kysyisin muilta näinkin ihmeellistä asiaa; palautuuko luottamus puolisoon ikinä pettämisen jälkeen?
Siis kun kyse ei ole mistään kertapanosta, vaan ihan pitemmän aikaa jatkuneesta seksittömästä suhteesta?
Minulla on todellakin vaikeuksia päästä asian yli, jotenkin pahalta tuntuu ajatella kuinka toinen pystyi niinkin kauan huijaamaan minua. Asia palaa ajatuksiin tuon tuostakin vaikka tapahtuneesta jo kuitenkin yli 4 kuukautta.
Lopultakin tultu siihen pisteeseen etten tiedä onko järkeä jatkaa vaikka rakkautta löytyisikin.
Miksi mies ei voi esim vastata kysymyksiini suhteesta? Siis pääpiirteet selvillä mutta jos kysyn jotain niin mies toteaa kertoneensa jo kaikki jne... oon niin äärettömän väsynyt jo tähän.
Siis kun kyse ei ole mistään kertapanosta, vaan ihan pitemmän aikaa jatkuneesta seksittömästä suhteesta?
Minulla on todellakin vaikeuksia päästä asian yli, jotenkin pahalta tuntuu ajatella kuinka toinen pystyi niinkin kauan huijaamaan minua. Asia palaa ajatuksiin tuon tuostakin vaikka tapahtuneesta jo kuitenkin yli 4 kuukautta.
Lopultakin tultu siihen pisteeseen etten tiedä onko järkeä jatkaa vaikka rakkautta löytyisikin.
Miksi mies ei voi esim vastata kysymyksiini suhteesta? Siis pääpiirteet selvillä mutta jos kysyn jotain niin mies toteaa kertoneensa jo kaikki jne... oon niin äärettömän väsynyt jo tähän.
Vastaukset 8
Vanhimmat
4 kuukautta on tosi lyhyt aika, ei siinä ehdi toipua, eikä kaikki toivu koskaan. Varsinkin kun kyseessä on pidempi aikainen uskottomuus, ainakin jollain tasolla, niin ei sitä voi enää puolustaa millään kerran hairahduksella, vaan asiaa on harkittu ja tietoisesti loukattu sinua.
En oikein tiedä, mitä siinä oli todella tapahtunut,ja tuskin kaikkea sinulle edes kerrotaan, mutta jos esim. mies väittää olleensa seksittömässä salasuhteessa toiseen naiseen, niin minä en ainakaan moista uskoisi.
Toivottavasti asia selviää, ja muista, että kaikkeen ei tarvi suostua eikä kaikkea tarvi antaa anteeksi, vaikka kuin rakastaisi. Sillä rakkauden olisi oltava molemminpuolista- tuo ei nyt ihan vaikuta siltä.
Haluaisin vain kommentoida edellisen vastaajan lausahdusta siitä, miten et uskoisi miehen puheeseen seksittömästä suhteesta...
Itselläni oli todellakin seksitön suhde mieheen joka on varattu. En ole asiasta ylpeä, ja katkaisin yhteydenpidon heti kun tajusin mihin suuntaan olimme menossa -- omalla kohdallani rakastuin jo ao. ihmiseen sen yli puolen vuoden aikana jolloin olimme "suhteessa".
Mutta siis suhde voi olla tällainenkin että ollaan päivittäin yhteydessä tekstiviestein, puhelinsoitoin, käydään kylässä, lähetellään sähköpostia... Yövierailujakin ajoittain, mutta itse en suostunut seksiin. Kuulostaa varmaan tekopyhältä, kun kuitenkin olimme muuten niin tiiviisti tekemisissä ja meillä oli/on tunnetasolla ihan erityinen yhteys... Mutta pointtina se, että ei ne kaikki suhteet ole seksiin perustuvia. Jokainen päättää omalta osaltaan mitä on valmis antamaan anteeksi.
Mitä apua tästä viestistäni sitten on alkuperäiselle kirjoittajalle, ei kai mitään.. Toivon kuitenkin sitä että saatte parisuhteenne korjattua, vaikka aikaa se tuleekin ottamaan paljon enemmän kuin nämä kuluneet 4kk. Saattaa kuulostaa tämäkin tekopyhältä kun itse sekaannuin varattuun mieheen, mutta ihminen on erehtyväinen.... näin myös miehesi. Ehkä hän nyt oppii virheestään ja kenties ansaitsee toisen mahdollisuuden...päivä kerrallaan.
olla nimenomaan SE NAINEN..?
Laitoin yhteydenpitomme jäihin jo jokin aika sitten, joten en usko että asia olisi vasta nyt noussut hänen avoliitossaan pinnalle/paljastunut. En itseasiassa usko että mies piti "ystävyyttämme" edes minkäänlaisena uskottomuutena tyttöystäväänsä kohtaan, liekö juuri siksi koska emme harrastaneet seksiä.
Miehen logiikka on monisyinen.
Tsemppiä sinulle kuitenkin, ja jos yhtään 'lohduttaa', niin itse ainakin opin "melkein-suhteesta" etten toista kertaa lähde moiseen tilanteeseen edes platonisella tasolla.
tein asiani epäselväksi...siis kriisitä meilläkin aikaa just sen verran mitä viestissäsi totesit...joten kaikki ajat täsmäisi, voisit olla aivan hyvin hän. Etenkin jos omistat jippiin ja suomi24:sen s.postit.
?? mitä luulet?
Sorry, en itse lukenut viestiäsi ihan tarkasti, noinhan tuo ajanjakso olisikin samoilla linjoilla..mutta:
- en omista sähköpostia suomi24:ssa enkä jippiissä, olen täällä ihan satunnaisesti vierailijana, ja aika harvakseltaan tätäkin.
Uskoisin että aika pieni on mahdollisuus että täällä törmäisit miehesi petostoveriin..ja ehkä parempi niin..? Ihan ulkopuolisen näkökulmasta (vaikka mielenkiintosi ja ahdistuksesi ymmärränkin) luulisin, että olisi parempi jos onnistuisitte miehesi kanssa asiat puimaan selviksi ihan perheen kesken.
ja nyt on kulunu vuosi siittä enkä ole vieläkään pääsytt asiasta eroon hän väitää että heillä ei ole ollu siski suhdetta vaikka kylläki kopeloitu kuitenkin hän väitää rakastavansa minua koko ajan...en tiä mitä uskoo olen käskenyt monen monta kertaa lähtee mun elämästä mutta hän ei lähde millään
Taitaa olla joillain naisilla, ja miksei miehilläkin se kumma unlema, että koitetaan pitää kahta kumppania yhtäaikaa. Kotona odottaa se tuttu ja turvallinen, ja siellä jossain joku, jolta saa sitä jännitystä, keskusteluja, seksiä, tai mitä nyt kukin sitten elämäänsä kaipaa.
Sitä voisi aina välillä siltä omalta kumppanilta tiedustella, että onko jotain, mitä hän suhteeseenne kaipaisi, esim. onko hän oikeasti tyytyväinen seksielämäänne? Saako hän oikeasti puhuttua tarpeeksi itselleen tärkeistä asioista? Tunteeko hän olevansa rakastettu? ...
Sitten, jos mikään ei auta, ja suhde päättyy, ei sen ollut kai tarkoituskaan kestää koko elämää. Silloin on vaan annettava itselle aikaa suruun. Yhtälailla kuin läheisen ihmisen poismenossa. Se on aina menetys ja vaatii oman suruaikansa.