Ihme kyllä nimimerkki Suuri Isä sai minut ajattelemaan erästä asiaa syvemmin.
Menemättä sen tarkemmin hänen kirjoitukseensa, niin minulle tuli tasa-arvo -asiat mieleen. Kun puhutaan että miehillä on kaikki taloudellinen ja rakenteellinen valta käsissään, niin mikä siihen lääkkeeksi?
Sitäkö halutaan, että miehet luopuvat valasta ja antavat sitä naisille vapaaehtoisesti?
Jos näin halutaan, niin pääsemme kysymykseen mikä minulle tuli mieleen. Eli:
Voiko mikään valta olla "oikeaa" valtaa, jos sitä ei ole itse ottanut?
Jos ei ole itse ottanut valtaa joltain toiselta, niin eikö silloin voida sanoa että valta jonka silloin omistaa on olemassa vain toisten armosta?
Jos joku on luovuttanut vallan, niin eikö se ole tarpeen niin vaatiessa myös otettavissa takaisin?
Minä olen perinteisesti kyllä ollut hyvin pitkälti tasa-arvon kannalla, mutta kun aloin tuota ajattelemaan, niin tuli mieleeni että kyllä naisten ehkä kuitenkin pitäisi oikein kunnolla ottaa se valta mitä haluavat, ilman että miehiä sen enempää syyllistetään siitä että heillä se on nyt.
Ihminen on luontaisesti vallan perään, eikä ole miehiltä luonnotonta haluta pitää sitä hallussaan. Juuri kukaan ei koskaan vapaaehtoisesti luovu vallasta, koska kaikki vallassa olevat ovat hakeutuneet sen ääreen alun perinkin. Ne jotka eivät valtaa halua, eivät myöskään ole yleensä tekemisissä sen kanssa.
Luonnotonta on sen sijaan se, että valtaa ruvetaan oikein antamaan pois ja syyllistetään siitä että hyi hyi kun nyt haluat pitää sen mitä olet saavuttanut.
Tämä kuullostaa nyt auttamattomasti pahalta ja saan siitä kuraa niskaan. Suoraan sanottuna hämmennyin itsekin ajatuksesta. Nyt vain tuntuu siltä että jos valtaa haluaa, niin se pitää ottaa, eikä odottaa että se annetaan.
Huomenna voi olla että jo nauran että tulipas kirjoitettua ihmeellistä skeidaa.
Menemättä sen tarkemmin hänen kirjoitukseensa, niin minulle tuli tasa-arvo -asiat mieleen. Kun puhutaan että miehillä on kaikki taloudellinen ja rakenteellinen valta käsissään, niin mikä siihen lääkkeeksi?
Sitäkö halutaan, että miehet luopuvat valasta ja antavat sitä naisille vapaaehtoisesti?
Jos näin halutaan, niin pääsemme kysymykseen mikä minulle tuli mieleen. Eli:
Voiko mikään valta olla "oikeaa" valtaa, jos sitä ei ole itse ottanut?
Jos ei ole itse ottanut valtaa joltain toiselta, niin eikö silloin voida sanoa että valta jonka silloin omistaa on olemassa vain toisten armosta?
Jos joku on luovuttanut vallan, niin eikö se ole tarpeen niin vaatiessa myös otettavissa takaisin?
Minä olen perinteisesti kyllä ollut hyvin pitkälti tasa-arvon kannalla, mutta kun aloin tuota ajattelemaan, niin tuli mieleeni että kyllä naisten ehkä kuitenkin pitäisi oikein kunnolla ottaa se valta mitä haluavat, ilman että miehiä sen enempää syyllistetään siitä että heillä se on nyt.
Ihminen on luontaisesti vallan perään, eikä ole miehiltä luonnotonta haluta pitää sitä hallussaan. Juuri kukaan ei koskaan vapaaehtoisesti luovu vallasta, koska kaikki vallassa olevat ovat hakeutuneet sen ääreen alun perinkin. Ne jotka eivät valtaa halua, eivät myöskään ole yleensä tekemisissä sen kanssa.
Luonnotonta on sen sijaan se, että valtaa ruvetaan oikein antamaan pois ja syyllistetään siitä että hyi hyi kun nyt haluat pitää sen mitä olet saavuttanut.
Tämä kuullostaa nyt auttamattomasti pahalta ja saan siitä kuraa niskaan. Suoraan sanottuna hämmennyin itsekin ajatuksesta. Nyt vain tuntuu siltä että jos valtaa haluaa, niin se pitää ottaa, eikä odottaa että se annetaan.
Huomenna voi olla että jo nauran että tulipas kirjoitettua ihmeellistä skeidaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tietoinen, että tämä on sinkkujen palsta, eikä politiikka-palsta, mutta ajattelin nyt laittaa tämän tänne, koska tietyillä palstoilla käy väkeä ja tietyillä ei. Täällä käy enemmän kuin monella muulla.
Lisäksi politiikka-palstalla ei juuri koskaan huomaa naisten mielipiteitä. En siellä kyllä ole paljon ollutkaan
kirjoittanut, vaan olet hienokseltaan ymmärtämisen kynnyksellä maailman katsomuksesi kanssa.
Voin vain toivoa että olet mahdollisimman nuori nainen.
Minä, jo näin vanhana naisena voin kertoa, sen että kyllähän tuossa totuus piilee.
Kaiken sitä on saanut tässä elämässä, minkä on OTTANUT. Vallan ja vastuun. Ja se kannattaa ottaa. Eikä jättäytyä toisten päätöksen teon varaan.