Mitä mieltä ootte? Kokemuksia?
Olen siis nainen ja äijä petti kännis ku oltiin riidelty. Yritin estää sitä lähtemästä baariin ku se oli aivan sekasi. Mut lähti kuitenki ja meni pettämään. Tunnusti kyllä heti ku kysyin. Nyt ku on selvinny, haluis jatkaa mun kans. Ja siis ollaan kyl tapeltu monta kertaa aiemminki sen ryyppäämisen takia mut nyt se pahimman temppunsa meni tekemään.
Ottakaa kantaa.
Olen siis nainen ja äijä petti kännis ku oltiin riidelty. Yritin estää sitä lähtemästä baariin ku se oli aivan sekasi. Mut lähti kuitenki ja meni pettämään. Tunnusti kyllä heti ku kysyin. Nyt ku on selvinny, haluis jatkaa mun kans. Ja siis ollaan kyl tapeltu monta kertaa aiemminki sen ryyppäämisen takia mut nyt se pahimman temppunsa meni tekemään.
Ottakaa kantaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siitä jää sielullinen vamma , siis hyvin suuri loukkaus ,se vaivaa aina jotenkin , olisi syytä harkita jatkatko hänen kanssaan , se tulee tapahtumaan aina uudelleen ja selityksiä kyllä löytyy .
Pitkässä suhteessa ja liitossa tapahtuu. Nyt sitä ei edes salailtu. Jos siis olette olleet kauan yhdessä, sitä ei kannata pilata erehdyksellä. Jos jatkuvasti tapahtuu, niin sitten tilanne on toinen.
Jos ensin et anna anteeksi ja sitten annatkin lopulta, seuraavaa kertaa ei sinulle kerrotakaan...Jos siis et ole 100 %:en varma siitä, että pystyt eroamaan, anna anteeksi.
Itselläni lähes sama tilanne, mies lähti suutuspäissään baariin ja löysi panon. Naivat pari viikkoa, sain kuulla puskaradiosta ja kun kysyin mies myönsi heti. Sen pari viikkoa olin henkisesti aivan riekaleina, en voinut uskoa miehestä sellaista, aiemmin oli niin kiltti yms, yhtäkkiä muuttui uskomattoman kylmäksi ja välinpitämättömäksi ja alkoi valehdella. Jokaisen panon jälkeen väitti käsi sydämellä että juttu on ohi, mutta oli viimeistään seuraavana päivänä taas väärässä sängyssä.
Nyt, kun jutun todellisesta loppumisesta on kuukausi, en tiedä mitä tehdä. Sanoin yrittäväni antaa anteeksi, mutta jokapäiväinen riitely ja se, että pelkään miehen käyvän päälle repii hermot riekaleiksi.
Myöskin "roolit" ovat kääntyneet mielestäni väärin päin, minä matelen, tunnen huonoa omatuntoa, hypin miehen pillin mukaan, pyytelen anteeksi itkemistäni ja pelkään hänen jättävän minut, eikös hänen pitäisi anteeksiantoa "anella" ja pelätä jättämistä? Hän petti ja valehteli, en minä!
Olen harkinnut monesti koko homman lopettamista, mutta en kuitenkaan voi luopua miehestä jota rakastan.
Suosittelen sinulle, että potkisit pettäjän pihalle vaikka pahalta tuntuisikin, kerran jos pettää niin pettää toistekin, ja vaikka niin ei kävisi sitä saa aina pelätä. Itse en ole tarpeeksi vahva tekemään niin.
kuin sinä tuttu juttu:)Usko minua sinun aneleminen on erittäin huono merkki.Itse sain kokea karvaan totuuden vastaavanlaisessa suhteessa jossa anelin ja pelkäsin...
Onneksi lopulta suhde päättyi piinaavien vuosien jälkeen enkä kadu eroa koskaan:)Koska kunnon miehiä on suomi pullollaan vaikkei sitä ihan äkkiseltään näekkään:)
Tiedän kyllä, mutta en pysty päästää miehestä irti. Sen olen kyllä päättänyt ja lujasti, että toiste en samanlaista paskaa siedä. Turha on edes pyytää anteeksi seuraavalla kerralla, pakkaan suoraan miehen tavarat ja heitän parvekkeelta ulos.
anteeks..mutten koskaan unohtanut...siks en enää olekkaan sen tyypin kanssa...onnea sulle päätöksees...:o)