apua! miten saan pohjimmiltaan niin tasapainoisen ja pitkäpinnaisen jätkäkaverini ylös vitutuksesta? armeijaa takana viikko, mutta vituttaa niin, ettei jaksaisi enempää...
tiedän, että jos saisin hänet pysymään harmaissa muutaman viikon, valaan asti, niin varmasti lähtisi intti sujumaan. ja jälkeenpäin harmittaisi, jos nyt lopettaisi kesken.
auttakaa, jos pystytte!kiitos.
tiedän, että jos saisin hänet pysymään harmaissa muutaman viikon, valaan asti, niin varmasti lähtisi intti sujumaan. ja jälkeenpäin harmittaisi, jos nyt lopettaisi kesken.
auttakaa, jos pystytte!kiitos.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se on aivan normaalia se vitutus siellä intissä alkuaikoina kun on uusi ympäristö ja uudet tavat hoitaa asioita.. kestänee tosiaan pariviikkoa kun alkaa tottumaan ja viihtymään.
Itseäni ainakin piritsi kirjeet joita puoliso sinne lähetteli, joskus joku kiinnosta lehti piristi iltaa kun tuli postissa joku autolehti.
Laita vaikka kirjekuoressa joku jätkääsi kiinnostava lehti ja kirje niin johan alkaa taas mieli piristymään ja tietenkin kannattaa antaa jotain aihettaa odottaa lomia ;)
Pahin on vielä edessä, alkujärkytys korkeintaan ohi...
Armeija on syvältä, ei sitä terve mies kestä.
Se mitä sä voit tehdä asian hyväksi on se, että vaikka sulla kuinka on ikävä ja suakin alkaa ahdistamaan se, että valtio pitää miestäs kiinni siellä, niin älä ruikuta siitä ainakaan hänelle.
Epäilen kyllä kultasi pinnan pituutta. Katsopas häntä nyt oikein tarkasti ja ota ne ruusunpunaiset lasit päästäsi. Jos poika ei kestä viikkoa intissä, niin miten se kestää niitä tulevia vastamäkiä parisuhteessa ja muussa elämässä. Haloo!
että sä et kestäis edes päivää
intti on eri asia kuin parisuhde, tiedä se.
Äidin kultamussukat ovat joutuneet inttiin: Aiaiai!!!
Mikä hätä sielläkin on? Ruokaa saa säännöllisesti ja ohjelmaa järjestetään. Mutta kun ei ole ketään YMMÄRTÄJÄÄ. ÄITIII! Voivoivoi!!
Ota se pää pois perseestäsi ja tule itse tänne kokemaan intin ihanuus! Tiedä mistä puhut.. Koko armeijan tarkoitus on nostaa ihmisen suoritustasoa, tätä harjoitetaan mm. vähällä yöunella,kovalla rasituksella ja vitutustasoa koventamalla!
Mulla tais mennä just toisin päin. Intin alussa kaikki oli semmosta kauheeta hässäkkää ettei siinä edes ehtinyt vittuuntumaan. Alkujärkytyksestäkään ei oikeen mun kohdalla voinut puhua. Pikemminkin alkuhuvituksesta. Nauratti se touhu. Vitutus lähti siitä sitten pikkuhiljaa kasvamaan ja kasvoikin semmoisiin mittoihin että välillä teki mieli itkeä (en kuitenkaan itkenyt mach. huom.) ;) Ehkä poikaystävälläsi on vielä pahin edessä.
Jokaiselle tekee ihan hyvää joskus tajuta, että aina asiat eivät mene niin kuin tahtoisi. Armeija on hyvä paikka sen treenaamiseen.
Jokaisen taistelijan henkikökohtainen voi voi.
Eka kerran vitutti kun jääkärit lähti, sitten spollet ja sitten tuliki uudet mortit. Sitten oliki 11kk täynnä ja kotiin.
Ei kai siellä tartte nykyään olla ku joku 2kk. Kannattais sen jätkäs opetella kestämään vitutusta, sillä intti on elämässä se pienin vitutus.
Joulukuussa kertaamaan taas ja kattoon vanhoja kavereita.
Kyllä mua vitutti just eniten alussa, silloin aika paskaa, mut kyllä se siitä ja kyllä inttiin tottuu. Lähettele joo välillä kirjeitä piristykseks, muista antaa lomilla ;), älä laita joka ilta "ikävä sua" viestejä, lähetä joskus vaikka stringit kirjekuoressa sille, se piristi mua joskus :). Ja muista kuunnella, kun jätkä selittää armeijajutut, ei se itekään niistä sit kauaa jaksa puhua. Nykyäänhän intistä pääsee puolessa vuodessa, kyllä sen kestää ja kasvattaa suhdetta. Huomaa kuinka toista kaipaa enemmän, kun ei saa aina nähdä.
Paskapuhetta silti se, että jos suhde kestää armeijan niin se kestää mitä vaan. Ei noita voi verrata toisiinsa ollenkaan.