myyntimies..

Olen ihastunut minua vanhempaan mieheen. hyvin hyvännäköinen, vähän karulla tavalla.
mutta minä olen häpäissyt itseni höpisemällä vaikka mitä.. mitä nyt suusta tulee sillä hetkellä.. ja punastumalla. (olen 24 ja mies noin 32-35 vuotta) JA änkyttämällä, ja kädet tärisee.. ähh..
mutta nyt olen alkanut ahistumaan hänen seurastaan, ei sillä että en olisi enään häneen ihastunut, mutta kun menetän niin itseni kontrollin. Ja jos oikein luen katseita ja käyttäytymistä, on tämä mieskin toivottavasti ihastunut minuun.. mielikuvitustako..??
Ja miehellä ei ole sormusta...
missään sormessa..
niiiiin tuohon ahistukseen.
olen harkinnut s-postin lähettämistä.
tai menisi enemmän juttelemaan. koska olen kova puhumaan noin muuten..
mutta olen todella miettinyt asiaa, että jos hän ei ole kiinnostunut TAI JOS ON.. mites tämä työjuttu sitten.
kai se menisi omalla painollaan tai sitten olisi vaikeaa olla samassa duunissa..

NOOOOO nyt kuulin sitten sellaisen huhun, että tämä kyseinen mies siirtyy muihin hommiin..
sama firma, mutta ihan eri hommiin. joten emme todellakaan tormaisi kuin satunnaisesti tai vahingossa.
niin tämähän olisi minun tilaisuus.. mutta en saa itseäni tekemään mitään..
ähh.. olen mennyt jopa niin lukkoon että en uskalla katsoa häneen, saati mennä juttelemaan, käännyn aina pois jos mahdollista.
Mutta olen kovasti mittinyt hänelle puhumista..
jos vaikka koittaisi Flirttailla. hehhe
MUTTA.. ahh..
rohkeutta..
en ymmärrä mihin mun rohkeus on kadonnut..
minun on yleensä hyvin helppo tutustua ihmisiin ja varsinkin miehiin..
Meillä on "yleensä" samanlainen huumori.

mä aloin näköjään kirjoittamaan romaania..

minulla on tämä kevät aikaa rohkaista mieleni..
Tämä mies on jotenkin hyvin hillitty.. kun taas minä olen jotain ihan muuta.
siksi olen häpäissyt itseni, puhuessa hänelle..
suu on liikkunut ennen ajatuksia..

sen takia olen miettinyt jos olen tulkinnut hänen katseet väärin, koska en oikeasti ole hänen tyyppiään.
olen enemmään renttujen tyyppiä..hehehhe

mutta tämä mies saa kyllä mun sydämmen sekaisin.
jos vain hänkin tulisi joskus juttelemaan minulle.
eikä vaan minä aina hänelle.

rasittavaa..
kunhan puran mieltäni.
1386
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

että ihmettelet, onko logiikan tajusi nyt jotenkin pettänyt. Mies voi olla piilorenttu, silloin ei hätää, ahistus ihan turhaa:) Jos ei ole edes piilotapaus, niin sinuna kysyisin jotain duuniasiaa, tai... laittaisin sitä meiliä tai...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


toimisto hommia kirjoitti:

Olen ihastunut minua vanhempaan mieheen. hyvin hyvännäköinen, vähän karulla tavalla.
mutta minä olen häpäissyt itseni höpisemällä vaikka mitä.. mitä nyt suusta tulee sillä hetkellä.. ja punastumalla. (olen 24 ja mies noin 32-35 vuotta) JA änkyttämällä, ja kädet tärisee.. ähh..
mutta nyt olen alkanut ahistumaan hänen seurastaan, ei sillä että en olisi enään häneen ihastunut, mutta kun menetän niin itseni kontrollin. Ja jos oikein luen katseita ja käyttäytymistä, on tämä mieskin toivottavasti ihastunut minuun.. mielikuvitustako..??
Ja miehellä ei ole sormusta...
missään sormessa..
niiiiin tuohon ahistukseen.
olen harkinnut s-postin lähettämistä.
tai menisi enemmän juttelemaan. koska olen kova puhumaan noin muuten..
mutta olen todella miettinyt asiaa, että jos hän ei ole kiinnostunut TAI JOS ON.. mites tämä työjuttu sitten.
kai se menisi omalla painollaan tai sitten olisi vaikeaa olla samassa duunissa..

NOOOOO nyt kuulin sitten sellaisen huhun, että tämä kyseinen mies siirtyy muihin hommiin..
sama firma, mutta ihan eri hommiin. joten emme todellakaan tormaisi kuin satunnaisesti tai vahingossa.
niin tämähän olisi minun tilaisuus.. mutta en saa itseäni tekemään mitään..
ähh.. olen mennyt jopa niin lukkoon että en uskalla katsoa häneen, saati mennä juttelemaan, käännyn aina pois jos mahdollista.
Mutta olen kovasti mittinyt hänelle puhumista..
jos vaikka koittaisi Flirttailla. hehhe
MUTTA.. ahh..
rohkeutta..
en ymmärrä mihin mun rohkeus on kadonnut..
minun on yleensä hyvin helppo tutustua ihmisiin ja varsinkin miehiin..
Meillä on "yleensä" samanlainen huumori.

mä aloin näköjään kirjoittamaan romaania..

minulla on tämä kevät aikaa rohkaista mieleni..
Tämä mies on jotenkin hyvin hillitty.. kun taas minä olen jotain ihan muuta.
siksi olen häpäissyt itseni, puhuessa hänelle..
suu on liikkunut ennen ajatuksia..

sen takia olen miettinyt jos olen tulkinnut hänen katseet väärin, koska en oikeasti ole hänen tyyppiään.
olen enemmään renttujen tyyppiä..hehehhe

mutta tämä mies saa kyllä mun sydämmen sekaisin.
jos vain hänkin tulisi joskus juttelemaan minulle.
eikä vaan minä aina hänelle.

rasittavaa..
kunhan puran mieltäni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu