Huomasin juuri itsestäni erään piirteen, jota hämmästelen: eli kun olen parisuhteessa, tuomitsen pettämisen täysin enkä missään tapauksessa sortuisi itse siihen enkä sallisi kumppanillekaan sitä, mutta nyt kun olen sinkku, tuntuu että moraalini pettää välillä pahastikkin. Eli saatan tapailla varattujakin miehiä ja uskotella itselleni, että eihän tässä ole mitään pahaa, pelkkää leikkiä ja hauskanpitoa... Ilmeisesti sinkkuna luulen minulla olevan kaikki oikeudet tehdä mitä huvittaa :/
Varsinainen kaksinaismoralisti olen näköjään :( Onko tämmöisiä muitakin, vai olenko kenties ainoa lajissani..?
Varsinainen kaksinaismoralisti olen näköjään :( Onko tämmöisiä muitakin, vai olenko kenties ainoa lajissani..?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olet uskollinen parisuhteessa vain siksi, ettet tulisi jätetyksi.
..ei kai nyt kukaan halua tulla jätetyksi? :)
Tavallaan sinulla sinkkuna onkin oikeus tehdä mitä huvittaa. Ethän sinä siinä tilanteessa ole tehnyt uskollisuudenlupausta kenellekään. Suhteeseen sitoutuneen tehtävä on pitää huolta omasta sitoumuksestaan ja moraalistaan. Ei voi edellyttään kenenkään tekevän sitä hänen puolestaan.
tai uskottomuudesta. Sinähän vastaat vain omasta uskollisuudesta ja toinen osapuoli omasta. Kumpikin joutuu kantamaan sen seuraukset itse.
Vika on vain ja ainostaa siinä, joka vakisuhteessa tietoisesti pettää partneria. Nauti ja ole vapaa. Sinulla ei ole syytä salata tai piilotella kenen kanssa yösi vietät. Älä siis tunne turhaa huonoa omaatuntoa. Jokainen siis vastaa vain omasta itsestään.
Säälittäviä ovat ne naiset ja miehet, jotka kiinni jäätyään yrittävät selitellä, että vika oli sen toisen osapuolen. Hehän olisivat voineet sanoa aina ei.
Noh mitäs jos joku on tippunut veteen, pitäisikö ajatella, että nosta itsesi ylös, mitäs se minulle kuuluu?
onko sinne veteen mennyt itse vai onko vahinko. Pettämäänhän ei voi kukaan pakottaa. Jokainen valitsee itse sen ettei ole uskollinen.
Jos menee itse vetteen en auta.
Siihen pettämiseen tarvita vähintään kaksi, jos toinen ei halua pettää, niin eikös pettäminen lopu siihen, en ole ainakaan kuullut väkisin pettämisestä.
Näin olisi voitu kenties pelastaa jotakin, jos olisi haluttu?
Vastuu on sillä joka siinä parisuhteessa elää. Näin se vain on. Jos ei halua pettää, niin pettäminen lopu siihen, en ole ainakaan kuullut väkisin pettämisestä. Suhteessa elävä siis joutuu aina valitsemaan uskollisuuden ja uskottomuuden välillä. Kiusauksia on ja tulee aina olemaan, juju on siinä, että osaa valita sen uskollisuuden.
En ymmärrä vieläkään! Miksi vastuu pitää olla parisuhteessa elävällä, vaikkka parisuhteessa elämättömiäkin on pilvin pimein?
Mielestäni se, joka ei elä parisuhteessa pitää tuomita, jos ei ihan huvin vuoksi niin ainakin petolliseen viettelyyn perustuen.
Elikkä olisitko valmis siihen että parisuhde = armoton vartionti ja vahtaaminen ???
Minä en. Jokainen on ITSE VASTUUSSA omista valinnoistaan ja kärsii yksin se valinnan seurauksen.
Vai teetkö rikoksen, syötkö koiranpaskaa jos kaverit siihen yllyttävät tai varastatko jos siihen tulee tilaisuus ??? Minä en.
Joten en ymmärrä niitä jotka selittelevät omia mokia ja laittavat sen muiden päähän. Kukaanhan ei voi PAKOITTAA parisuhteessa olevaa pettämään.
Ne jotka EIVÄT halua tai kykene voivat elää sitä sinkkuelämää, miksi tukkivat parisuhteeseen jos eivät osaa siinä elää. ERIASIA on ne pariskunnat jotka yhteisellä sopimuksella käyvät vieraissa. Se mielestäni ei ole pettämistä.
SE MITÄ EI VOI JULKISESTI TUNNUSTAA KANNATTAA JÄTTÄÄ SIIS TEKEMÄTTÄ. Minulla ainakaan ei ole tarvetta valehdella tai piileskellä saatikka tarkistaa onko se yhdenillan lelu tai vakipano vakisuhteessa.
Onko näkemyksesi se että se parisuhteessa oleva ei omista aivoja millä ajatella ja lähtee jos joku tahtoo ?? Aika lailla puuttuu itsehillintää ja luonteen lujuutta.
Nyt vasta ymmärrän, miksi jotkut puhuvat moraalittomuudesta. Mihinkäs sitä moraalia tarvitaan, jos tekee mitä huvittaa!
Valitettavasti nämä moraalittomat tuhoavat omassa pöllöydessään muidenkin elämän ja nakertavat siten koko yhteiskunnan perustuksia.
Eihän se sinkku käske tai voi pakottaa varattua juoksemaan vieraissa. Kyllä se uskollisuus lähtee sen sisältä, joka on luvannut olla toiselle uskollinen.
Vaikka kaikki muut maailman ihmiset harrastaisivat seksiä kaikkien mahdollisten partnereiden kanssa. Voi jokainen valita toisen tien ITSE ja olla uskollinen. Vahtimalla ei uskollisuutta saavuteta, se tulee jokaisen sisältä. JOKAINEN VASTAA ITSE YKSIN JA AINOSTAAN OMISTA RATKAISUISTAAN JA NIIDEN SEURAUKSISTA.
Ne jotka tietävät etteivät kykene tai halua jäävät vapaaehtoisesti sinkuksi. OVAT riittävän REHELLISIÄ etteivät lupaa uskollisuutta jos eivät voi tai halua sitä pitää. Sinkku ei ole sitä lupausta antanut ja suhteessa elävä on. Suhteessa elävä siis YKSI rikkoo sen lupauksen, oli mies tai nainen. Miksi sinkun pitäisi kantaa huolta siitä pitääkö toinen antamansa lupauksen ? Se on JOKAISEN yksityisasia.
Parisuhteessa elävä siis yksi tekee sen päätöksen, että riskeeraa oman parisuhteen. Yhteiskunta ei siitä voi vastuuta ottaa, se on jokaisen itse otettava. Sitä kutsutaan vastuunkannoksi. Moraali on sitä, että osaa pitää siitä kiinni mitä on luvannut.
Minusta moraali on lähinnä yhteisiä käsityksiä siitä mikä on oikein ja mikä väärin ja miten erilaisissa tilanteissa pitää toimia.
Valitettavasti näitä yhteisiä käsityksiä ei nykyään ole. Siksipä yhteiskunta raaistuu ja hajoaa ennen pitkää, kun pedot pääsevät irti toteuttamaan omia mielihalujaan.
Onko joskus ollut kaikilla yhtenäinen käsitys oikeasta ja väärästä.
Tuskin, mentäessä historiaa taaksepäin tuomittiin nainen avioliiton ulkopuolisesta suhteesta, mutta ei miestä. Ennen tekopyhästi suljettiin silmät naimisissa olevan miehen syrjähypyiltä, insestiltä, raiskauksilta, aviottomilta lapsilta, alkoholismilta, perheväkivallalta ym.
Pettäminen on minustakin väärin, mutta se on pettäjän ongelma. Minä pidän mitä lupaan, mutta en lupaa mitä en voi pitää. Muiden tekeminen ei minulle kuulu, enkä voi toisen puolesta päätöstä tehdä. Mutta en myöskään peittele tai valehtele toisen puolesta.
Pelkkä vitsi koko tyyppi...
EI SAISI NAURAA!
Olen joutunut miettimään juuri tätä asiaa, kun parhaasta ystävästäni tuli sinkku (nainen) ja hän alkoi melkein heti tapailemaan varattua miestä (mies isketteli hänet) Hän sanoo pitävänsä hauskaa, minun moraalisaarnat häntä suututtivat ja lopulta piti tunnustaa että onhan sitä itsekin joskus tullut oltua varatun kanssa, niin nuorena tosin että siihen ei sisältynyt seksiä, tilaisuuden tullen varmaan sitäkin olisi ollut.
Minusta niin pitkään kun ei itse viettele itse varattuja niin voi pitää omantuntonsa ja moraalinsa kohtuu puhtaana ja varatuilta saa hyvää seksiä :) Mutta pääsääntöhän on että ei saa rakastua. Jos pettäjän suhde kaatuu niin ei kannata ottaa häntä seurustelukumppanikseen, sitä koko ajan miettii milloin hän pettää. Nämä vain minun mietelmiä .. ei päde missään mutta helpottaa (ehkä) elämää hiukkasen. :)