Olinpas tässä eräällä festari alueella, kumppanini kanssa oltiin lavan edessä kevyesti ennen soiton aloittamista. Sit ku se läheni se aika ja varsinkin ku soitanto alkoi, meno oli vallan järjetöntä. Isot miehet uhoaa ja väkivalloin pyrkivät lavan eteen ja ne jotka siellä on pyrkivät pitämään paikkansa.
Miksi? Lähellä lavaa musan taso on suoraan jostain syvältä, siellä joutuu kärsimään ku eräät apinat pomppii, tönii, huutaa ja tappelevat siitä kurjasta paikasta siellä mah lähellä palvonnan kohdetta.
Mikä tekee siitä lavalla uhoavasta pitkälettisestä matala äänisestä miehestä sen että pitää ... palvoa?
Sillä henkilöhän siellä palvotaa, kuten sanoin siellä lavan eessä ei oo parhaimmat paikat nauttia musasta.
Miksi? Lähellä lavaa musan taso on suoraan jostain syvältä, siellä joutuu kärsimään ku eräät apinat pomppii, tönii, huutaa ja tappelevat siitä kurjasta paikasta siellä mah lähellä palvonnan kohdetta.
Mikä tekee siitä lavalla uhoavasta pitkälettisestä matala äänisestä miehestä sen että pitää ... palvoa?
Sillä henkilöhän siellä palvotaa, kuten sanoin siellä lavan eessä ei oo parhaimmat paikat nauttia musasta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minun mielestäni tuollainen älytön "kunnian osoittaminen" muusikolle on jotenkin alhaista. En usko että kaikki edessä olevat on kuitenkaan palvomaan tulleet vaan nauttivat musiikista henkensä edestä.
Toiset taas ei nauti siitä että saa olla puristuksissa väentungoksessa.
Minulla on ongelmia olla suuren ihmislössin lähettyvillä. Viihdyn parhaiten yksin. Mutta jos musiikki olisi minulle elämä ja väentungos ei tekisi ongelmaa niin olisin varmaan itsekin siinä edessä riehumassa mutta en suinkaan palvomassa. Olen muuten myös ateisti
Tosiaan, kun vuoden '99 Ruisrockissa olin diggailemassa Metallicaa, pyrin ensin eturiviin. Sitten huomasin että isommat tahtoo jyrätä (olin 14), ja itse asiassa musiikki oli rikkoa korvat, peräännyin yleisön keskivaiheille. Siinä olin sitten koko keikan ja hauskaa oli. Pari kertaa sieltä edestäpäin jotkut "hauskanpitäjät" rymysivä taaksepäin selvästi riitaa haastaen. Ja pari nostettiin aidan yli kun meinasivat jäädä jalkoihin eturivissä. Eli ei tosiaan järkevää.
Ja se ateismi liittyi tähän aiheeseen... Miten? Neverthless, olen ateisti.
Te kumpikin mainostatte olevanne ateisteja ja uskon todella monen niistäkin jotka oikeesti pyrkii sinne eteen olevan enemmän ateisti kuin uskis. Tästä herääkin kysymys että, pitääkö se jumalan palvonta korvata alitajuntaisesti sillä musan esittäjällä?
Pitääkö ihmisellä olla joku joka nousee tuohon asemaan, toiset ottavat satuolennon ja ovat sillä tyytyväisiä, pikku tytöt juoksee niitten poikabändien perässä siinä ku rahvaat miehet ja vähän nuoremmatkin purkaa uskonsa korviketta pitkätukkasiin hyvän musan soittajiin. Huom sana korvike, eli en usko todella kenenkään oikeesti palvovan, mutta se panostus mikä siihen laitetaan, onko se korvaava kuitenkin, onko se alitajunta tyytyväinen ku saa 'palvoa' jotain.
Noh kuhan aattelin näitä juttuja.
Täällähän sitä "mainostetaan" että ollaan ateisteja. Just just. Jotenkin tuntuu että sinä tässä olet ensisijaisena mainostamassa uskottomuuttasi moisella nimimerkillä!
No, kuitenkin. Ajatteletko tosiaan niin ettei ateisti saa ihannoida tällaisia asioita? Ihannoiminen ja palvonta on aivan eri asia!
"Palvooko" ihminen esimerkiksi kaunista taideteosta jos tämä sattuu olemaan mieleen?
Olet kuule aika kovan sanan keksinyt ihannoimisen tilalle!
Tuo pistää kyl miettimään ja onhan tuossa todella perää, ihannointi on eri asia. Mut mut... silti vähän mietityttää.
Varsinkin kun muistelee sitä rynnimistä sinne missä musa ei edes kuulosta hyvältä. Ja ku miettii miten ne pikkulikat ja muut semmoiset juoksee niitten idolliensa perässä tuolla jenkkilandiassa.
Onko se susta ihannointia? Ei kukaan, toivottavasti kukaan ei, pyörtyile taideteosten edessä tai hanki sitä pakkomielteisesti itselleen... tai noh... monihan hankkii semmoisia kotia, mut mikä sen todellinen tarkoitus on, kun hankkii taidetta kotia, ei aina puhtaasti ihannointi?
Enkä mä täällä oo mainostamassa, oon täällä keräämässä muiden mielipiteitä asialle joka ihmetyttää mua. Keskustelemassa!
Kyllä mielestäni se, kun pikkutytöt juoksee kirkuen idolien perässä pitkin kaupunkia ja tunkeutuu hotellihuoneisiin, tai kun raavaat miehet kännissä ruhjovat toisiaan lavan reunaan nähdäkseen esiintyjän mahdollisimman läheltä, se on PALVONTAA. Joskin sairaalloista sellaista.
IHANNOINTIA taas on se, että aidosti pitää siitä musiikista, eikä ole niin tarkkaa näkeekö idolin keikan viiden vai sadan metrin päästä. Se on tervettä toimintaa.
Hmm... nuin mäkin se aattelen, mut ei ne jumalaksi sitä missään tapauksessa oleta.
Mut sit aletaan miettiin mikä siinä on, onko ihmisellä luonnostaan tarve palvoa jotain. Uskikset palvoo jumalaa ja hevarit ja pikkutytöt idoleitaan? No meneepä teoreettisksi scifiksi.
Olen nyt puhunut vain itsestäni. Minusta on tyhmää mennä ihan eteen hihhuloimaan jos on paljon ihmisiä ja on suosittu bändi. Siellä jää näiden oikeiden henkilönpalvojien jalkoihin.
Mutta syy siihen että saatan mennä ihan eteen on se että minulla on huono näkö. Minusta on kiva mennnä eteen koska siitä näkee hyvin shown (jos sellaista on) ja edestä saa parhaat valokuvat.
Mutta yleensä olen loitommalla jos bändi ei osaa muuta kuin soittaa hyvää musiikkia (ei siis mitään visuaalista toimintaa lavalla).
Ja mitä minuun tulee, en ole koskaan pyörtyillyt. on omaa tyhmyyttään jos laitaa oman terveytensä musiikin (tai minkä tahansa) edelle. Tällöin voi puhua (minun mielestäni) jonkin asteisesta palvonnasta.
Tää on muuten hyvä keskustelun aihe!
"...hevarit ja pikkutytöt idoleitaan?"
Minä en ainakaan koe että minulla olisi mitään idoleita. En ole minkään bändin tai asian fani. Minusta fanius on alhaista. Kuuntelen musiikkia ja joskus menen kuuntelemaan/katsomaan bändiä livenä. That's it!
Monille metallin kuuntelijoille musiikki on elämä. Minusta tämä seikka on aika surullinen. Minun elämä ainakin pyörii minun itseni ympärillä, ei metalli-musiikin, ei miesystävän ei minkään!
Minusta tuntuu myös että ihmisellä on jonkin sortin luonnollinen tarve palvoa jotain. Ihmiset on kautta aikojen palvoneet milloin mitäkin.
Olen miettinyt myös että onkohan asia niin että ihmiset jotka ei osaa ajatella asioita monipuolisesti, palvovat jotain asiaa herkemmin. Ainakin propaganda iskee tällaisiin ihmisiin helposti.