HEIPPA KAIKKI ISOT IHMISET!
Multa on tämän vuoden aikana tippunut 5kg.Se on mielestäni ihan hyvä tulos, kilo ja viikko vauhtia mennään. Mutta nyt on tullut joku ihmeen stoppi. Eilen mätin naamaani kaiken mitä suinkin jaksoin. Ajattelin sitten olla itselleni armollinen ja aloittaa taas tänään uudelta puhtaalta pöydältä. Enkä jäädä virheitä murehtimaan. Mutta miten kävikään!
Tänäänkin olen SYÖNYT syömästä päästyäni. Nytkin on jäätelökippo vieressä. Tajuan että syön ahdistavaan olooni ja pitäisi pysähtyä miettimään, mikä noin kamalasti masentaa. Mutta en vaan jaksa, siis syön.
Pojallani 9v on ongelmia, häntä kiusataan eikä raukalla ole oikein kavereita. Asiallehan minä en juurikaan voi mitään. Otaksun sitten, että syön tähän avuttomuuden tunteeseen ja suruun joka poikani vuoksi mulla sydämessä on.
Huomenna on taas uusi päivä ja yritän nyt mennä nukkumaan ja pesen hetimiten hampaani, ettei olisi niin suurta kiusausta vielä ahtaa jotain sisääni. On tämä kummaa touhua ja mielen hallitseminen vaikeaa.
Ai niin, eilisen punnituksen tulos 106. Pääsisikö sitä vielä joskus kaksinumeroiseen lukuun ;)
Matami
Multa on tämän vuoden aikana tippunut 5kg.Se on mielestäni ihan hyvä tulos, kilo ja viikko vauhtia mennään. Mutta nyt on tullut joku ihmeen stoppi. Eilen mätin naamaani kaiken mitä suinkin jaksoin. Ajattelin sitten olla itselleni armollinen ja aloittaa taas tänään uudelta puhtaalta pöydältä. Enkä jäädä virheitä murehtimaan. Mutta miten kävikään!
Tänäänkin olen SYÖNYT syömästä päästyäni. Nytkin on jäätelökippo vieressä. Tajuan että syön ahdistavaan olooni ja pitäisi pysähtyä miettimään, mikä noin kamalasti masentaa. Mutta en vaan jaksa, siis syön.
Pojallani 9v on ongelmia, häntä kiusataan eikä raukalla ole oikein kavereita. Asiallehan minä en juurikaan voi mitään. Otaksun sitten, että syön tähän avuttomuuden tunteeseen ja suruun joka poikani vuoksi mulla sydämessä on.
Huomenna on taas uusi päivä ja yritän nyt mennä nukkumaan ja pesen hetimiten hampaani, ettei olisi niin suurta kiusausta vielä ahtaa jotain sisääni. On tämä kummaa touhua ja mielen hallitseminen vaikeaa.
Ai niin, eilisen punnituksen tulos 106. Pääsisikö sitä vielä joskus kaksinumeroiseen lukuun ;)
Matami
Vastaukset 1
Vanhimmat
MOikka!
Tiedän tuon olon. Tiedän ahdistuksen ja masennuksen tunteen, jota helposti lähtee purkamaan syömisellä. Eikä se siitä mihinkään oikeasti purkaudu. Itse pyrin nykyään pahan mielen yllättäessä lähtemään ennemmin liikkeelle. Alan raivoisasti siivoamaan vaatekaappia ja siinä sitten puran pahaa oloani kiukkuamalla vaatekappaleille. Myös se että lähtee ulos, pois kotoa auttaa siihen ettei ala mättämään ruokaa naamaan. Välillä sekin auttaa että tulee tänne palstalle lukemaan juttuja ja juo samalla vaikka teetä tai kahvia.
Itselläni ei ole lapsia, mutta voin kuvitella että tilanteesi ja huolesi poikasi suhteen vaikuttaa koko mielialaasi. Mutta muista että oma mielialasi heijastuu myös poikaasi.
Voisitko touhuta hänen kanssaan yhdessä vaikka jotain ulkona? Sinä välttyisit syömiseltäsi ja samalla viettäisitte yhdessä mukavaa aikaa raittiissa ulkoilmassa. Varmaan piristäisi molempia.
Ja voisiko poikasi aloittaa jonkin uuden mukavan harrastuksen uudessa porukassa, josta saattaisi sitten löytyä uusia kavereitakin? Jotain kulttuuriin tai urheiluun liittyvää, reipasta toimintaa kenties?
Toivottavasti asiasi lähtevät selviämään:) Ja koita ensi kerralla kävellä sen pakastimen ohi ja jättää se jäätelö pojallesi pahan päivän varalle:) Tsmppiä!