Oikeestan kun miettii... niin aika lepposta ja helppoa elämää tämä sinkkuus on. Mitä enemmän tähän tottuu, niin sitä helpommalta tuntuu. Saa ite aika pitkälle päättää mihin ajan käyttää, mitä puuhailee, mitä tekee ja kenen kanssa. Saa myös varsinkin näin kesällä tallustella tuolla kaduilla, baareissa, tapahtumissa, suomenlinnassa, lenkkipolulla, rannalla, ratikassa sillä mielellä, että periaatteessa kuka tahansa vois olla se seuraava kulta. Ei mitään kiirettä silti. Kiva kattella ihmisiä ja ehkä vaihtaa joskus hymyjä tai katseita.
Ei riitelyitä, ajankäyttöongelmia, mustasukkaisuutta, kriisejä, toisesta ihmisestä suurta vastuunkantamista, valitusta yms.
Tietty seurustelukin tuo mukanaan paljon hyvää joista hellyys ja välittäminen ne tärkeimmät, mutta ilmankin pärjää, halata voi välillä vaikka ystävää ja kyllä vähintään oma äiti välittää ja sisarukset ja kaveritkin jonkin verran.
Nyt saa niin hyvin päättää mihin rahansa ja aikansa käyttää. Tulee pidettyä itsestään ja kunnostaan parempaa huolta, aloiteltua uusia harrastuksia ja oltua ehkä enemmä kavereiden kanssa.
Ja eikä aikaakaan, kun sitä kuitenkin elämässään jossain vaiheessa löytää itsensä keskeltä omaa perhettä, lasten ja puolison vaatiessa huomiota ja aikaa niin paljon kun sitä vaan irtoaa ja enemmänkin.
Sitä "ihannuutta" odotellessa, kerätkää voimia nauttimalla itsestänne ja vapaudestanne ja tietenkin Suomen kesästä, joka on yhtä lyhyt kuin sinkkuuskin voi olla :o).
Ei riitelyitä, ajankäyttöongelmia, mustasukkaisuutta, kriisejä, toisesta ihmisestä suurta vastuunkantamista, valitusta yms.
Tietty seurustelukin tuo mukanaan paljon hyvää joista hellyys ja välittäminen ne tärkeimmät, mutta ilmankin pärjää, halata voi välillä vaikka ystävää ja kyllä vähintään oma äiti välittää ja sisarukset ja kaveritkin jonkin verran.
Nyt saa niin hyvin päättää mihin rahansa ja aikansa käyttää. Tulee pidettyä itsestään ja kunnostaan parempaa huolta, aloiteltua uusia harrastuksia ja oltua ehkä enemmä kavereiden kanssa.
Ja eikä aikaakaan, kun sitä kuitenkin elämässään jossain vaiheessa löytää itsensä keskeltä omaa perhettä, lasten ja puolison vaatiessa huomiota ja aikaa niin paljon kun sitä vaan irtoaa ja enemmänkin.
Sitä "ihannuutta" odotellessa, kerätkää voimia nauttimalla itsestänne ja vapaudestanne ja tietenkin Suomen kesästä, joka on yhtä lyhyt kuin sinkkuuskin voi olla :o).
Vastaukset 14
Vanhimmat
...oli päivän positiivisin viesti! Ottakaahan, desperadot, tästä vinkkiä, älkääkä kotona itkeskelkö sitä kevättalvesta häippäissyttä kumppania.
Moecca !!!
Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Olen jopa asennoitunut niin tai ainakin nyt tuntuu siltä, että ei tekis pahaa vaikka olisin elämäni loppuun asti sinkku.
Jep!
Noihin sun ajatuksiin voi vaan sanoa että samaa mieltä. Itsellekin sinkkuus on jotenkin luonnollinen ja sopiva olotila ainakin tällä hetkellä. Oikeastaan mä oon onnellinen siitä että osaan olla yksin. Aika monet pariutuneet ympärillä joutuu siihen oravanpyörään, jossa yhden suhteen jälkeen on pakko aloittaa heti uusi, vaikka sitten väärän ihmisen kanssa, kun ei kerta kaikkiaan osaa olla yksin.
Muuten tuntuu että sinkkuus on lähinnä ongelma muille kun sinkuille itselleen. Taitaa olla niin syvään iskostunut tää perinteinen käsitys siitä miten pitää olla ja elää. Mulle ei ole mikään ongelma liikkua omillani ja tehdä juttuja itsenäisesti, mutta muille se voi olla kummastelun aihe. OIkeastaan ainoa asia mikä harmittaa on se, että monet jutut pyörii sen oletuksen varassa, että aina on kaks ihmistä. Yritäs esimerkiksi lähtee omillasi matkalle: Kyllähän se onnistuu, mutta siitä saa maksaa huomattavasti enemmän. Kaikki lisämaksut hotellihuoneista yms. ja voi olla ihan varma että jos on joku tarjous, se on mitoitettu vähintään kahdelle ihmiselle.
Eipä noi nyt isoja juttuja ole, mutta silti aina välillä harmittaa. Ainahan sitä voi jonkun kaverin raahata mukaan reissuun, mutta kun itse oon sitä lajia, että joskus haluaa jättää tutut ympyrät kokonaan taakse ja lähteä seikkailemaan ihan omillaan. Osaks se on varmaan sitä, että haluaa testata omia rajojaan, ja niin sitä muuten parhaiten tutustuu uusiin ihmisiin kun ei raahaa joka paikkaan koko ystäväpiiriä, sukua ja kumminkaimoja turvarenkaana mukanaan. :)
Että tällaisia ajatuksia. Kesänjatkoja munkin puolesta kaikille!
Kerrankin saa katsella miehiä - vaikka sillä silmällä. Parasta on kun voi tehdä kaikenlaista ihan ex tempore, ei tarvitse suunnitella aikatauluaan viikkokausia etukäteen. Nousta vapaapäivän aamuna ja miettiä, mikä tänään huvittaisi; ihmisten ilmoille vai yksinolosta nauttimista? Pyöräretki vai kirjaston viileyteen hellettä pakoon? Uimarannalle vai elokuviin? Ah tätä valinnanvapautta!
mut kun sinkku on eronnut ja on lapset niin ei sitä noin ekstemporee oo laiffi.....
Joo kyllä sinkkuus muuten menettelee, mutta kun pitäisi olla vakituinen seksipartneri kuitenkin.
Silloin on tyytyväinen ja se näkyy.
Monet sinkut elää puutteessa ja se näkyy ja tuntuu.
Kun tulee ikää tarpeeksi niin voi todeta että toisen ihmisen kanssa elämä voi olla kuin pientä esileikkiä...ja aina välillä sitten viedään leikki loppuun asti.
Kyllä minusta on terveen merkki jos pyrkii parisuhteeseen...
Pinttyneet sinkut on kyllä vähän omituisia monesti...
En mä itseeni pinttyneenä sinkkuna pidä. Osaan vaan myöskin nauttia tästäkin elämänvaiheesta, enkä ajattele, että olisisin onnellinen vasta parisuhteessa. Kyllä koko elämän matkasta pitää nauttia, myös sinä aikana kun on sinkku, tottakai!
Pyrin kyllä parisuhteeseen, siis seuraavaksi kun koen molemminpuolisen ihastumisen niin ei mua mikään pidättele.
Kyllä sitä ilman seksiäkin osan elämästään voi elää, ne jotka ei pysty niin voivat hommailla itekseen, harrastaa yhen yön juttuja tai hankkia sen seksipartnerin.
Ja kuvittele mikä nautinto kun sitten vaikka vuoden sinkkuna olon jälkeen pääsee purkamaan paineensa rakastamansa ihmisen kanssa, taatusti tuntuu taivaalliselle :).
Mä en ainakaan elä puutteessa. Johtunee siitä, että omistan 2 tervettä kättä!!!!
No, minulle homma menee niin että mitä enemmän seksiä harrastan sitä useammin se pyörii mielessä ja päin vastoin.
Nyt kun olen ollut pitkään ilman, en juuri koskaan edes ajattele asiaa. Eli mitä kauemmin olen ilman sitä vähemmän seksiä kaipaan. Kun sinkkuus alkoi oli "pakko" hakea vaikka vaan yhden yön seuraa, mutta nyt pärjään mainiosti ilman.
Täysin samaa mieltä...tosin joskus tulee outo "tyhjä olo" et haluis jonkun viereen,
mut se menee onneks äkkiä ohi :)
..mutta menköön. Sinkkuunnuin itsekin hiljattain ja nyt on hyvä tyyni olo. Aiemminkin sinkkuna elelleenä tiedän ettei olo aina niin auvoista ole, mutta saapahan itse päättää mitä tekee, kenen kanssa, mihin panee rahansa yms yms..
Eipä silti, seurustelevaa laatua olen pohjimmiltani, mutta jo kauan sitten ja viimeistään nyt tajusin ettei ne kompromissit ole mua varten (kunhan nyt on joku).
Eli mieluummin yksin, kuin väärässä seurassa.. ja nautin niistä kivoista yllättävistä hetkistä mitä elämä eteen heittelee.. Vaikka arki sitten tasaisempaa olisikin ;-))
Ei kaikki sinkut ole mitään epätoivoisia partnerin ja seksin metsästäjiä.. jotkut ovat vain turhan tietoisia vaan siitä mitä haluavat!
hmmmmmmmmmmm
Sanovat että Suomessa on noin miljoona sinkkua
On siinä melkonen lauma. Monet pitävät itsenäisestä ja vapaasta elämästä omilla ehdoillaan eivätkä kaipaa parisuhdetta. Nykyään sinkkuus onkin hyväksytympää kuin ennen. Läheskään kaikki eivät ole haku päällä vaan elelevät vapaana parisuhdepaineista.
Mukavia sinkkupäiviä kaikille sinkuille!
Joo, ekan kerran oikeestaan tuo on yleisesti hyväksyttävää eikä katella kieroon ja omituisesti. Noon vanhempi väki kyllä vielä ihmettelee, että miks ihmeessä sitä ei pariudu yms. Tällä hetkellä sinkkuus myös taloudellisesti mahdollista, yksinkin pärjää. Tällä hetkellä säästän kotiteatteri kamoihin ja uusiin rullaluistimiin, joihin exä sanoi aina ei silloinkun oltiin samassa taloudessa, oi tätä vapauden riemua nytten ;)