Haluaisin kertoa oman elämäntarinani. Olen teiniäidin lapsi. Äitini tuli raskaaksi 16-vuotiaana. Isäni oli vuoden vanhempi. Kummallakin oli koulut kesken eikä vakituista työpaikkaa. Ja molemmat olivat - yllätys yllätys! - köyhistä perheistä. Tällaisessa tilanteessa on kuulemma parempi, että lapsi abortoidaan. Äitini valitsi kuitenkin toisin.
Lapsuuteni oli mielestäni normaali. Monilla muillakin perheillä oli tiukkaa, joten ei ollut mitenkään outoa, että viikkorahoja ei tippunut. Parhaan ystäväni perheessä oli kuusi lasta ja vaikka heillä oli enemmän tuloja kuin minun äidilläni, tunsin monesti saavani enemmän kuin nuo monilapsisen perheen lapset saivat (vaatteita yms). Yksinhuoltajia naapuristossa oli paljon ja lisää tuli koko ajan, kun monet erosivat. Päiväkodissa ja koulussa sain samat mahdollisuudet kuin muutkin lapset. Opetus oli laadukasta ja ilmaista ja sain jatkaa opiskelua niin pitkälle kuin halusin. Olin terve ja liikunnallinen.
Olen nyt aikuinen ihminen. Olen suht korkeasti koulutettu, käyn töissä ja minulla on oma perhe. Lapsuuttani ajatellessani en muista mitenkään eronneeni ns. suunnitelluista lapsista. Nykyään en huomaa sitä mistään. Kukaan ei ole koskaan kysynyt, mitä vanhempani ajattelivat, kun olin saanut alkuni eikä kukaan ole sanonut, että minulla olisi voinut olla paljon parempikin lapsuus, jos olisin sattunut syntymään eri aikaan eri paikkaan. Olen siis ihan "normaali". Tietysti olen tehnyt paljon virheitäkin tässä elämässä, mutta eivät ne siitä johdu, että äitini tuli nuorena raskaaksi. Olenhan ihan itsenäinen ja vastuullinen ihminen. Virheitä tekevät kaikki - myös ne "toivotut" lapset, joilla on ollut kaikki lähes täydellistä alusta alkaen.
Vaikka en juurikaan ole tekemissä isäni kanssa, tiedän, että hän on ylpeä minusta ja lapsenlapsistaan. Äitini taas on minulle todella rakas enkä koskaan voi sitä täysin ilmaista hänelle. Hän on minun ainoa äitini ja minä hänen ainoa lapsensa.
Sairastuin joitakin vuosia sitten vakavasti. Sairaus on perinnöllinen. On tullut mieleen, että tämäkin olisi voinut olla peruste aborttiin, jos taipumus olisi voitu todeta jo sikiövaiheessa (nykyään kai voidaan, jos tarpeeksi tutkitaan). Kuitenkin olen elänyt jo kymmeniä vuosia ja saanut omiakin lapsia. Abortissa olisi riistetty myös minun lapsieni elämä.
Loogisesti ajatellen vanhempieni kaikki lapset pitäisi "varmuuden vuoksi" abortoida (vaikkakaan he eivät ole pistäneet alulle muita lapsia kuin minut).
Toisaalta olisin voinut kuolla vaikka tapaturmaisesti jo pikku lapsena. Itse asiassa ihan jokainen lapsi on hengenvaarassa alusta lähtien. Kaikkien epämiellyttävien vaihtoehtojen torjumiseen jotkut valitsevat lapsensa tappamisen. Omasta kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että elämä kurjimmillaankin on varmasti parempi kuin joutuminen tapetuksi. Kuolema tulee varmasti ajallaan kaikelle elävälle, mutta elävien elämäntehtävä tavallaan on tuon kuoleman vältteleminen kaikilla tavoilla. Elämä on siis itsessään tavoite.
Kuolleena joutaa olemaan miljardeja ja taas miljardeja vuosia sitten, kun tämä lyhykäinen oleskelu tässä elämän muodossa lakkaa. Miksi siis jouduttaa sitä? Itse ainakin aion katsoa loppuun asti, millainen on elämäni. Onhan tämä ainutkertainen mahdollisuus, sillä ei tänne tiettävästi kukaan ole saanut toista kertaa syntyä.
Teiniäiti synnytti minut
77
4173
Vastaukset
- aika, ei
tietenkään abortti ole vastaavassa tilanteessa parempi ratkaisu jos raskaana oleva nainen HALUAA jatkaa raskautta.
- ap.
Vaikka äitini ei olisi halunnut minua, niin elämäni on minulle henkilökohtaisesti parempi kuin se, että minut olisi abortoitu. Elämän myötä avautuvat kaikki mahdollisuudet. Abortissa kaikki mahdollisuudet suljetaan totaalisesti.
En ole koskaan kysynyt äidiltäni, mitä hän oikeastaan halusi. Voin kyllä kuvitella, että monenlaisia haluja oli, sillä hän ei ollut tähdännyt teiniäitiyteen. Raskaus kuitenkin eteni onnellisesti, synnytys kesti kuulemma alle kaksi tuntia ja lapsi oli terve. Jos äitini olisi halunnut antaa minut siinä vaiheessa pois, minulle olisi käynyt vähintään yhtä hyvin kuin kävi, kun äitini kasvatti minut, sillä minut olisi ottanut joku lasta haluava pariskunta.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että elämässä on tapahtunut monelaisia asioita täysin sattumalta. En ole voinut vaikuttaa niihin. Hyvä esimerkki on tämä sairauteni. En ole halunnut sitä, mutta kun se on biologinen fakta, että sellainen on, niin sen kanssa sitten eletään eikä mennä hirttäytymään saunan taakse.
Ettehän nyt vain tule sanomaan, että on itsekästä ajatella, että minua ei olisi saanutkaan abortoida? Minä joka tapauksessa olen sitä mieltä, että minun ihmisoikeuksiini kuuluu saada elää niin pitkään, kunnes kuolema tulee. Sama koskee mielestäni kaikkia ihmisiä. Eihän kukaan tiedä, mitä siitä lapsesta tulee, joka on äidin kohdussa. Ns. toivottu lapsi voi kuolla huumeisiin 14-vuotiaana ja ns. ei-toivottu lapsi voi rakentaa teitä ja siltoja tai säveltää kaunista musiikkia. - Tristar
ap. kirjoitti:
Vaikka äitini ei olisi halunnut minua, niin elämäni on minulle henkilökohtaisesti parempi kuin se, että minut olisi abortoitu. Elämän myötä avautuvat kaikki mahdollisuudet. Abortissa kaikki mahdollisuudet suljetaan totaalisesti.
En ole koskaan kysynyt äidiltäni, mitä hän oikeastaan halusi. Voin kyllä kuvitella, että monenlaisia haluja oli, sillä hän ei ollut tähdännyt teiniäitiyteen. Raskaus kuitenkin eteni onnellisesti, synnytys kesti kuulemma alle kaksi tuntia ja lapsi oli terve. Jos äitini olisi halunnut antaa minut siinä vaiheessa pois, minulle olisi käynyt vähintään yhtä hyvin kuin kävi, kun äitini kasvatti minut, sillä minut olisi ottanut joku lasta haluava pariskunta.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että elämässä on tapahtunut monelaisia asioita täysin sattumalta. En ole voinut vaikuttaa niihin. Hyvä esimerkki on tämä sairauteni. En ole halunnut sitä, mutta kun se on biologinen fakta, että sellainen on, niin sen kanssa sitten eletään eikä mennä hirttäytymään saunan taakse.
Ettehän nyt vain tule sanomaan, että on itsekästä ajatella, että minua ei olisi saanutkaan abortoida? Minä joka tapauksessa olen sitä mieltä, että minun ihmisoikeuksiini kuuluu saada elää niin pitkään, kunnes kuolema tulee. Sama koskee mielestäni kaikkia ihmisiä. Eihän kukaan tiedä, mitä siitä lapsesta tulee, joka on äidin kohdussa. Ns. toivottu lapsi voi kuolla huumeisiin 14-vuotiaana ja ns. ei-toivottu lapsi voi rakentaa teitä ja siltoja tai säveltää kaunista musiikkia.olisitko tuon potentiaalisen lapsen vuoksi (hänen oikeutensa elää, kuten sanot) valmis tuomitsemaan raskaana tahtomattaan olevan naisen saattamaan raskautensa loppuun, häneltä itseltään asiaa kysymättä? Jotta lapsi saisi elää?
Kuinka pitkälle menisit jos tuo kyseinen nainen vihaisi raskauttaan eikä haluaisi mistään hinnasta elää sen kanssa? Onko se alkio sinulle sen arvoinene ttä tuolta naiselta otetaan pois valinnanvapaus, ihmisoikeudet ja oikeus omaan itseensä, ruumiiseensa ja vapauteensa, kunnes raskaus on saatu loppuu?
Ääripäät ovat kaikki huonoja. Olkaamme onnellisia siitä että meillä kaikilla on vapaus tehdä lapsia tai olla tekemättä niitä, oman tahtomme mukaan.
*** - mutta...
ap. kirjoitti:
Vaikka äitini ei olisi halunnut minua, niin elämäni on minulle henkilökohtaisesti parempi kuin se, että minut olisi abortoitu. Elämän myötä avautuvat kaikki mahdollisuudet. Abortissa kaikki mahdollisuudet suljetaan totaalisesti.
En ole koskaan kysynyt äidiltäni, mitä hän oikeastaan halusi. Voin kyllä kuvitella, että monenlaisia haluja oli, sillä hän ei ollut tähdännyt teiniäitiyteen. Raskaus kuitenkin eteni onnellisesti, synnytys kesti kuulemma alle kaksi tuntia ja lapsi oli terve. Jos äitini olisi halunnut antaa minut siinä vaiheessa pois, minulle olisi käynyt vähintään yhtä hyvin kuin kävi, kun äitini kasvatti minut, sillä minut olisi ottanut joku lasta haluava pariskunta.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että elämässä on tapahtunut monelaisia asioita täysin sattumalta. En ole voinut vaikuttaa niihin. Hyvä esimerkki on tämä sairauteni. En ole halunnut sitä, mutta kun se on biologinen fakta, että sellainen on, niin sen kanssa sitten eletään eikä mennä hirttäytymään saunan taakse.
Ettehän nyt vain tule sanomaan, että on itsekästä ajatella, että minua ei olisi saanutkaan abortoida? Minä joka tapauksessa olen sitä mieltä, että minun ihmisoikeuksiini kuuluu saada elää niin pitkään, kunnes kuolema tulee. Sama koskee mielestäni kaikkia ihmisiä. Eihän kukaan tiedä, mitä siitä lapsesta tulee, joka on äidin kohdussa. Ns. toivottu lapsi voi kuolla huumeisiin 14-vuotiaana ja ns. ei-toivottu lapsi voi rakentaa teitä ja siltoja tai säveltää kaunista musiikkia.kuinka onnelinen sinun elämäsi olisi ollut, jos äitisi ei olisi halunnut sinua vaan raskaus olisi viety pakottamalla loppuun? Happy?
- ap.
Tristar kirjoitti:
olisitko tuon potentiaalisen lapsen vuoksi (hänen oikeutensa elää, kuten sanot) valmis tuomitsemaan raskaana tahtomattaan olevan naisen saattamaan raskautensa loppuun, häneltä itseltään asiaa kysymättä? Jotta lapsi saisi elää?
Kuinka pitkälle menisit jos tuo kyseinen nainen vihaisi raskauttaan eikä haluaisi mistään hinnasta elää sen kanssa? Onko se alkio sinulle sen arvoinene ttä tuolta naiselta otetaan pois valinnanvapaus, ihmisoikeudet ja oikeus omaan itseensä, ruumiiseensa ja vapauteensa, kunnes raskaus on saatu loppuu?
Ääripäät ovat kaikki huonoja. Olkaamme onnellisia siitä että meillä kaikilla on vapaus tehdä lapsia tai olla tekemättä niitä, oman tahtomme mukaan.
***Mielestäni ihmisoikeuksiin ei voi koskaan kuulua oikeus tappaa. Raskaaksi tulleella naisella olkoot oikeudet valita oikeista vaihtoehdoista. Eihän kellään muutenkaan ole mitään rajattomia ihmisoikeuksia.
Minä en ole tuomitsemassa lastensa tappajia, sillä olen aivan toisella alalla. Se että lapsen tappaminen jää joskus (kuten aborteissa) tuomitsematta, ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että siinä tietoisesti tuhotaan elinkelpoinen ihmisyksilö, jolla on ainutlaatuinen perimä. Kyseessä on äärimmäisen elämän vastainen teko samaan tapaan kuin tappaisi pahoinpitelemällä maahan sammuneen puliukon. Se että minä en ole tuomitsemassa tuollaista tekoa, ei edes ole tarpeen, koska puolustuskyvyttömän ihmisen tappaminen on tuomittavaa joka tapauksessa.
Olen myös kuullut, että kätilöiden työstä yksi stressaavimpia alueita on juuri abortit. Jos kyse olisi jostain hyvästä ja oikeasta valinnasta, jonka äiti abortissa tekee, miksi se stressaa? Johtuisiko se siitä, että kätilöt näkevät, että nuo lapset ovat terveitä yksilöitä? - kyllä
Tristar kirjoitti:
olisitko tuon potentiaalisen lapsen vuoksi (hänen oikeutensa elää, kuten sanot) valmis tuomitsemaan raskaana tahtomattaan olevan naisen saattamaan raskautensa loppuun, häneltä itseltään asiaa kysymättä? Jotta lapsi saisi elää?
Kuinka pitkälle menisit jos tuo kyseinen nainen vihaisi raskauttaan eikä haluaisi mistään hinnasta elää sen kanssa? Onko se alkio sinulle sen arvoinene ttä tuolta naiselta otetaan pois valinnanvapaus, ihmisoikeudet ja oikeus omaan itseensä, ruumiiseensa ja vapauteensa, kunnes raskaus on saatu loppuu?
Ääripäät ovat kaikki huonoja. Olkaamme onnellisia siitä että meillä kaikilla on vapaus tehdä lapsia tai olla tekemättä niitä, oman tahtomme mukaan.
***elämisen oikeus menee mukavuudenhalun edelle.
Älköön tosiaan ottako sellaiset riskiä lapsen 'tekemisestä' sinne kohtuun jotka eivät ole valmiita luopumaan määräajaksi lapselle turmiollisista haluamisistaan. - ap.
mutta... kirjoitti:
kuinka onnelinen sinun elämäsi olisi ollut, jos äitisi ei olisi halunnut sinua vaan raskaus olisi viety pakottamalla loppuun? Happy?
Elämäni on ollut mielestäni tavallista. On ollut onnea ja epäonnea, sattumia ja omia valintoja. Mieluummin kuitenkin elän kuin olen kuolleena. Kuolema tulee varmasti, vaikka sitä ei mitenkään jouduttaisi. Se on fakta.
Syntymättömän lapsen onnellisuutta ei käsittääkseni voi ennustaa etukäteen. Kaikenlaiset onnellisuusarvioinnit voivat mennä pahasti pieleen. Elämä mielestäni sinällään on arvo. Minulla on joitakin tuttavia, jotka ovat olleet syntymästään lähtien sairaita. Olisi äärimmäisen loukkaavaa edes kysyä heiltä, olisiko heidät pitänyt abortoida. Heillä ei olisi mahdollisuutta olla onnelisia tai mitään muutakaan, jos heidät olisi surmattu ennen syntymää. Tai jos joku rakastamani ihminen on onneton, kun puoliso on hylännyt ja mielenterveys sen vuoksi romahtanut, niin eihän se hänen "epäonnellisuutensa" tee hänestä yhtään sen arvottomampaa ihmistä. Vai onko vain onnellisilla ihmisillä oikeus elämään?
Äidistäni sen verran, että hän ainakin on ollut onnellisempi, kun antoi minun elää rauhassa kuin että olisi itse elänyt murhaajana loppu elämänsä. Hän on sanonut, että tekemällä väärin asiat menevät yleensä vielä huonompaan suuntaan. Siitä nousee myös oma eettinen ajatteluni.
Vai ajatteleeko joku todellakin, että olisimme paljon onnellisempia, jos abortteja tehtäisiin vielä enemmän? Jos ei syntyisi ihmisiä, jotka voivat joskus olla onnettomia, onnellisuus tavallaan lisääntyisi? Henkilökohtaisesti olen varma, että abortit ennemminkin vähentävät onnellisuutta kuin lisäävät sitä. Ja siitä kai ovat kaikki varmoja, että tappamalla lapsia elämä vähenee. Ja kuoleman myötä menevät kaikki mahdollisuudet. - Tristar
ap. kirjoitti:
Mielestäni ihmisoikeuksiin ei voi koskaan kuulua oikeus tappaa. Raskaaksi tulleella naisella olkoot oikeudet valita oikeista vaihtoehdoista. Eihän kellään muutenkaan ole mitään rajattomia ihmisoikeuksia.
Minä en ole tuomitsemassa lastensa tappajia, sillä olen aivan toisella alalla. Se että lapsen tappaminen jää joskus (kuten aborteissa) tuomitsematta, ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että siinä tietoisesti tuhotaan elinkelpoinen ihmisyksilö, jolla on ainutlaatuinen perimä. Kyseessä on äärimmäisen elämän vastainen teko samaan tapaan kuin tappaisi pahoinpitelemällä maahan sammuneen puliukon. Se että minä en ole tuomitsemassa tuollaista tekoa, ei edes ole tarpeen, koska puolustuskyvyttömän ihmisen tappaminen on tuomittavaa joka tapauksessa.
Olen myös kuullut, että kätilöiden työstä yksi stressaavimpia alueita on juuri abortit. Jos kyse olisi jostain hyvästä ja oikeasta valinnasta, jonka äiti abortissa tekee, miksi se stressaa? Johtuisiko se siitä, että kätilöt näkevät, että nuo lapset ovat terveitä yksilöitä?Kuinka pitkälle olet valmis menemään pakkoraskauksia varmistettaessa? Saan sen mielikuvan nyt että paheksut ja tuomitset sivusta, muttet ole valmis ääneen sanomaan mikä tie sinun mielestäsi olisi se oikea.
"Raskaaksi tulleella naisella olkoot oikeudet valita oikeista vaihtoehdoista."
Oikeista? Sinun mielestäsi oikeista, vai hänen mielestään oikeista?
Ymmärrän että näet abortin "elämänvastaisena" tekona. Lopetetaanhan siinä alkunsa saanut potentiaalinen lapsi. Se on aivan ymmärrettävää. Itse katson asiaa ensinnä sen odottavan anisen puolelta, mikäli hän ei mistään hinnasta halua raskautta jatkaa, en näe inhimillisenä hänen pakottamistaan siihen.
Näetkö sinä?
*** - Tristar
kyllä kirjoitti:
elämisen oikeus menee mukavuudenhalun edelle.
Älköön tosiaan ottako sellaiset riskiä lapsen 'tekemisestä' sinne kohtuun jotka eivät ole valmiita luopumaan määräajaksi lapselle turmiollisista haluamisistaan.Juujuu, seksin harrastaminen on kiellettyä jollei halua lasta, niinniin. Vaihda jo levyä. Asian jankuttaminen ei tee siitä yhtään enempää totta.
*** - Tristar
ap. kirjoitti:
Elämäni on ollut mielestäni tavallista. On ollut onnea ja epäonnea, sattumia ja omia valintoja. Mieluummin kuitenkin elän kuin olen kuolleena. Kuolema tulee varmasti, vaikka sitä ei mitenkään jouduttaisi. Se on fakta.
Syntymättömän lapsen onnellisuutta ei käsittääkseni voi ennustaa etukäteen. Kaikenlaiset onnellisuusarvioinnit voivat mennä pahasti pieleen. Elämä mielestäni sinällään on arvo. Minulla on joitakin tuttavia, jotka ovat olleet syntymästään lähtien sairaita. Olisi äärimmäisen loukkaavaa edes kysyä heiltä, olisiko heidät pitänyt abortoida. Heillä ei olisi mahdollisuutta olla onnelisia tai mitään muutakaan, jos heidät olisi surmattu ennen syntymää. Tai jos joku rakastamani ihminen on onneton, kun puoliso on hylännyt ja mielenterveys sen vuoksi romahtanut, niin eihän se hänen "epäonnellisuutensa" tee hänestä yhtään sen arvottomampaa ihmistä. Vai onko vain onnellisilla ihmisillä oikeus elämään?
Äidistäni sen verran, että hän ainakin on ollut onnellisempi, kun antoi minun elää rauhassa kuin että olisi itse elänyt murhaajana loppu elämänsä. Hän on sanonut, että tekemällä väärin asiat menevät yleensä vielä huonompaan suuntaan. Siitä nousee myös oma eettinen ajatteluni.
Vai ajatteleeko joku todellakin, että olisimme paljon onnellisempia, jos abortteja tehtäisiin vielä enemmän? Jos ei syntyisi ihmisiä, jotka voivat joskus olla onnettomia, onnellisuus tavallaan lisääntyisi? Henkilökohtaisesti olen varma, että abortit ennemminkin vähentävät onnellisuutta kuin lisäävät sitä. Ja siitä kai ovat kaikki varmoja, että tappamalla lapsia elämä vähenee. Ja kuoleman myötä menevät kaikki mahdollisuudet.Kysymys oli nimenomaan siitä kuinka onnellista elämäsi olisikaan, jos äitisi ei olisi halunnut jatkaa raskauttaan vaan hänet olisi pakotettu siihen? Ja olisitko suonut äidillesi pakkoraskauden jota hän vihaa joka hetki, ja itsellesi syntymän vihattuna ja äitisi hylkimänä, jonain mikä pilasi hänen elämänsä?
Olen varma että olet nyt onnellinen siitä että elät, mutta olisiko sinua vahingoittanut se ettet koskaan olisi ollut olemassa? Surisitko sitä, ajattelisitko sitä kuolemana?
*** - ennustaa
ap. kirjoitti:
Elämäni on ollut mielestäni tavallista. On ollut onnea ja epäonnea, sattumia ja omia valintoja. Mieluummin kuitenkin elän kuin olen kuolleena. Kuolema tulee varmasti, vaikka sitä ei mitenkään jouduttaisi. Se on fakta.
Syntymättömän lapsen onnellisuutta ei käsittääkseni voi ennustaa etukäteen. Kaikenlaiset onnellisuusarvioinnit voivat mennä pahasti pieleen. Elämä mielestäni sinällään on arvo. Minulla on joitakin tuttavia, jotka ovat olleet syntymästään lähtien sairaita. Olisi äärimmäisen loukkaavaa edes kysyä heiltä, olisiko heidät pitänyt abortoida. Heillä ei olisi mahdollisuutta olla onnelisia tai mitään muutakaan, jos heidät olisi surmattu ennen syntymää. Tai jos joku rakastamani ihminen on onneton, kun puoliso on hylännyt ja mielenterveys sen vuoksi romahtanut, niin eihän se hänen "epäonnellisuutensa" tee hänestä yhtään sen arvottomampaa ihmistä. Vai onko vain onnellisilla ihmisillä oikeus elämään?
Äidistäni sen verran, että hän ainakin on ollut onnellisempi, kun antoi minun elää rauhassa kuin että olisi itse elänyt murhaajana loppu elämänsä. Hän on sanonut, että tekemällä väärin asiat menevät yleensä vielä huonompaan suuntaan. Siitä nousee myös oma eettinen ajatteluni.
Vai ajatteleeko joku todellakin, että olisimme paljon onnellisempia, jos abortteja tehtäisiin vielä enemmän? Jos ei syntyisi ihmisiä, jotka voivat joskus olla onnettomia, onnellisuus tavallaan lisääntyisi? Henkilökohtaisesti olen varma, että abortit ennemminkin vähentävät onnellisuutta kuin lisäävät sitä. Ja siitä kai ovat kaikki varmoja, että tappamalla lapsia elämä vähenee. Ja kuoleman myötä menevät kaikki mahdollisuudet.Jos äiti ei halua missään tapauksessa olla raskaana ja synnyttää ja elää lapsen kanssa lapsesta tulee tuskin yhtä onnellista kuin sinusta.
Lapsi saisi koko lapsuudensa tuntea, ettei hän ole rakastettu ja haluttu perheenjäsen. Itse jos en aborttia olisi tehnyt kuuluisin niihin nuoriin naisiin, jotka kyllä yrittäisivät kyllä parhaansa ottaa lapsensa huomioon. Valitettavasti minun tapauksessani se ei paljon olisi ollut.
On totta, että halutunkin lapsen elämä voi olla kaikkea muuta kuin onnellista, mutta mahdollisuudet ovat suuremmat kuin esim. lapsen jota ei haluta, jonka vanhempia kiinnostaa kaikki muu paitsi itse vanhemmuus.
Tätä voidaan pitää itsekkäänä, mutta on niitä paljon suurempiakin itsekkyyden ilmenemismuotoja kuin abortin tekeminen.
Jotkut ovat varmaan onnellisia pitämistään vahinkolapsista. Minä halusin kuitenkin hankkia lapsen elämäntilanteeseen, jossa sekä minä, että mahdollinen tuleva mieheni oikeasti olisimme halukkaita panostamaan lapseen ja kykenisimme elättämään lapsen ilman jatkuvaa rahan puutetta. Sillä hetkällä emme sitä sattuneet olemaan. - ap.
Tristar kirjoitti:
Kuinka pitkälle olet valmis menemään pakkoraskauksia varmistettaessa? Saan sen mielikuvan nyt että paheksut ja tuomitset sivusta, muttet ole valmis ääneen sanomaan mikä tie sinun mielestäsi olisi se oikea.
"Raskaaksi tulleella naisella olkoot oikeudet valita oikeista vaihtoehdoista."
Oikeista? Sinun mielestäsi oikeista, vai hänen mielestään oikeista?
Ymmärrän että näet abortin "elämänvastaisena" tekona. Lopetetaanhan siinä alkunsa saanut potentiaalinen lapsi. Se on aivan ymmärrettävää. Itse katson asiaa ensinnä sen odottavan anisen puolelta, mikäli hän ei mistään hinnasta halua raskautta jatkaa, en näe inhimillisenä hänen pakottamistaan siihen.
Näetkö sinä?
***Se että vahvempi osaa puoli tahtoo ja voi tappaa heikomman osapuolen, ei tee asiasta sen hyväksyttävämpää. Ihmiset tahtovat paljon vääriä asioita ja toteuttavat tahtonsa. Toteutus ei tee vääristä asioista oikeita.
"Pakkoraskaudesta" on kyse vain, jos nainen ei ole suostunut sukupuoliyhteyteen. Raskaana oleminen sinällään on erittäin inhimillistä, mutta tietysti myös raskasta (mistä tulee sana "raskaus"). Jos on raskaana, voi siis olla raskasta, mutta ei yleensä mitenkään epäinhimillisen raskasta. Raskaus on täysin luonnollinen ja johdonmukainen seuraus sukupuoliyhteudestä on sitä toivonut tai ei, on asia onnellinen tai ei.
En ehkä pysty vastaamaan kaikkiin kommentteihin, mutta sanon yleisesti tässä seuraavan:
Vaikka äitini olisi tullut syvästi onnettomaksi, niin jos minulta olisi asiaa voitu tiedustella, olisin halunnut elää enkä tulla abortoiduksi. Miksi ihmisen jolla on elämä edessään, pitäisi haluta kuolla? Jos ajattelette, että onpa itsekästä, niin ajatelkaa myös äitiä, joka itsekkäästi valitsee mieluummin (mahdollisen) onnellisuutensa kuin antaa lapsensa elää.
Jos sellainen mahdollisuus olisi ollut, että olisin voinut kommentoida äitini raskautta sieltä hänen sisäpuoleltaan, olisin sanonut äidilleni näin:
- Minä olen jo olemassa, koska sinä olet ollut sukupuoliyhteydessä. Kanna siis vastuusi.
Jos äitini olisi sanonut, että hän ei usko minun olevan onnellinen, kun hän on "pakkoraskaana", olisin vastannut näin:
- Tee sitten jatkossa sellaisia valintoja, että minusta tulee onnellinen.
Jos äitini olisi sanonut, että hän saa tehdä itselleen mitä haluaa, olisin vastannut:
- Niin saat. Mutta älä tee minulle mitään pahaa. Anna minun elää, että minäkin voin valita, mitä teen itselleni. En ole mikään sairaus, vaan ihminen!
Jos äitini olisi sanonut, että hänellä on kamalan raskasta, olisin vastannut:
- Minulla vasta kamala kohtalo on, jos tapat minut. Pysytään nyt molemmat hengissä - se on tärkeintä.
Jos äitini olisi edelleen vedonnut onnellisuusongelmaan, olisin vastannut:
- Huolehdi sinä omasta onnellisuudestasi, niin minä huolehdin omasta onnellisuudestani. Sinun pitää nyt vain pysyä hengissä ja suojella minua, etten kuole tänne kohtuun. Onnellisuus ei saa olla eikä ole tärkeämpi asia kuin ainutlaatuinen elämä.
Jos äitini olisi silti tappanut minut, olisi valinta ollut VÄÄRÄ. Vaikka en olisi sitä täällä suremassa, äitini valinta olisi ollut VÄÄRÄ. Vaikka äitini olisi kokenut olevansa sen jälkeen onnellisempi, hänen valintansa olisi ollut VÄÄRÄ. Vaikka äitini olisi katsonut, että hänellä naisena on oikeus tappaa lapsensa, hänen valintansa olisi ollut VÄÄRÄ. - Tristar
ap. kirjoitti:
Se että vahvempi osaa puoli tahtoo ja voi tappaa heikomman osapuolen, ei tee asiasta sen hyväksyttävämpää. Ihmiset tahtovat paljon vääriä asioita ja toteuttavat tahtonsa. Toteutus ei tee vääristä asioista oikeita.
"Pakkoraskaudesta" on kyse vain, jos nainen ei ole suostunut sukupuoliyhteyteen. Raskaana oleminen sinällään on erittäin inhimillistä, mutta tietysti myös raskasta (mistä tulee sana "raskaus"). Jos on raskaana, voi siis olla raskasta, mutta ei yleensä mitenkään epäinhimillisen raskasta. Raskaus on täysin luonnollinen ja johdonmukainen seuraus sukupuoliyhteudestä on sitä toivonut tai ei, on asia onnellinen tai ei.
En ehkä pysty vastaamaan kaikkiin kommentteihin, mutta sanon yleisesti tässä seuraavan:
Vaikka äitini olisi tullut syvästi onnettomaksi, niin jos minulta olisi asiaa voitu tiedustella, olisin halunnut elää enkä tulla abortoiduksi. Miksi ihmisen jolla on elämä edessään, pitäisi haluta kuolla? Jos ajattelette, että onpa itsekästä, niin ajatelkaa myös äitiä, joka itsekkäästi valitsee mieluummin (mahdollisen) onnellisuutensa kuin antaa lapsensa elää.
Jos sellainen mahdollisuus olisi ollut, että olisin voinut kommentoida äitini raskautta sieltä hänen sisäpuoleltaan, olisin sanonut äidilleni näin:
- Minä olen jo olemassa, koska sinä olet ollut sukupuoliyhteydessä. Kanna siis vastuusi.
Jos äitini olisi sanonut, että hän ei usko minun olevan onnellinen, kun hän on "pakkoraskaana", olisin vastannut näin:
- Tee sitten jatkossa sellaisia valintoja, että minusta tulee onnellinen.
Jos äitini olisi sanonut, että hän saa tehdä itselleen mitä haluaa, olisin vastannut:
- Niin saat. Mutta älä tee minulle mitään pahaa. Anna minun elää, että minäkin voin valita, mitä teen itselleni. En ole mikään sairaus, vaan ihminen!
Jos äitini olisi sanonut, että hänellä on kamalan raskasta, olisin vastannut:
- Minulla vasta kamala kohtalo on, jos tapat minut. Pysytään nyt molemmat hengissä - se on tärkeintä.
Jos äitini olisi edelleen vedonnut onnellisuusongelmaan, olisin vastannut:
- Huolehdi sinä omasta onnellisuudestasi, niin minä huolehdin omasta onnellisuudestani. Sinun pitää nyt vain pysyä hengissä ja suojella minua, etten kuole tänne kohtuun. Onnellisuus ei saa olla eikä ole tärkeämpi asia kuin ainutlaatuinen elämä.
Jos äitini olisi silti tappanut minut, olisi valinta ollut VÄÄRÄ. Vaikka en olisi sitä täällä suremassa, äitini valinta olisi ollut VÄÄRÄ. Vaikka äitini olisi kokenut olevansa sen jälkeen onnellisempi, hänen valintansa olisi ollut VÄÄRÄ. Vaikka äitini olisi katsonut, että hänellä naisena on oikeus tappaa lapsensa, hänen valintansa olisi ollut VÄÄRÄ.Eli mitä äidistäsi, mitäs naisita yleensäkään, itsepähän hararstivat seksiä.
Huokaus vain. Joku on varmasti sinulle joskus kertonut että seksin harrastaminen ei ole suostumus vanhemmuuteen, ja että seksi kuuluu olennaisena osana useimpiin aikuisten parisuhteisiin ilman että tarkoituksena on joka kerralla yrittää hankkiutua raskaaksi.
Elä sinä selibaatissa, useimmat meistä eivät.
""Pakkoraskaudesta" on kyse vain, jos nainen ei ole suostunut sukupuoliyhteyteen."
Sinä saat hurskastella minkä tahdot mutta jos nainen pakotetaan jatkamaan raskauttaan, se on pakkoa. Nimitä miksi tahdot, hän kärsii siitä silti aivan yhtä paljon. Mikä tietysti on aivan sama sinulle, kunhan alkio saadaan lapseksi saakka ja synnytettyä. Hei, missä vaiheessa sen alkion merkitys katoaa ja siitä tulee väline joka on velvollinen lisääntymään?
*** - veisata
Tristar kirjoitti:
Juujuu, seksin harrastaminen on kiellettyä jollei halua lasta, niinniin. Vaihda jo levyä. Asian jankuttaminen ei tee siitä yhtään enempää totta.
***niin kauan kun puhutaan lapsen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä siinä vaiheessa kun se jo ON siellä kohdussa!
- abortti ei ole ehkäisyväline!
Tristar kirjoitti:
Juujuu, seksin harrastaminen on kiellettyä jollei halua lasta, niinniin. Vaihda jo levyä. Asian jankuttaminen ei tee siitä yhtään enempää totta.
***Entä onko sinulle henk.kohtaisesti jankutettu tarpeeksi ehkäisystä, abortin suosija kun tunnut olevan?
Ehkäisy on sellainen jännä asia, jolla voit ehkäistä ei toivotun raskauden silloin kun haluat naida naksautella, paneskella, tai miksi asiaa omalla kohdallasi kutsutkin. - mutta..
Tristar kirjoitti:
Eli mitä äidistäsi, mitäs naisita yleensäkään, itsepähän hararstivat seksiä.
Huokaus vain. Joku on varmasti sinulle joskus kertonut että seksin harrastaminen ei ole suostumus vanhemmuuteen, ja että seksi kuuluu olennaisena osana useimpiin aikuisten parisuhteisiin ilman että tarkoituksena on joka kerralla yrittää hankkiutua raskaaksi.
Elä sinä selibaatissa, useimmat meistä eivät.
""Pakkoraskaudesta" on kyse vain, jos nainen ei ole suostunut sukupuoliyhteyteen."
Sinä saat hurskastella minkä tahdot mutta jos nainen pakotetaan jatkamaan raskauttaan, se on pakkoa. Nimitä miksi tahdot, hän kärsii siitä silti aivan yhtä paljon. Mikä tietysti on aivan sama sinulle, kunhan alkio saadaan lapseksi saakka ja synnytettyä. Hei, missä vaiheessa sen alkion merkitys katoaa ja siitä tulee väline joka on velvollinen lisääntymään?
***kantaa valituista teoista vastuunsa ja antaa mahdollisen seuraamuksen elää ei ole sama kuin vanhemmuus.
- ............
Tristar kirjoitti:
Eli mitä äidistäsi, mitäs naisita yleensäkään, itsepähän hararstivat seksiä.
Huokaus vain. Joku on varmasti sinulle joskus kertonut että seksin harrastaminen ei ole suostumus vanhemmuuteen, ja että seksi kuuluu olennaisena osana useimpiin aikuisten parisuhteisiin ilman että tarkoituksena on joka kerralla yrittää hankkiutua raskaaksi.
Elä sinä selibaatissa, useimmat meistä eivät.
""Pakkoraskaudesta" on kyse vain, jos nainen ei ole suostunut sukupuoliyhteyteen."
Sinä saat hurskastella minkä tahdot mutta jos nainen pakotetaan jatkamaan raskauttaan, se on pakkoa. Nimitä miksi tahdot, hän kärsii siitä silti aivan yhtä paljon. Mikä tietysti on aivan sama sinulle, kunhan alkio saadaan lapseksi saakka ja synnytettyä. Hei, missä vaiheessa sen alkion merkitys katoaa ja siitä tulee väline joka on velvollinen lisääntymään?
***>Eli mitä äidistäsi, mitäs naisita yleensäkään, itsepähän hararstivat seksiä
---
Mitä väliä lapsista, jotka sattuvat olemaan väärään aikaan äitinsä kohdussa? Mitä väliä lapsen oikeudella elää, kunhan äidillä on oikeus tappaa? Mitä väliä, jos tulee raskaaksi, kun aina voi tappaa lapsensa?
Mitä väliä kertoa kellekään, että seksistä voi seurata lapsia, koska ihmiset eivät sitä kuitenkaan ikinä opi? Mitä väliä suotta haaskata rahojaan ehkäisyyn, koska abortin saa ilmaiseksi? Mitä väliä kuinka monta aborttia naiselle tehdään, koska kyseessähän on naisen saavuttama oikeus päättää elämästä ja kuolemasta? Mitä väliä täällä on keskustella mistään, koska saman ajan voisi käyttää suosittelemalla raskaana oleville äideille aborttia? Mitä väliä vaikka kaikki lapset abortoitaisiin?
Miksi minun yleensä pitäisi välittää kenestäkään, kun edes äidit eivät välitä lapsistaan?
Millään ei ole mitään väliä... paitsi tietysti sillä, että naisen pitää saada tappaa lapsensa. - itsekkyyttä?
ennustaa kirjoitti:
Jos äiti ei halua missään tapauksessa olla raskaana ja synnyttää ja elää lapsen kanssa lapsesta tulee tuskin yhtä onnellista kuin sinusta.
Lapsi saisi koko lapsuudensa tuntea, ettei hän ole rakastettu ja haluttu perheenjäsen. Itse jos en aborttia olisi tehnyt kuuluisin niihin nuoriin naisiin, jotka kyllä yrittäisivät kyllä parhaansa ottaa lapsensa huomioon. Valitettavasti minun tapauksessani se ei paljon olisi ollut.
On totta, että halutunkin lapsen elämä voi olla kaikkea muuta kuin onnellista, mutta mahdollisuudet ovat suuremmat kuin esim. lapsen jota ei haluta, jonka vanhempia kiinnostaa kaikki muu paitsi itse vanhemmuus.
Tätä voidaan pitää itsekkäänä, mutta on niitä paljon suurempiakin itsekkyyden ilmenemismuotoja kuin abortin tekeminen.
Jotkut ovat varmaan onnellisia pitämistään vahinkolapsista. Minä halusin kuitenkin hankkia lapsen elämäntilanteeseen, jossa sekä minä, että mahdollinen tuleva mieheni oikeasti olisimme halukkaita panostamaan lapseen ja kykenisimme elättämään lapsen ilman jatkuvaa rahan puutetta. Sillä hetkällä emme sitä sattuneet olemaan.Jaa-a, vaikea keksiä mitään itsekkäämpää kuin riistää lapsensa koko elämä jollakin rahojen, elämäntilanteiden ym. mukavuustekijöiden verukkeilla..
- Tristar
mutta.. kirjoitti:
kantaa valituista teoista vastuunsa ja antaa mahdollisen seuraamuksen elää ei ole sama kuin vanhemmuus.
Kun oelt synnyttänyt, olet äiti, oli lapsi siinä tai ei. Äitiys on pysyvä olotila ja perusteellinen muutos naisessa.
*** - Tristar
............ kirjoitti:
>Eli mitä äidistäsi, mitäs naisita yleensäkään, itsepähän hararstivat seksiä
---
Mitä väliä lapsista, jotka sattuvat olemaan väärään aikaan äitinsä kohdussa? Mitä väliä lapsen oikeudella elää, kunhan äidillä on oikeus tappaa? Mitä väliä, jos tulee raskaaksi, kun aina voi tappaa lapsensa?
Mitä väliä kertoa kellekään, että seksistä voi seurata lapsia, koska ihmiset eivät sitä kuitenkaan ikinä opi? Mitä väliä suotta haaskata rahojaan ehkäisyyn, koska abortin saa ilmaiseksi? Mitä väliä kuinka monta aborttia naiselle tehdään, koska kyseessähän on naisen saavuttama oikeus päättää elämästä ja kuolemasta? Mitä väliä täällä on keskustella mistään, koska saman ajan voisi käyttää suosittelemalla raskaana oleville äideille aborttia? Mitä väliä vaikka kaikki lapset abortoitaisiin?
Miksi minun yleensä pitäisi välittää kenestäkään, kun edes äidit eivät välitä lapsistaan?
Millään ei ole mitään väliä... paitsi tietysti sillä, että naisen pitää saada tappaa lapsensa.Jos lukemaasi ymmärrät, sait varmasti selville sen että ammut rankasti yli :D mutta toivottavsti pieni höyryäminen helpotti oloa.
*** - Tristar
abortti ei ole ehkäisyväline! kirjoitti:
Entä onko sinulle henk.kohtaisesti jankutettu tarpeeksi ehkäisystä, abortin suosija kun tunnut olevan?
Ehkäisy on sellainen jännä asia, jolla voit ehkäistä ei toivotun raskauden silloin kun haluat naida naksautella, paneskella, tai miksi asiaa omalla kohdallasi kutsutkin.Kyllä, olen kuullut ja käytän, kiitos kysymästä. Vain yksi vahinko sattunut ja se nukkuu parhaillaan, toinen on ihan suuniteltu.
Onko sinua sen sijaan informoitu siitä että a)ehkäisyn pettäminen ei ole niin harvinaista kuin haluaisit uskoa ja b)ihmiset tekevät virheitä?
*** - ap.
Tristar kirjoitti:
Kysymys oli nimenomaan siitä kuinka onnellista elämäsi olisikaan, jos äitisi ei olisi halunnut jatkaa raskauttaan vaan hänet olisi pakotettu siihen? Ja olisitko suonut äidillesi pakkoraskauden jota hän vihaa joka hetki, ja itsellesi syntymän vihattuna ja äitisi hylkimänä, jonain mikä pilasi hänen elämänsä?
Olen varma että olet nyt onnellinen siitä että elät, mutta olisiko sinua vahingoittanut se ettet koskaan olisi ollut olemassa? Surisitko sitä, ajattelisitko sitä kuolemana?
***Kuten olen toisaalla sanonut, "pakkoraskautta" ei käsittääkseni voi seurata muusta kuin väkisin makaamisesta. Mutta vaikka joku katsoisikin olevansa "pakkoraskaana", siitä ei (Suomessa) seuraa pakkoa tehdä aborttia. Sille että on raskaana, ei pidä eikä tarvitse tehdä mitään, koska kyseessä on aivan luonnollinen tila.
Korostan vielä, että raskauden koko ajan kyseessä on yhden, tietyn ainutlaatuisen yksilön kasvusta kohti syntymää. Toista samanlaista yksilöä ei ole eikä tule. - koska
Tristar kirjoitti:
olisitko tuon potentiaalisen lapsen vuoksi (hänen oikeutensa elää, kuten sanot) valmis tuomitsemaan raskaana tahtomattaan olevan naisen saattamaan raskautensa loppuun, häneltä itseltään asiaa kysymättä? Jotta lapsi saisi elää?
Kuinka pitkälle menisit jos tuo kyseinen nainen vihaisi raskauttaan eikä haluaisi mistään hinnasta elää sen kanssa? Onko se alkio sinulle sen arvoinene ttä tuolta naiselta otetaan pois valinnanvapaus, ihmisoikeudet ja oikeus omaan itseensä, ruumiiseensa ja vapauteensa, kunnes raskaus on saatu loppuu?
Ääripäät ovat kaikki huonoja. Olkaamme onnellisia siitä että meillä kaikilla on vapaus tehdä lapsia tai olla tekemättä niitä, oman tahtomme mukaan.
***raskaus kestää vain yhdeksän kuukautta. Mikään pakkohan äidin ei ole kasvattaa lastaan. Pelkästään se, että joku nainen vihaa raskaana olemista tai lapsia, ei ole abortin peruste, ei edes Suomen laissa, vaikka meillä lepsu aborttilaki onkin.
Näitä oikeuksiaan ja vapauksiaan voisi ajatella ennen kuin ryhtyy seksisuhteeseen. Myöhäistä se siinä vaiheessa on, kun on jo tiineenä. - abortti ei ole ehkäisykeino
Tristar kirjoitti:
Kyllä, olen kuullut ja käytän, kiitos kysymästä. Vain yksi vahinko sattunut ja se nukkuu parhaillaan, toinen on ihan suuniteltu.
Onko sinua sen sijaan informoitu siitä että a)ehkäisyn pettäminen ei ole niin harvinaista kuin haluaisit uskoa ja b)ihmiset tekevät virheitä?
***Tyttö hyvä, olen jo aikuinen nainen, joten sinun ei tarvitse kantaa huolta minun suhteeni. Pidä vain entistä parempi huoli itsestäsi ja huolehdi ehkäisystä, että ei satu toista vahinkoa.
- kirjoitan
itsekkyyttä? kirjoitti:
Jaa-a, vaikea keksiä mitään itsekkäämpää kuin riistää lapsensa koko elämä jollakin rahojen, elämäntilanteiden ym. mukavuustekijöiden verukkeilla..
että maailmassa syntyy jatkuvasti lapsia jotka luultavasti ovat toivottuja, mutta joutuvat silti elämään lapsuutensa ilman rakkautta.
Jos tälläiset lapset syntyisivät ei-toivottuina eikä heitä annettaisi adoptioon(ja sellaisiakin syntyy koko ajan), millaista kuvittelet heidän elämänsä olevan?
Onko sinulla näköjään tynnyrissä kasvaneena, mitään käsitystä siitä, mitä nämä "rakastavat vanhemmat" lapsilleen pystyvät tekemään?
Sinulle tärkeintä on, että lapsi syntyy, sen jälkeisestä et näytä paljon piittaavan. - Tristar
abortti ei ole ehkäisykeino kirjoitti:
Tyttö hyvä, olen jo aikuinen nainen, joten sinun ei tarvitse kantaa huolta minun suhteeni. Pidä vain entistä parempi huoli itsestäsi ja huolehdi ehkäisystä, että ei satu toista vahinkoa.
...ikäsi mukaisesti äläkä teeskentele typerää. Kakaran tekstiä aikuisen näppikseltä kuulee useinkin :D
Kuten sanottua, ehkäisy on kunnossa eikä perhekokomme ole vielä täynnä, joten vahinkokaan ei ole maailmanloppu. Hienoa jos esittämäni elämän realiteetit ovat jo tiedossasi, toimi niiden mukaan ja jätä suunsoitto vähemmälle.
*** - Tristar
ap. kirjoitti:
Kuten olen toisaalla sanonut, "pakkoraskautta" ei käsittääkseni voi seurata muusta kuin väkisin makaamisesta. Mutta vaikka joku katsoisikin olevansa "pakkoraskaana", siitä ei (Suomessa) seuraa pakkoa tehdä aborttia. Sille että on raskaana, ei pidä eikä tarvitse tehdä mitään, koska kyseessä on aivan luonnollinen tila.
Korostan vielä, että raskauden koko ajan kyseessä on yhden, tietyn ainutlaatuisen yksilön kasvusta kohti syntymää. Toista samanlaista yksilöä ei ole eikä tule.Ei, suomessa ei pakkoraskauden kahdollisuutta juuri ole, koska abortti on laillinen ja saatavilla. Puhumme tässä hypoteettisesti, koska palstalla niin moni haluaa tämän valinnanvapauden kieltää. Oletin että olet seurannut keskustelua ja tiedät tämän, pahoittelen.
Tosiaan, tällä hetkellä ei ole pakko kantaa raskautta niin kuin ei ole pakko tehdä aborttiakaan. Meillä on kaikilla vpaus toimia oman omatuntomme mukaan. Minusta se on hyvä asia, useista täällä se ei ole. Siksi puhumme pakkoraskauksista, ajatusleikistä näiden ihmisten unelmasta jossa abortit ovat rikos.
"Korostan vielä, että raskauden koko ajan kyseessä on yhden, tietyn ainutlaatuisen yksilön kasvusta kohti syntymää. Toista samanlaista yksilöä ei ole eikä tule."
Perimä on jokaisella ainutlaatuinen, kyllä. Oliko tämä jollekulle epäselvää, koska koit tarvetta sitä korostaa?
"Sille että on raskaana, ei pidä eikä tarvitse tehdä mitään, koska kyseessä on aivan luonnollinen tila. "
Huoh. Tosiaan, niin kauan kuin on kyse raskaudesta joka halutaan viedä loppuun saakka.
*** - päällä.......
kirjoitan kirjoitti:
että maailmassa syntyy jatkuvasti lapsia jotka luultavasti ovat toivottuja, mutta joutuvat silti elämään lapsuutensa ilman rakkautta.
Jos tälläiset lapset syntyisivät ei-toivottuina eikä heitä annettaisi adoptioon(ja sellaisiakin syntyy koko ajan), millaista kuvittelet heidän elämänsä olevan?
Onko sinulla näköjään tynnyrissä kasvaneena, mitään käsitystä siitä, mitä nämä "rakastavat vanhemmat" lapsilleen pystyvät tekemään?
Sinulle tärkeintä on, että lapsi syntyy, sen jälkeisestä et näytä paljon piittaavan.tässä kun itse on raskaana, niin tulee näitä keskusteluja lukiessa epävarma olo siitä pystyykö sittenkään olemaan niin rakastava ja toivova äiti kuin pitäisi. olen välillä hirveän lyhytpinnainen ja huudan miehelleni. maailman tilanne ja oma tilanne huolestuttaa. ilmastonmuutos ja velat painavat päälle, lähikoulu on lakkautusuhan alla, asumme sitä paitsi huonolla alueella, päiväkodissa puhutaan enemmän venäjää kuin suomea. lapseni voi joutua kärsimään. entä jos minulle tapahtuu jotain tai meille molemmille vanhemmille?
ehkä sittenkin kaunein lahja lapselle olisi abortti? miksei sitä ole jo tarjottu minulle, vaikka olen käynyt neuvolassa? olenko jotenkin pystynyt huijaamaan siellä, että olen hyvä äiti vai miten tilanteeni arvioidaan? - itseasiassa
Tristar kirjoitti:
Kun oelt synnyttänyt, olet äiti, oli lapsi siinä tai ei. Äitiys on pysyvä olotila ja perusteellinen muutos naisessa.
***kuka tahansa onkaan ollut raskaana (eikä synnyttänytkään), on ollut hetken aikaa äiti..vai onko sittenkin oikeestaan aina äiti? Lapsi vain on kuollut/surmattu.
- kieltää
Tristar kirjoitti:
Ei, suomessa ei pakkoraskauden kahdollisuutta juuri ole, koska abortti on laillinen ja saatavilla. Puhumme tässä hypoteettisesti, koska palstalla niin moni haluaa tämän valinnanvapauden kieltää. Oletin että olet seurannut keskustelua ja tiedät tämän, pahoittelen.
Tosiaan, tällä hetkellä ei ole pakko kantaa raskautta niin kuin ei ole pakko tehdä aborttiakaan. Meillä on kaikilla vpaus toimia oman omatuntomme mukaan. Minusta se on hyvä asia, useista täällä se ei ole. Siksi puhumme pakkoraskauksista, ajatusleikistä näiden ihmisten unelmasta jossa abortit ovat rikos.
"Korostan vielä, että raskauden koko ajan kyseessä on yhden, tietyn ainutlaatuisen yksilön kasvusta kohti syntymää. Toista samanlaista yksilöä ei ole eikä tule."
Perimä on jokaisella ainutlaatuinen, kyllä. Oliko tämä jollekulle epäselvää, koska koit tarvetta sitä korostaa?
"Sille että on raskaana, ei pidä eikä tarvitse tehdä mitään, koska kyseessä on aivan luonnollinen tila. "
Huoh. Tosiaan, niin kauan kuin on kyse raskaudesta joka halutaan viedä loppuun saakka.
***koska ei kenenkään elämä saa riippua toisen omastatunnosta, eikä valinnanvapauden seurauksena saa olla jonkun muun kuolema!
Yhtä luonnollinen tila se raskaus on, halusi sitä tai ei. Biologia ei ole mielipiteitä. - tiedän,
kirjoitan kirjoitti:
että maailmassa syntyy jatkuvasti lapsia jotka luultavasti ovat toivottuja, mutta joutuvat silti elämään lapsuutensa ilman rakkautta.
Jos tälläiset lapset syntyisivät ei-toivottuina eikä heitä annettaisi adoptioon(ja sellaisiakin syntyy koko ajan), millaista kuvittelet heidän elämänsä olevan?
Onko sinulla näköjään tynnyrissä kasvaneena, mitään käsitystä siitä, mitä nämä "rakastavat vanhemmat" lapsilleen pystyvät tekemään?
Sinulle tärkeintä on, että lapsi syntyy, sen jälkeisestä et näytä paljon piittaavan.että jos ne lapset tapetaan niin niillä kellään ei ole minkäänlaista mahdollisuutta hyväänkään elämään! Ja sellaisenhan vääjäämättä osa niistäkin saisi vaikka lähtökohdat on mitä on.
- muuta pahaa maailmassa näe
itsekkyyttä? kirjoitti:
Jaa-a, vaikea keksiä mitään itsekkäämpää kuin riistää lapsensa koko elämä jollakin rahojen, elämäntilanteiden ym. mukavuustekijöiden verukkeilla..
niin olet kyllä kadehdittavan yksinkertainen tai sitten vain tyypillinen musta-valko ajattelija.
Jos sinusta itsekkäin teko maailmassa on abortti niin kiva niin, mutta kaikille se ei ole.
Jotkut ovat siirtyneet kasvissyöntiin, koska joka päivä nauta- , siipi- sun muu karja elää erittäin huonoissa ja ahtaissa oloissa, jotta meille ihmisille olisi mahdollisimman HALPAA ja HELPPOA tämä elämä.
Nyt ehkä väität, etteivät eläimet ole ihmisen tasolla? Kerroppa millä tavalla alkio on enemmän ajatteleva ja tunteva ja tärkeämpi olento kuin alkio, jota jokin äiti ei ehkä oikeasti vain halua?
Sinulle sinun alkiosi ovat varmasti maailman tärkein asia. Joillekkin jokin muu. - Tristar
itseasiassa kirjoitti:
kuka tahansa onkaan ollut raskaana (eikä synnyttänytkään), on ollut hetken aikaa äiti..vai onko sittenkin oikeestaan aina äiti? Lapsi vain on kuollut/surmattu.
Niin, monet ajattelevat eri tavoin sitä milloin alkiosta tulee lapsi ja naisesta äiti. Itse en pidä hetken aiaka raskaana ollutta vielä äitinä, ja täytyy sanoa ettei se äitiys ehkä synnytyksestäkään ala... omassa mielessäni äitiys alkaa samoin tein kun odottava nainen alkaa ajatella itseään äitinä. Esimerkiksi keskenmenon saanut hartaasti lasta toivova nainen voi koke olevansa jo äiti, vaikka lasta ei olekaan. Joku toinen samassa tilanteessa ei koe. Kuka sitä voi mennä sanomaan että etkä ole...
Siitä vain ei päästä mihinkään että raskauden loppuunsaattaminen ja synnyttäminen muuttaa naista niin henkisesti kuin ruumiillisestikin, eikä aivan vähän. Useimmiten, kun kyse on toivotusta lapsesta, nuo muutokset ovat hyviä, ne nähdään positiivisina, mutta muutos on aina muutos.
*** - ........
päällä....... kirjoitti:
tässä kun itse on raskaana, niin tulee näitä keskusteluja lukiessa epävarma olo siitä pystyykö sittenkään olemaan niin rakastava ja toivova äiti kuin pitäisi. olen välillä hirveän lyhytpinnainen ja huudan miehelleni. maailman tilanne ja oma tilanne huolestuttaa. ilmastonmuutos ja velat painavat päälle, lähikoulu on lakkautusuhan alla, asumme sitä paitsi huonolla alueella, päiväkodissa puhutaan enemmän venäjää kuin suomea. lapseni voi joutua kärsimään. entä jos minulle tapahtuu jotain tai meille molemmille vanhemmille?
ehkä sittenkin kaunein lahja lapselle olisi abortti? miksei sitä ole jo tarjottu minulle, vaikka olen käynyt neuvolassa? olenko jotenkin pystynyt huijaamaan siellä, että olen hyvä äiti vai miten tilanteeni arvioidaan?´ehkä sittenkin kaunein lahja lapselle olisi abortti? miksei sitä ole jo tarjottu minulle, vaikka olen käynyt neuvolassa? olenko jotenkin pystynyt huijaamaan siellä, että olen hyvä äiti vai miten tilanteeni arvioidaan? ´
Miksi olisit? Sinähän haluat lapsesi! Kummallista jupinaa... - raja..
Tristar kirjoitti:
Niin, monet ajattelevat eri tavoin sitä milloin alkiosta tulee lapsi ja naisesta äiti. Itse en pidä hetken aiaka raskaana ollutta vielä äitinä, ja täytyy sanoa ettei se äitiys ehkä synnytyksestäkään ala... omassa mielessäni äitiys alkaa samoin tein kun odottava nainen alkaa ajatella itseään äitinä. Esimerkiksi keskenmenon saanut hartaasti lasta toivova nainen voi koke olevansa jo äiti, vaikka lasta ei olekaan. Joku toinen samassa tilanteessa ei koe. Kuka sitä voi mennä sanomaan että etkä ole...
Siitä vain ei päästä mihinkään että raskauden loppuunsaattaminen ja synnyttäminen muuttaa naista niin henkisesti kuin ruumiillisestikin, eikä aivan vähän. Useimmiten, kun kyse on toivotusta lapsesta, nuo muutokset ovat hyviä, ne nähdään positiivisina, mutta muutos on aina muutos.
***mutta jos nainen ei ajattele itseään äitinä sen synnytyksenkään jälkeen?
Ja itse ajattelin olevani kyllä jo siinä vaiheessa kun tikussa oli ja ultra varmisti että jotakin todella on.. Tai no, itseasiassa olin toki jo silloinkin kun oli hedelmöitynyt munasolu, mutta sitä nyt ei vielä tietenkä tienny ajatella.. - tai ei,
muuta pahaa maailmassa näe kirjoitti:
niin olet kyllä kadehdittavan yksinkertainen tai sitten vain tyypillinen musta-valko ajattelija.
Jos sinusta itsekkäin teko maailmassa on abortti niin kiva niin, mutta kaikille se ei ole.
Jotkut ovat siirtyneet kasvissyöntiin, koska joka päivä nauta- , siipi- sun muu karja elää erittäin huonoissa ja ahtaissa oloissa, jotta meille ihmisille olisi mahdollisimman HALPAA ja HELPPOA tämä elämä.
Nyt ehkä väität, etteivät eläimet ole ihmisen tasolla? Kerroppa millä tavalla alkio on enemmän ajatteleva ja tunteva ja tärkeämpi olento kuin alkio, jota jokin äiti ei ehkä oikeasti vain halua?
Sinulle sinun alkiosi ovat varmasti maailman tärkein asia. Joillekkin jokin muu.jotkin olennot vain OVAT ihmisiä, ja toiset jotain muuta lajia.
Alkiolla on siksi eettisesti suurempi itseisarvo alusta lähtien. - aikuinen nainen
Tristar kirjoitti:
...ikäsi mukaisesti äläkä teeskentele typerää. Kakaran tekstiä aikuisen näppikseltä kuulee useinkin :D
Kuten sanottua, ehkäisy on kunnossa eikä perhekokomme ole vielä täynnä, joten vahinkokaan ei ole maailmanloppu. Hienoa jos esittämäni elämän realiteetit ovat jo tiedossasi, toimi niiden mukaan ja jätä suunsoitto vähemmälle.
***Todellakin..jätä suunsoitto vähemmälle.
Todellakin tee niin, äläkä esitä nenäkkäitä lapsenomaisia pikkutytön kommenttejasi. - assari (aina vain)
raja.. kirjoitti:
mutta jos nainen ei ajattele itseään äitinä sen synnytyksenkään jälkeen?
Ja itse ajattelin olevani kyllä jo siinä vaiheessa kun tikussa oli ja ultra varmisti että jotakin todella on.. Tai no, itseasiassa olin toki jo silloinkin kun oli hedelmöitynyt munasolu, mutta sitä nyt ei vielä tietenkä tienny ajatella..En ymmärrä, miten äidin ajatukset mitenkään muuttavat tosiasioita. Kun tulee raskaaksi, on parempi antaa tosiasioiden muuttaa äidin mieltä. Jos niin ei tapahdu, niin ei sen pidä vaikuttaa lapsen kohtaloon.
Näillä palstoilla esitetään aivan taikauskoisia käsityksiä siitä, miten todellisuus muuttuu esimerkiksi käsitteitä pyörittelemällä. Tyypillinen esimerkki on se, että jos äiti ei pidä kohdussa olevaa yksilöä ihmisenä, niin kyseessä ei ole ihminen. Äiti on siis jonkinlainen "jumala", joka määrittelee, mitä hänen sisällään on.
Suosittelen lämpimästi hakeutumista mielenterveysalan ammattilaisten juttusille, jos on sellainen olo, että kohdussa elelee jokin vihollinen, joka on tapettava tai joka muuten tuhoaa äidin.
Toisekseen suosittelen, että raskaana oleva nainen tutustuisi ihmisyksilön kehitykseen. On täysin epätieteellistä esittää, että jollain raskausviikolla kohdussa on ei-ihminen ja että seuraavalla viikolla (simsalabim!) siellä onkin ihminen.
Jos nainen kuitenkin tappaa/tapattaa lapsensa, niin ei sekään muutu miksikään muuksi teoksi, vaikka määrittelisi teon miksi tahansa. - satua
assari (aina vain) kirjoitti:
En ymmärrä, miten äidin ajatukset mitenkään muuttavat tosiasioita. Kun tulee raskaaksi, on parempi antaa tosiasioiden muuttaa äidin mieltä. Jos niin ei tapahdu, niin ei sen pidä vaikuttaa lapsen kohtaloon.
Näillä palstoilla esitetään aivan taikauskoisia käsityksiä siitä, miten todellisuus muuttuu esimerkiksi käsitteitä pyörittelemällä. Tyypillinen esimerkki on se, että jos äiti ei pidä kohdussa olevaa yksilöä ihmisenä, niin kyseessä ei ole ihminen. Äiti on siis jonkinlainen "jumala", joka määrittelee, mitä hänen sisällään on.
Suosittelen lämpimästi hakeutumista mielenterveysalan ammattilaisten juttusille, jos on sellainen olo, että kohdussa elelee jokin vihollinen, joka on tapettava tai joka muuten tuhoaa äidin.
Toisekseen suosittelen, että raskaana oleva nainen tutustuisi ihmisyksilön kehitykseen. On täysin epätieteellistä esittää, että jollain raskausviikolla kohdussa on ei-ihminen ja että seuraavalla viikolla (simsalabim!) siellä onkin ihminen.
Jos nainen kuitenkin tappaa/tapattaa lapsensa, niin ei sekään muutu miksikään muuksi teoksi, vaikka määrittelisi teon miksi tahansa.meidän yliopiston olen kuvitellut johdattelevan ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Olen käsittänyt sen juuri olevan sitä "tiedettä".
Teillä on kai sitten eri tavoitteet :D
Oletkos koskaan kuullut sellaisesta tieteenalasta kuin etiikka? Siellä on aika selkeätä tämä näkemys, miten kukin ne alkiot, tsygootit ja sikiöt mieltää eettisesti ihmisiksi ja miten ne käsitykset vaihtelevat :D
Jännä huomata, että yliopistoihmisetkin voivat ilmeisesti kulkea noin silmät suljettuina oman opinahjonsa läpi. - assari (aina vain)
satua kirjoitti:
meidän yliopiston olen kuvitellut johdattelevan ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Olen käsittänyt sen juuri olevan sitä "tiedettä".
Teillä on kai sitten eri tavoitteet :D
Oletkos koskaan kuullut sellaisesta tieteenalasta kuin etiikka? Siellä on aika selkeätä tämä näkemys, miten kukin ne alkiot, tsygootit ja sikiöt mieltää eettisesti ihmisiksi ja miten ne käsitykset vaihtelevat :D
Jännä huomata, että yliopistoihmisetkin voivat ilmeisesti kulkea noin silmät suljettuina oman opinahjonsa läpi.Missä "siellä" on "selkeätä tämä näkemys"? Eettiset keskustelut vellovat moneen suuntaan - ainakin täällä yliopistolla.
Emme muuten ole täällä kulkemassa "oman opinahjonsa läpi". - satua
assari (aina vain) kirjoitti:
Missä "siellä" on "selkeätä tämä näkemys"? Eettiset keskustelut vellovat moneen suuntaan - ainakin täällä yliopistolla.
Emme muuten ole täällä kulkemassa "oman opinahjonsa läpi".Olen kuvitellut, että KAIKISSA yliopistoissa ja korkeakouluissa olisi selkeä näkemys siitä, että keskustelut todellakin vellovat moneen suuntaan tässä asiassa. Siksi ihmettelinkin käsittämättömän paljon sinun suustasi tullutta kommenttia - tuota kommenttia ei oikein voi sanoa eri eettisiä ajatuksia tuntevan kommentiksi: :D
"Toisekseen suosittelen, että raskaana oleva nainen tutustuisi ihmisyksilön kehitykseen. On täysin epätieteellistä esittää, että jollain raskausviikolla kohdussa on ei-ihminen ja että seuraavalla viikolla (simsalabim!) siellä onkin ihminen."
Eettisiä ajatuksia tuntevan tulisi ymmärtää, että kyllä niitä kunkin henkilökohtaisissa ajatuksissa ihan tieteen näkökulmankin mukaan niin määritellään :D
"Emme muuten ole täällä kulkemassa "oman opinahjonsa läpi"."
Jaa, meilläpäin on tarkoitus jokaisen valmistuakin :D Kuka pidenmpään lukeneena kuka lyhyemmin. Ehkä teillä sitten ainoa vaihtoehto on jäädä sinne ikuisesti? - sinun pieni
tai ei, kirjoitti:
jotkin olennot vain OVAT ihmisiä, ja toiset jotain muuta lajia.
Alkiolla on siksi eettisesti suurempi itseisarvo alusta lähtien.mielipiteesi, jonka mukaan meidän kaikkien ei onneksi tarvitse elää
- elämäsi
olisi karmaisevaa jos joutuisit olemaan pakotettuna raskaana 9 kuukautta ja synnyttämään. Se se olisi kidutusta ja kuolemakin olisi parempi vaihtoehto.
Onneksi Suomessa ei tällaista sadismia saa harrastaa.- varmasti,
sinäkin ennemmin luopuisit koko elämästäsi jonkun muutaman kuukauden maha pömpöllään kulkemisen takia :D
Nyt täällä saakin harrastaa jotain sadismiakin pahempaa, toisten murhaamista.. - Tristar
varmasti, kirjoitti:
sinäkin ennemmin luopuisit koko elämästäsi jonkun muutaman kuukauden maha pömpöllään kulkemisen takia :D
Nyt täällä saakin harrastaa jotain sadismiakin pahempaa, toisten murhaamista..Muutaman kuukauden mha pömpöllään... :D :D
Tämän kuukauden understatement-palkinto meni siinä.
Hei, miksi et tee sarjassa lapsia niitä haluaville jos se on niin helppoa ja vain vähäinen epämukavuus? Kai sinä nyt muutaman kuukauden kuljet maha pömpöllään että joku toinen saa elämän ja joku pariskunta kauan kaipaamansa lapsen? :D
Voisit muuten vastatain. Miksi et tee?
*** - sattuisi
Tristar kirjoitti:
Muutaman kuukauden mha pömpöllään... :D :D
Tämän kuukauden understatement-palkinto meni siinä.
Hei, miksi et tee sarjassa lapsia niitä haluaville jos se on niin helppoa ja vain vähäinen epämukavuus? Kai sinä nyt muutaman kuukauden kuljet maha pömpöllään että joku toinen saa elämän ja joku pariskunta kauan kaipaamansa lapsen? :D
Voisit muuten vastatain. Miksi et tee?
***vahinko niin mieluummin kulkisin kyllä ja antaisin pois, kuin tappaisin.
Vai aletaanko kärjistää niin päin että raskaus on vakavaan sairauteen verrattavaa äärimmäistä tuskaa joka menee kuukausitolkulla vain sängyssä maaten?
Ja onkos tullut mieleen miksei kaikki niitä tosta vaan "tee" millon sattuu huvittamaan? :D
Käy kysymässä asiaa tuolta lapsettomuuspalstalta, tai vaikka niiltä jotka on tahtomattaan sinkkuja! - .............
sattuisi kirjoitti:
vahinko niin mieluummin kulkisin kyllä ja antaisin pois, kuin tappaisin.
Vai aletaanko kärjistää niin päin että raskaus on vakavaan sairauteen verrattavaa äärimmäistä tuskaa joka menee kuukausitolkulla vain sängyssä maaten?
Ja onkos tullut mieleen miksei kaikki niitä tosta vaan "tee" millon sattuu huvittamaan? :D
Käy kysymässä asiaa tuolta lapsettomuuspalstalta, tai vaikka niiltä jotka on tahtomattaan sinkkuja!se oot....Se sama keskenkasvuinen joka ehdotti, että naiset pitäisi sitoa raskauden ajaksi sänkyyn ja pakottaa synnyttämään ja jos sen jälkeen päätyvät itsemurhaan sen vuoksi niin mitä väliä, kun ei muihin satu kun siihen itseensä?
"Ku ne babyt vaa o nii ihqui, kato ku ei niist äiteist sillee niinku välii ko ne voiki sit vaiks kuolla mut ne alkiot ja semmoset o nii yli söpöiiiii et ne niinku pitää sit pelastaa vaiks maailma hukkuis paskaan" - nooh..
............. kirjoitti:
se oot....Se sama keskenkasvuinen joka ehdotti, että naiset pitäisi sitoa raskauden ajaksi sänkyyn ja pakottaa synnyttämään ja jos sen jälkeen päätyvät itsemurhaan sen vuoksi niin mitä väliä, kun ei muihin satu kun siihen itseensä?
"Ku ne babyt vaa o nii ihqui, kato ku ei niist äiteist sillee niinku välii ko ne voiki sit vaiks kuolla mut ne alkiot ja semmoset o nii yli söpöiiiii et ne niinku pitää sit pelastaa vaiks maailma hukkuis paskaan"helpottiko? :D
- tehnyt
abortin, et olisi täällä ylistämässä elämääsi, ja siinä sivussa tuomitsemassa abortin tehneitä.
Muistathan, että jokainen kerta kun jatkossa käytät ehkäisyä, se merkitsee sitä, että maailmaan ei synny uutta elämäänsä ylistäjää.- siinä
ehkäsyssä ei myöskään tapeta ketään koska mitään ei ole ollutkaan.
- tapetaan
siinä kirjoitti:
ehkäsyssä ei myöskään tapeta ketään koska mitään ei ole ollutkaan.
siittiöitä ja munasoluja, ihmiselämää kummatkin.
Ei ketään eikä kukaan, kuten ei ole vielä alkiokaan kukaan, vaikka joku voi pitää alkioita, siittiöitä, ja munasoluja jo persoonina. - ...........
tapetaan kirjoitti:
siittiöitä ja munasoluja, ihmiselämää kummatkin.
Ei ketään eikä kukaan, kuten ei ole vielä alkiokaan kukaan, vaikka joku voi pitää alkioita, siittiöitä, ja munasoluja jo persoonina.Sukusolut elävät tietyn ajan ja kuolevat, kun ne ovat tehtävänsä tehneet. Hedelmöitynyt sukusolu elää samoin ja lisäksi se kasvaa aikuiseksi ihmiseksi - jos sitä ei estetä elämästä (eli tapeta) pois lukien tapaukset, joissa se ei ole elinkelpoinen.
- täältä myös
........... kirjoitti:
Sukusolut elävät tietyn ajan ja kuolevat, kun ne ovat tehtävänsä tehneet. Hedelmöitynyt sukusolu elää samoin ja lisäksi se kasvaa aikuiseksi ihmiseksi - jos sitä ei estetä elämästä (eli tapeta) pois lukien tapaukset, joissa se ei ole elinkelpoinen.
mitä tapahtuu hedelmöittyneelle sukusolulle koeputkessa?
Ei taida sekään kovin pitkälti elää, jos ei sitä aviteta. Millä perusteella autat ainoastaan viatonta tsygoottia, mutta viaton munasolu saa tehtävänsä (niin minkä tehtävänsä!)suoritettuaan kuolla pois heitteille jätettynä ja hyljeksittynä ties missä? - häh?
täältä myös kirjoitti:
mitä tapahtuu hedelmöittyneelle sukusolulle koeputkessa?
Ei taida sekään kovin pitkälti elää, jos ei sitä aviteta. Millä perusteella autat ainoastaan viatonta tsygoottia, mutta viaton munasolu saa tehtävänsä (niin minkä tehtävänsä!)suoritettuaan kuolla pois heitteille jätettynä ja hyljeksittynä ties missä?Munasolu on pelkkä sukusolu, ei ihmisyksilö eikä siitä voi yksinäisenä geenivajeellisena sellasta koskaan tullakaan!
Tsygoottia on autettava siirtämällä se sopivaan ympäristöön (kohtuun) tai siellä jo olevan annettava jäädä sinne!
Munasolua ei auta vaikka se kuinka siirrettäisiin sinne kohtuun. - jee höh
häh? kirjoitti:
Munasolu on pelkkä sukusolu, ei ihmisyksilö eikä siitä voi yksinäisenä geenivajeellisena sellasta koskaan tullakaan!
Tsygoottia on autettava siirtämällä se sopivaan ympäristöön (kohtuun) tai siellä jo olevan annettava jäädä sinne!
Munasolua ei auta vaikka se kuinka siirrettäisiin sinne kohtuun.ei munasolusta eikä hedelmöittyneestä munasolusta yksinään kasva yhtään mitään. Käytännössä siis näillä soluilla ei ole mitään muuta eroa kuin että toisessa on puolet vähemmän kromosomeja.
Munasolu tarvitsee toisen sukusolun, tsygootti tarvitsee kokonaisen ihmisruumiin, mutta muuten ne ovat melko samanlaisia olentoja kumpainenkin.
Ihmispersooniksi niillä on vielä pitkä matka kumapaisellakin. Miten muuten biologia määrittelee ihmispersoonan? - mutta..
jee höh kirjoitti:
ei munasolusta eikä hedelmöittyneestä munasolusta yksinään kasva yhtään mitään. Käytännössä siis näillä soluilla ei ole mitään muuta eroa kuin että toisessa on puolet vähemmän kromosomeja.
Munasolu tarvitsee toisen sukusolun, tsygootti tarvitsee kokonaisen ihmisruumiin, mutta muuten ne ovat melko samanlaisia olentoja kumpainenkin.
Ihmispersooniksi niillä on vielä pitkä matka kumapaisellakin. Miten muuten biologia määrittelee ihmispersoonan?vain tsygootti voi jatkaa kohdussa elämäänsä, ja siinä on kaikki uuden ihmisyksilön ainekset.
Alkiokin voi ilmentää persoonaansa ikävaiheelleen tyypillisellä tavoin, esim. liikkein.
- Dara
"Tällaisessa tilanteessa on kuulemma parempi, että lapsi abortoidaan."
Hui! Onko joku sinulle sanonut näin? Että on parempi, että yllättäen raskaaksi tullut teini-ikäinen tekee abortin vaikkei itse sitä halua tehdä?
"Lapsuuttani ajatellessani en muista mitenkään eronneeni ns. suunnitelluista lapista."
Mistä tiedät, ketkä lapsuutesi piirin lapsista olivat todella suunniteltuja? Kuinkakohan moni meistä on tosiaan suunniteltu? Minä tiedän, etten itse ainakaan ollut. Olin yllätys, tosin iloinen sellainen, sanoo äitini ;) Minunkaan vanhempani eivät olleet lasta suunnitelleet kun minä alkuni sain. Mutta halusivat minut silti, kuten sinunkin vanhempasi.
"Virheitä tekevät kaikki - myös ne "toivotut" lapset"
Etkös sinäkin ollut toivottu lapsi? Olethan kuitenkin kertonut, että äitisi halusi sinut? Ymmärräthän että suunnittelematon, yllätys tai vahinko ei automaattisesti tarkoita samaa kuin ei-toivottu? Äitisi ei kaiketi toivonut raskautta silloin, kun se alkoi, mutta hän toivoi kuitenkin lasta sitten kun lapsi oli jo alkunsa saanut.
"Loogisesti ajatellen vanhempieni kaikki lapset pitäisi "varmuuden vuoksi" abortoida"
Miksi? Mitä logiikkaa on tehdä abortti vain varmuuden vuoksi, vaikkei sellaista oikeasti haluaisi tehdä? Ellei sitten kyseessä ole jokin elämisen mahdollisuuksia tai elämänlaatua oleellisesti heikentävä perinnöllinen sairaus, mistä sinun kohdallasi ei ilmeisemmin ole ollut kyse.
"Omasta kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että elämä kurjimmillaankin on varmasti parempi kuin joutuminen tapetuksi."
Omasta kokemuksestasi? Kaikella kunnioituksella, ei sinun elämäsi kovin kurjaa ole kuulostanut olevan. Se, mikä sinun kokemusmaailmassasi on elämää kurjimmillaan, ei välttämättä jonkun toisen näkövinkkelistä ole kurjaa nähnytkään. Etkö osaa kuvitella, kuinka elämäsi olisi voinut olla kurjempaakin? Kuinka jonkun toisen elämä voi parhaimmillaankin olla kurjempaa kuin sinun kurjin vaiheesi?- ja höpö
"Omasta kokemuksestasi? Kaikella kunnioituksella, ei sinun elämäsi kovin kurjaa ole kuulostanut olevan. Se, mikä sinun kokemusmaailmassasi on elämää kurjimmillaan, ei välttämättä jonkun toisen näkövinkkelistä ole kurjaa nähnytkään. Etkö osaa kuvitella, kuinka elämäsi olisi voinut olla kurjempaakin? Kuinka jonkun toisen elämä voi parhaimmillaankin olla kurjempaa kuin sinun kurjin vaiheesi?"
Hohhoijaa... Tapetaanko varmuuden vuoksi vaikka kaikki kehitysmaiden lapset ennen syntymää, koska niillä on varmasti kurjaa... Vammaiset ainakin. Kyllä vammainen lapsi on parempi pistää tähän kuntoon kuin päästää tähän maailmaan:
http://www.lopettakaatappaminen.info/assets/images/22_weeks-01.jpg
Todellisuudessa juuri siksi, että kenenkään onnellisuutta/kurjuutta ei voi ennustaa, ei ketään myöskään saa tuomita kuolemaan ennen syntymäänsä. - Dara
ja höpö kirjoitti:
"Omasta kokemuksestasi? Kaikella kunnioituksella, ei sinun elämäsi kovin kurjaa ole kuulostanut olevan. Se, mikä sinun kokemusmaailmassasi on elämää kurjimmillaan, ei välttämättä jonkun toisen näkövinkkelistä ole kurjaa nähnytkään. Etkö osaa kuvitella, kuinka elämäsi olisi voinut olla kurjempaakin? Kuinka jonkun toisen elämä voi parhaimmillaankin olla kurjempaa kuin sinun kurjin vaiheesi?"
Hohhoijaa... Tapetaanko varmuuden vuoksi vaikka kaikki kehitysmaiden lapset ennen syntymää, koska niillä on varmasti kurjaa... Vammaiset ainakin. Kyllä vammainen lapsi on parempi pistää tähän kuntoon kuin päästää tähän maailmaan:
http://www.lopettakaatappaminen.info/assets/images/22_weeks-01.jpg
Todellisuudessa juuri siksi, että kenenkään onnellisuutta/kurjuutta ei voi ennustaa, ei ketään myöskään saa tuomita kuolemaan ennen syntymäänsä.vaikkakin sinun viestisi tullaan tuon kuvalinkin takia poistamaan ja minun vastaukseni tulee poistumaan sen yhteydessä... Jospa sinä kuitenkin ehdit vastaukseni lukea.
"Tapetaanko varmuuden vuoksi vaikka kaikki kehitysmaiden lapset, koska niillä on varmasti kurjaa..."
Olisitko yhstävällinen ja lukisit viestini jatkossa, ennenkuin rupeat höpöhöpöhöpöjäsi huokailemaan. Missähän vaiheessa olen mitenkään edes vihjaillut siihen suuntaan, että ketään pitäisi tappaa varmuuden vuoksi? Miten ihmeessä moiset spekulaatiosi edes liittyivät minun kirjoittamaani viestiin taikka tuohon osaan, jota itse viestistäni lainasit?
- tekevään miten??
Sinun äitisi HALUSI pitää sinut. Joten hän huolehti sinusta ja mietti ja järjesti elämänsä niin,että voi huolehtia sinusta. Kaikki eivät halua lasta,joten sitten henkilö ei huolehdi lapsesta tai ei ole kykeneväinen siihen.Ja siitä seuraa esim.huostaanotto ja lastenkoti.
Ja jos sinut olisi abortoitu niin et olisi siinä miettimässä elämääsi.Minun alkio ei ikinä ole tuossa tilanteessa että hän pohtii onko hänen elämänsä ollut hyvä vai huono ei-toivottuna lapsena.Ja siitä olen todella onnellinen.
Äitisi tuskin ajattelee että hänen elämänsä meni pilalle sinun takiasi.Minä ajattelen taas että minun elämäni menisi pilalle ja samoin mahdollisesti lapsen.
En todella ymmärrä että miten sinun elämäntarinasi vaikuttaisi kenenkään muun aborttia harkitsevan ihmisen päätökseen. Kaikki naiset eivät käyttäydy kuten oma äitisi ja sinä, eli haluavat lapsia. Jotkut mielummin murskaavat alkion ja jatkavat elämää yksin onnellisena.Ja se on hyvin järkevää koska alkio ei mieti omaa elämäänsä eikä tule koskaan miettimään.... - on todennut
... ei lapsuutesi olisi ollut yhtä onnekas, mikäli äitisi ei olisi halunnut lapsia. Itse asiassa en taida tietää ketään abortin vastustajaa, joka ei jossain elämänsä vaiheessa halua lapsia? Minä en halua lapsia koskaan, mutta jos haluaa lapsia (edes jossain vaiheessa) tulee mielestäni miettiä tarkkaan, tekeekö abortin. Mutta itselleni abortti olisi luonnollinen valinta, ei siltikään kaikille.
- miemie^^
Mielestäni kirjoituksesi on asiallista, ja mielestäni on hyvä saada tänne tälläistäkin keskustelua. Itse olen pian 17 vuotias, ja vaikka nyt tulisin raskaaksi, en abortoisi, en vaan voisi tehdä sitä. Tietystikin asia olisi toinen, jos minut raiskattaisiin tai "pakkomaattaisiin". Silloin en varmaankaan voisi katsoa lastani ikinä silmiin, olisiko se silloin hänelle ihmisarvoinen elämä, kun äiti ei pystyisi silmiin katsomaan ja todellisella äidin rakkaudella kasvattamaan? ei, en usko että olisi. Aloittajan äitiä ei ole pakkomaattu, joten hän on vain kantanut seurauksensa siitä, että on harrastanut seksiä. (liekö ehkäisy pettänyt, vai onko sitä lainkaan käytetty, en tiedä).
- sanoo....
Tosiasia on se, että et tiedä tekisitkö keskeytyksen, koska et ole raskaana. Ihmisen mieli on erikoinen, sitä luulee tietävänsä kaikenlaista. Ja yllättävää kyllä sitä enemmän tietää ja osaa mitä nuorempi on. Koko tähän astisen elämäni aikana en itsekään koe olleeni koskaan niin kypsä, aikuinen, tiedostava ja älyllinen yksilö kuin mitä 15-18 vuotias nuori kokee olevansa.
Nyt sinua suututtaa, kun sanon näin, mutta muista tämä noin 15 vuoden kuluttua. Silloin ymmärrät, toivottavasti jo hiukan ennemminkin.
Elämä opettaa. Sano; nyt minusta tuntuu etten voisi tehdä aborttia. Silloin olet oikeassa. Minäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, että minulle EI KOSKAAN tehdä elinsiirtoa. Vaan jospa sellainen tilanne tulisikin eteen? Ennen et voi tietää miten jossakin tilanteessa OIKEASTI toimisit, kun se tilanne onkin todellinen.
- on mahdotonta
ajatella, että minua harmittaisi, etten ole syntynyt, jos minua ei olisi. Kuinka voi surra syntymättömyyttään?
- Aradiatar
..jätettäisiin se pilkun viilaaminen vähemmälle. Tässähän on kyse siitä yksilön vapaudesta päättää omasta kehostaan. Puoltaisin kuitenkin valistusta eri vaihtoehdoista abortin sijaan sekä tehokkaammasta ehkäisyvalistuksesta. Suomessakin on paljon perheitä odotamassa adoptiolasta, eli jos jaksaa raskauden ja on valmis luopumaan lapsestaan, niin parempi vaihtoehto sekin. Kaikille tämä vaihtoehto ei kuitenkaan sovi.
Loppujen lopuksi päätös on kuitenkin ihmisellä itsellään ja siitä kannetaan vastuu, tahallisesti tai tahtomattaan.
Abortti tuskin kenellekkään on helppo asia.
Eikö olisi parempi lähteä valistamaan ihmisiä ennaltaehkäisevästi kuin tuomitsemaan heitä valinnoistaan? Uskoisin, että sillä olisi enemmän merkitystä yhteiskunnassa.- Tristar
mutta mitä hauskaa asiallisesti toimimisessa olisi kun ihmisten morkkaaminen on niin paljon hauskempaa? :D
Ei, tosissaan, jos/kun olet palstalla uusi, järytyt vielä monta kertaa siitä miten auliisti lyötyä lyödään, kiiruhdetaan joukolla huutamaan murhaajaa, mutta konkreettiset teot ja auttaminen vaiekassa tialnteeessa eivät juuri kiinnosta. Lue mikä tahansa ketju jossa epävarma nainen miettii abortin mahdollisuutta, löytyy niitä jotka neuvovat ja yrittävät saada sekaviin ajatuksiin selkoa, ja sitten on se joukkio (nämä iahstuttavat abortinvastustajat) jotka huutavat murhaa ja älä tapa lastasi ja minä voin ottaa sen ja katso tästä aborttikuvia niin et varmaan tahdo tehdä :D
Melkein hupaisaa. Ellei se olisi niin epäinhimillistä. Loukkaaminen on kai hedelmällisempää kuin auttaminen, eräille.
*** - lasta
Tristar kirjoitti:
mutta mitä hauskaa asiallisesti toimimisessa olisi kun ihmisten morkkaaminen on niin paljon hauskempaa? :D
Ei, tosissaan, jos/kun olet palstalla uusi, järytyt vielä monta kertaa siitä miten auliisti lyötyä lyödään, kiiruhdetaan joukolla huutamaan murhaajaa, mutta konkreettiset teot ja auttaminen vaiekassa tialnteeessa eivät juuri kiinnosta. Lue mikä tahansa ketju jossa epävarma nainen miettii abortin mahdollisuutta, löytyy niitä jotka neuvovat ja yrittävät saada sekaviin ajatuksiin selkoa, ja sitten on se joukkio (nämä iahstuttavat abortinvastustajat) jotka huutavat murhaa ja älä tapa lastasi ja minä voin ottaa sen ja katso tästä aborttikuvia niin et varmaan tahdo tehdä :D
Melkein hupaisaa. Ellei se olisi niin epäinhimillistä. Loukkaaminen on kai hedelmällisempää kuin auttaminen, eräille.
***on kuitenkin pelastunut kuolemalta sen moralisoinnin, kuvien ym. "kovien" keinojen ansiosta. Jotkut tarvii hyssyttelyjen sijaan suoria ilmaisuja herätäkseen siihen mitä ovat tekemässä.
- Tristar
lasta kirjoitti:
on kuitenkin pelastunut kuolemalta sen moralisoinnin, kuvien ym. "kovien" keinojen ansiosta. Jotkut tarvii hyssyttelyjen sijaan suoria ilmaisuja herätäkseen siihen mitä ovat tekemässä.
Varmasti on ihmisiä jotka eivät ole biologian tunneilla olleet hereillä, jotka eivät tiedä mitä kohdussa hedelmöitymisen jälkeen on. Toki! Useat lapsetkaan nykypäivänä eivät tiedä miksi maitopurkissa on lehmän kuva!
Lopettavatkohan ne ihmiset lihansyönnin nähdessään kuvia tapetuista eläimistä?
hitto, mahtaisi olla vaikea elämä jos kaikkea visuaalisetsi epämiellyttävää pitäisi boikotoida. Hmmh.
*** - idea=)
Tristar kirjoitti:
Varmasti on ihmisiä jotka eivät ole biologian tunneilla olleet hereillä, jotka eivät tiedä mitä kohdussa hedelmöitymisen jälkeen on. Toki! Useat lapsetkaan nykypäivänä eivät tiedä miksi maitopurkissa on lehmän kuva!
Lopettavatkohan ne ihmiset lihansyönnin nähdessään kuvia tapetuista eläimistä?
hitto, mahtaisi olla vaikea elämä jos kaikkea visuaalisetsi epämiellyttävää pitäisi boikotoida. Hmmh.
***Voitaisiin samalla päästä abortti-lukujen pienennykseen, koska genitaalitkin (molempien sukupuolten tasapuolisesti) ovat aikamoisen visuaalisesti epämiellyttäviä =D
Tällä palstalla vain osalla tuntuu unohtuvan asian pointti; kuten alkuperäisellä alottajallakin. Jos hänen äitinsä olisi tehnyt keskeytyksen, ei hän kokisi nyt sitä vääryytenä. Biologiasta tiedämme kyllä miksi ;) - vääryys!
idea=) kirjoitti:
Voitaisiin samalla päästä abortti-lukujen pienennykseen, koska genitaalitkin (molempien sukupuolten tasapuolisesti) ovat aikamoisen visuaalisesti epämiellyttäviä =D
Tällä palstalla vain osalla tuntuu unohtuvan asian pointti; kuten alkuperäisellä alottajallakin. Jos hänen äitinsä olisi tehnyt keskeytyksen, ei hän kokisi nyt sitä vääryytenä. Biologiasta tiedämme kyllä miksi ;)>Jos hänen äitinsä olisi tehnyt keskeytyksen,
>ei hän kokisi nyt sitä vääryytenä.
Miljoonat ja miljoonat muut ihmiset tietäisivät silti, että äiti tekee väärin, jos tappaa lapsensa. Vääryys on vääryys. Ihan turha siis naureskella.
Jos teet abortin, teet väärin, vaikka abortoitu ei saakaan sitä tietää. - niin...
vääryys! kirjoitti:
>Jos hänen äitinsä olisi tehnyt keskeytyksen,
>ei hän kokisi nyt sitä vääryytenä.
Miljoonat ja miljoonat muut ihmiset tietäisivät silti, että äiti tekee väärin, jos tappaa lapsensa. Vääryys on vääryys. Ihan turha siis naureskella.
Jos teet abortin, teet väärin, vaikka abortoitu ei saakaan sitä tietää.Voi kulta, tietenkin jotkut asiat elämässä ovat vain niin väärin.
Sekin että kaksi ihmistä, jotka elävät aikalailla identtistä elämää ja toinen sairastuu syöpään ja toinen ei.
Yllättäen noin 30-vuotias pienen lapsen äiti menehtyy sairaskohtaukseen, mutta naapurin rouva elää 93-vuotiaaksi.
Toiset sikiävät kuin kanit ja toisille sitä odotettua pienokaista ei suoda lainkaan. Joillekin ilman tärpin tärppiäkään ja toisilla taas keskenmeno keskenmenon jälkeen.
Milloin te ihmiset ymmärrätte, että ELÄMÄ EI OLE REILUA!!!! Eikä siitä koskaan sellaista tule. Se on vaan niin VÄÄRIN ja se, jos mikä on vääryys. - epäreilua!
niin... kirjoitti:
Voi kulta, tietenkin jotkut asiat elämässä ovat vain niin väärin.
Sekin että kaksi ihmistä, jotka elävät aikalailla identtistä elämää ja toinen sairastuu syöpään ja toinen ei.
Yllättäen noin 30-vuotias pienen lapsen äiti menehtyy sairaskohtaukseen, mutta naapurin rouva elää 93-vuotiaaksi.
Toiset sikiävät kuin kanit ja toisille sitä odotettua pienokaista ei suoda lainkaan. Joillekin ilman tärpin tärppiäkään ja toisilla taas keskenmeno keskenmenon jälkeen.
Milloin te ihmiset ymmärrätte, että ELÄMÄ EI OLE REILUA!!!! Eikä siitä koskaan sellaista tule. Se on vaan niin VÄÄRIN ja se, jos mikä on vääryys.Elämä on tarpeeksi epäreilua muutenkin, ettei pidä tappaa niitä, joilla elämä on vasta edessä.
- sitte varmaankaan
epäreilua! kirjoitti:
Elämä on tarpeeksi epäreilua muutenkin, ettei pidä tappaa niitä, joilla elämä on vasta edessä.
syö broileria!!!!!:)
- ei:
sitte varmaankaan kirjoitti:
syö broileria!!!!!:)
Näissä keskusteluissa on osallistujia, joille oma lapsi kohdussa ei ole broilerinkaan arvoinen.
- ole läheskään
ei: kirjoitti:
Näissä keskusteluissa on osallistujia, joille oma lapsi kohdussa ei ole broilerinkaan arvoinen.
broilerin arvoinen, tietenkään!
- kaikkia abortin
valitsevia se, että he ovat jossakin kohdassa omaa elämäänsä kokeneet niin karmeaa rakkaudettomuutta, etteivät hahmota, mistä abortissa on kysymys? Vai onko valistus mennyt niin hyvin perille, ettei abortti etukäteen tunnu vaihtoehtona ehkäisypilleriä kummempana.
Pitäisi murtaa paljon nykyistä enemmän niitä tabuja, jotka pitävät karmeiden äitien ja isien tai muiden kasvattajien teot salassa. Lapset ovat viimeiseen saakka lojaaleja vanhemmilleen, mutta saattavat hyvinkin usein joutua monin tavoin kaltoin kohdelluiksi kotonaan. Niin että toivovat, etteivät olisi koskaan syntyneetkään, vihattaviksi ja kidutettaviksi. Kyvyttömyys rakastaa jälkeläisiään on käsittelemättömänä hyvin suurella todennäköisyydellä periytyvää.
Sitä paitsi tämä aika suosii sellaista ajattelua, että ihmisellä on subjektiivinen oikeus saada elämä juuri sellaisena pakettina prinsessahäistä hautaan saakka, kuin itse haluaa. Mikään tai kukaan ei saa asettua tämän unelman tielle. Aika lailla tosielämälle vierasta ajattelua.
Yksi tuttu juuri kertoi tehneensä nuorena abortin yhtään edes miettimättä muuta vaihtoehtoa. Nyt hän on jo vuosia yrittänyt saada toista (abortinjälkeistä) lasta siinä onnistumatta ja miettii, kuinka helposti teki abortin ja kuinka vaikeaa raskaaksitulo nyt on. En tarkoita, että nykytilanne olisi mikään rangaistus hänelle, mutta lapsen saamisen vaikeus on pistänyt hänet todella miettimään sitä, kuinka etuoikeutettu raskaaksi tuleva itse asiassa on.
Aika harvalla on sellainen tilanne, kuin esim. keskitysleirillä raskaaksi tulevalla. Tieto siitä, että lapsi tullaan joka tapauksessa tappamaan raa'alla tavalla. Minusta abortti on yksiselitteisen selvästi murha. Murhaan voi löytyä ihan hyviltä tuntuvia perusteluja. Murhattava on aina jollain tavalla jonkun tiellä ja hankala. Silti kyseessä on toisen ihmisolennon hengen suunniteltu riistäminen, jollaista vastuuta ainakin minä pidän ihmiselle aivan liian suurena. Minulle on aivan sama, puhutaanko alkiosta, solumöykystä tai miltä se missäkin vaiheessa ihmissilmään näyttää, koska kysymys on toisesta ihmisestä. "Pidätetään epäiltynä tulevien hankaluuksien tuottamisesta ja monen, varsinkin äitinsä ja mahdollisesti myös isänsä elämän täydellistä mullistusta kaavailevasta toiminnasta." Ilmiselvää terroristiainesta!- !!!!!!
Hieno kirjoitus!
Luin muuten juuri kirjan naisista, jotka odottivat vauvaa keskitysleirissä. Kammottavista olosuhteista huolimatta he kertoivat, että pahinta olisi ollut, jos lapset olisi abortoitu. He joka tapauksessa koko ajan toivoivat, että tilanteeseen tulisi muutos. Eräälle tulikin, sillä natsit lyötiin ennen vauvan syntymää ja leirivangit vapautettiin. Tilanteet voivatkin muuttua jopa sietämättömistä siedettäviksi. - Kirja ei ollut fiktiota.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä433793- 382578
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?362082- 231822
- 171729
Ihmetteletkö, mihin sinussa ihastuin?
Pikkuhiljaa huomasin, että olet ainutlaatuinen luonne, plussana tietysti ulkoiset avut. Toista ei taida löytyä koko maai1001662- 231608
Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?
Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko991486- 241467
- 251464