisastahan olisi lopettaa rahasta riitely. Ei se riitelemällä lisäänny. Raha tai sen puute voi olla todellinen ongelma taikka rahaan projisoidaan muut ongelmat ja murheet. Sekin on erinomaisen inhimillistä, vaikkakin valitettavaa.
näin myös käy. Etä maksaa tietyn summan kuukaudessa ja that´s it. Lähivanhempi sukulaisineen kattaa sitten nuorten kaikki muut kulut; pakolliset ja vapaaehtoiset. Päävastuu elatuksesta ja kasvatuksesta jää käytännössä lähivanhemmalle, sanotaan mitä sanotaan. Kuka lähivanhemmista niitä lapsille annettuja euroja ja kymppejä jaksaa muistella. Etä muistaa jokaisen maksamansa 130 eurosen/kuukausi ja vähentelee tuostakin summasta sitten kaiken suoraan lapselle antamansa ylimääräisen, mm maksamansa nuoren 20 euron kännykkälaskun. Että sellaista...
Hei!
Kirjoitin ketjussa aiemmin mikä elareiden haarukka on ollut minun kohdallani. Myöhemmin joku kommetoi asumisesta ja sen kulujen vaikutuksesta(en minä). Siihen kohtaan olet kommentoinut viestissä, johon nyt vastaan.
Kuvauksen tilanteestani olen kirjoittanut kohtaan http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000299&posting=22000000032777794.
Eli lyhyt kooste. Meillä oli ensin minimi elari (+suullinen sopimus isompien kulujen jakamisesta, joka ei koskaan toteutunut). Asiaa lähdettiin selvittelemään n. vuosi sitten ja asia mwni käräjille. Elatus nousi yli 50%.
Meillä elatuskykyyn vaikutti exän erittäin pienet asumiskulut ja toisaalta taas minun elatuskykyä pienensi mm. perhekoon asunnon ylläpito. Nettotuloni on niopoa nappa 2000 euroa, asumiseen menee vähän päälle 1000 euroa (vaikka tilastot sanoisi mitä). Kauppaan noin 500-600 ja lasten menoihin enemmän kuin jää jäljelle. Autoakin työssä tarvitsee, joten siihenkin täytyy jostain repiä rahaa. Siis tuloni eivät yksistään riitä, onneksi isällä on ollut edes jokin elatusosuus alunpeinkinh. Omiin ei jää yhtään mitään. Vanhimmat (kaksoset) on lukiossa ja aikamoisesti haukkaa kirjat ym. Eli isä ei enää kauaa osallistu elatukseen.
Ei tässä mitään ihmeellistä ole, vaan ihan normaalia yh:n elämää.
Oikeudessa lasten osuus asumisesta laskettiin juuri noin kuin kirjoitit, eli 16% todellisista kuluista per lapsi.
>
Ei välttämättä.
Elareiden määrä riippuu KOLMESTA tekijästä:
- lapsen elatuksen tarpeesta
- etävanhemman makuskyvystä
- lähivanhemman maksukyvystä
Kahden jälkimmäisen suhde (%) ei muutu, jos molemmat pääkaupunkiseudulla. Ja jos vain lähivanhempi pääkaupunkiseudulla ja saa parempaa palkkaa kuin saisi muualla... itseasiassa etävanhemman osuus (%) lapsen elatuksen tarpeesta vähenee.
... vaikken omasta osastani kirjoitakaan, niin uskon että monen etävanhemman arjen kokeilemin yh:llekin voisi tehdä "eetvarttia"...
Mutta aiheeseen...
Ei, en ole väittänyt että elareiden pitäisi olla samat, kyllä pääkaupunkiseudulla lapsen elatuksen tarve on korkeampi (ja edelleen, sen vanhemmat jakavat maksukykyjensä suhteessa) ... mutta yllä esitin (kun laskin käskettiin ottamaan käteen) ettei ole perusteltua vaatia esitettyjä elareita PELKÄSTÄÄN asumiskulujen vuoksi... tai sitten asutaan mielestäni kalliisti suhteessa tulotasoon.
Uskallan väittää, että tyylini on lähes aina siitä neutraalimmasta päästä tällä pastalla... mutta jos avaus on tyyliltää mihin ao. kommenttini kirjoitin, voi olla varma että "härifroon tvettas".
En ole tietenkään varma olisitko juuri sinä joka yllä esitti :
>
Ja tätä kritisoin, ja kuten huomasit se ajaisi asumiskuluiksi noin 1500 - 1600 EUR/kk, toisin kuin kertomasi reilu 1000 EUR/kk perheessänne (jonka hyvin uskon, ja ymmärrän).
Mitä taas yllä kertomaasi tulee, niin toki nyt määrätyt elarit saattavat olla aivan oikeudenmukaiset ... mutta niitä ei voi perustella vain asumiskuluilla pääkaupunkiseudulla.
Ja toinen "harha" voi syntyä siitä jos verrataan pelkästään etävanhemman ja lähivanhemman tuloja... kyllä, usein nettotulojen suhde antaa oikeudenmukaisen (riittävällä tarkkuudella) suhteen maksukyvyistä, mutta ei aina. Kuten nyt valaisit (et avauksessasi), exäsi maksukykyä lisää hänen edullinen asuminen, joten hänen osuutensa lasten elatuksesta kuuluukin olla suurempi kuin pelkästään palkkakuittejanne katsomalla voisi "nykäistä".
juu, asumisesta oli kärkkäästi kommentoinut joku muu (en asu pk-seudulla). "Tässä haarukkaa" ja "Kirjoitin tuossa aiemmin"- otsikot tulevat tästä näppiksestä. Niissä kerroin kokonaisuuden ja siihen vaikuttaneet tausta.
Exällä tai minulla ei kummallakaan ole muita elatusvastuita kuin nämä rakkautemme hedelmät.
Tästä linkistä löytyy Oikeusministeriön ohje elatusavun suuruuden arvioimiseksi:
http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1182265240526
Kysymyksessä on siis _ohje_, mutta käytännössä lienee kenenkään paha lähteä ohittamaan tuota ohjetta ilman kunnon perusteita.
Ketjussa on paljon puhetta myös asumiskustannusten vaikutuksesta elatusmaksuihin. Tuon ohjeen sivulla 25 on asia käsitelty suhteellisen seikkaperäisesti. Lapsen osuutta asumiskustannuksiin EI suoraan lasketa esim niin, että mikä on hintaero kaksion ja kolmion välillä (ts. paljonko se lapsen huone tuo lisäkustannuksia), vaan matemaattisella kaavalla, jolla haetaan lapsen %-osuus nettoasumiskustannuksista.
Ja ohje nimenomaan käyttää _kohtuullisia_ asumiskustannuksia laskennan perusteena. Vaan jos etävanhempi haluaa käytettävän todellisia kustannuksia laskentaan, niin mikään ei sitä estä - ei ainakaan meillä estänyt.
eläminen pk-seudulla on huomattavasti kalliimpaa, kuin jossain pikkukaupungissa.
On turha kuvitella, että 120€/kk riittää pk-seudulla lapsen elatukseen.
Isät maksavat pääasiassa liian vähän, itse maksan 250€/kk lapsesta = (yht. 500€) vaikka asun pienessä kaupungissa, nettotulot n. 2000€/kk.
Ihmettelen isiä jotka eivät halua osallistua lastensa elatukseen todellisten kulujen mukaan.
Etävanhemman maksama osuus lapsen elatuksesta -siis elatusmaksu- on riippuvainen vanhempien nettotulojen suhteesta.
Jos lähivanhemmalla on seeeelvästi suuremmat nettotulot kuin etävanhemmalla, niin tuo 120eur/kk voi hyvinkin olla kohdallaan oleva elatusmaksu pääkaupunkiseudulla tai sen ulkopuolella.
Todellisuudessa lähivanhemmalla (jos äiti) on useimmin pienmmät tulot, mutta voihan se joskus olla toistekkin päin.
laatia, keskiarvoilla teoretisoida ja % -osuuksia kirjailla. Niillä vain on paha kaupan kassalla taikka pankin laskunmaksuautomaatilla operoida. Kyllä niissä toimipisteissä minun kokemukseni mukaan kelpaa vain riihikuiva raha ja pääasiassa euroina.
Jos 16 vuotias urheileva nuori ilmaisee, että sillä on loppukuusta nälkä, niin ei sitä paljon lämmitä, jos minä sanon ettei sulla voi olla, koska oikeusministeriön ohjeen mukaan olet syönyt jo tämän kuukauden kulutuskiintiösi täyteen.
Mites tällainen juttu, että asun pohjoisessa suomessa ja aviovaimoni lähtee helsinkiin yhtäkkiä? Enhän minä 1700€/kk palkastani voi maksaa 500€ kuussa! vaikka helsingissä ois kuinka kovat asumisvaatimukset niin eihän toista voi kyntää putipuhtaaksi loppuelämää. Tajuttomia nää jutut täällä
Muunmuassa tuommoisen asian takia lasketaan molempien vanhempien elatuskyky netosta. Ja myöskin asumiskustannuksina tarkastellaan kohtuullisia asumiskustannuksia, ei välttämättä todellisia (ellei niin halua).
Et tietenkään ole velvollinen maksamaan enempää kuin sinulla on elatuskykyä. Siinä vaiheessa kun nettoansio on yli 2000 niin maksaa enemmän. Siksi OM:n ohje on oikeasti hyvä ja oikeudenmukainen.