Presidentti Mauno Koivisto on seurannut laajasti venäläistä kirjallisuutta Venäjän imperialismista ja varsinkin aikomuksesta hyökätä länteen kesällä 1941. Koivisto näyttää olevan hyvin vakuuttunut Venäjän aikomuksesta hyökätä länteen – mutta tapansa mukaan ei sano sitä aivan suoraan.
Koivisto:
Lainaus:
”Minulla on ollut tilaisuus tutustua jossain määrin tästä asiasta Saksassa käytyyn keskusteluun, mutta ennen kaikkea olen pyrkinyt huolella seuraamaan Venäjällä aiheesta käytyä keskustelua.”
Lainaus:
”Kiistattomalta näyttää, että monesta syystä Neuvostoliitto oli kesällä 1941 varustautumaton puolustautumaan mutta oli varustautumassa hyökkäykseen. Neuvostoliitossa vallalla ollut poliittinen ajattelu oli offensiivista, hyökkäyksellistä, Neuvostoliiton sotilaspoliittinen ajattelu oli hyökkäysvoittoisen taistelutavan etevämmyyttä korostava. Neuvostoliiton keväällä 1941 mobilisoimat joukot olivat asettuneet hyökkäys-, eivät puolustusasemiin. Varastojen sijoittelu oli tehty hyökkäyksellisistä lähtökohdista. Puolustuslaitteita oli pikemminkin purettu kuin rakennettu lisää.”
Paul Carell ihmettelee:
Lainaus:
”Miten sitten on selitettävissä se, että 22:ntena kesäkuuta Saksan 146 hyökkäävää divisioonaa vastassa oli Neuvostoliiton rajalla 4,7 miljoonaa miestä, 139 divisioonaan ja 29 itsenäiseen prikaatiin jakautuneina. Määrä oli yhteensä 4,7 miljoonaa miestä, eli 1,7 miljoonaa enemmän kuin hyökkäysjoukoissa? Neuvostoliiton ilmavoimilla oli jo yksin Valko-Venäjällä 6 000 lentokonetta. Niistä oli tosin suurin osa vanhentunutta konetyyppiä, mutta ainakin 1 300 - 1 500 oli kaikkein uusinta mallia. Saksan ilmavoimat saattoivat asettaa toimintaan ainoastaan 1 800 konetta. Joukkojen olisi siis pitänyt olla hyvin valmistautuneina tilanteen varalta ja loistavasti sopeutuneina puolustustilanteeseen.”
Tohtori Tapio Tiihonen:
Lainaus:
”Kun saksalaistiedustelu totesi Neuvostoliiton puolella 164 jv.- ja ps.divisioonaa, niin todellisuudessa Neuvostoliitolla oli ensimmäisessä strategisessa portaassaan 170 divisioonaa, toisessa 51 tai 77 ja kolmannessa 60-80. Saksalaiset näkivät ensimmäisen portaan 6 000 panssarivaunua, 5 770 lentokonetta. Todellisuudessa panssarivaunuja oli 17 000 ja lentokoneita 15 000 enemmän.”
Lainataan tähän vielä kirjaa kirjoittaessaan Suomen ulkoministeriön palveluksessa olleen valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluodon kirjoitusta:
Lainaus:
”Mainittakoon yksityiskohtana, että neuvostotiedustelu sai korkealta suomalaistaholta tietoja Saksan tulevasta hyökkäyksestä. Nämä tiedot, kuten muutkin samansuuntaiset viestit Stalin kuitenkin sivuutti. Miksi? Yhden suositun vastauksen on kehitellyt nimimerkki Viktor Suvorov, entinen neuvostoliittolainen tiedustelumies ja historioitsija Vladimir Rezun. Stalin oli itse suunnitellut hyökkäystä Saksaan. Sen olisi pitänyt alkaa heinäkuun alkupäivinä 1941! Joka tapauksessa Saksan hyökkäys kohtasi vihollisen, joka oli itse ryhmittymässä hyökkäykseen.”
Koivisto:
Lainaus:
”Minulla on ollut tilaisuus tutustua jossain määrin tästä asiasta Saksassa käytyyn keskusteluun, mutta ennen kaikkea olen pyrkinyt huolella seuraamaan Venäjällä aiheesta käytyä keskustelua.”
Lainaus:
”Kiistattomalta näyttää, että monesta syystä Neuvostoliitto oli kesällä 1941 varustautumaton puolustautumaan mutta oli varustautumassa hyökkäykseen. Neuvostoliitossa vallalla ollut poliittinen ajattelu oli offensiivista, hyökkäyksellistä, Neuvostoliiton sotilaspoliittinen ajattelu oli hyökkäysvoittoisen taistelutavan etevämmyyttä korostava. Neuvostoliiton keväällä 1941 mobilisoimat joukot olivat asettuneet hyökkäys-, eivät puolustusasemiin. Varastojen sijoittelu oli tehty hyökkäyksellisistä lähtökohdista. Puolustuslaitteita oli pikemminkin purettu kuin rakennettu lisää.”
Paul Carell ihmettelee:
Lainaus:
”Miten sitten on selitettävissä se, että 22:ntena kesäkuuta Saksan 146 hyökkäävää divisioonaa vastassa oli Neuvostoliiton rajalla 4,7 miljoonaa miestä, 139 divisioonaan ja 29 itsenäiseen prikaatiin jakautuneina. Määrä oli yhteensä 4,7 miljoonaa miestä, eli 1,7 miljoonaa enemmän kuin hyökkäysjoukoissa? Neuvostoliiton ilmavoimilla oli jo yksin Valko-Venäjällä 6 000 lentokonetta. Niistä oli tosin suurin osa vanhentunutta konetyyppiä, mutta ainakin 1 300 - 1 500 oli kaikkein uusinta mallia. Saksan ilmavoimat saattoivat asettaa toimintaan ainoastaan 1 800 konetta. Joukkojen olisi siis pitänyt olla hyvin valmistautuneina tilanteen varalta ja loistavasti sopeutuneina puolustustilanteeseen.”
Tohtori Tapio Tiihonen:
Lainaus:
”Kun saksalaistiedustelu totesi Neuvostoliiton puolella 164 jv.- ja ps.divisioonaa, niin todellisuudessa Neuvostoliitolla oli ensimmäisessä strategisessa portaassaan 170 divisioonaa, toisessa 51 tai 77 ja kolmannessa 60-80. Saksalaiset näkivät ensimmäisen portaan 6 000 panssarivaunua, 5 770 lentokonetta. Todellisuudessa panssarivaunuja oli 17 000 ja lentokoneita 15 000 enemmän.”
Lainataan tähän vielä kirjaa kirjoittaessaan Suomen ulkoministeriön palveluksessa olleen valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluodon kirjoitusta:
Lainaus:
”Mainittakoon yksityiskohtana, että neuvostotiedustelu sai korkealta suomalaistaholta tietoja Saksan tulevasta hyökkäyksestä. Nämä tiedot, kuten muutkin samansuuntaiset viestit Stalin kuitenkin sivuutti. Miksi? Yhden suositun vastauksen on kehitellyt nimimerkki Viktor Suvorov, entinen neuvostoliittolainen tiedustelumies ja historioitsija Vladimir Rezun. Stalin oli itse suunnitellut hyökkäystä Saksaan. Sen olisi pitänyt alkaa heinäkuun alkupäivinä 1941! Joka tapauksessa Saksan hyökkäys kohtasi vihollisen, joka oli itse ryhmittymässä hyökkäykseen.”
Vastaukset 9
Vanhimmat
Professori Lev Bezymenskin mukaan tuon Neuvostoliitossa 15.5.1941 päivätyn hyökkäyssuunnitelman mukaisesti ensimmäisen salamahyökkäyksen jälkeen neuvostojoukkojen oli määrä kääntyä luoteeseen ja pohjoiseen. Tavoitteena oli Saksan pohjoisen rintaman tuhoaminen, ja samalla Itä-Preussin ja koko Puolan miehittäminen. Samanaikaisesti pohjoiseen sijoitetun puna-armeijan piti miehittää Suomi. Lev Bezymenskin mukaan tämä Zhukovin selkeä hyökkäyssuunnitelma täsmennettiin Stalinin 5.5. Neuvostoliiton sotilasakatemiassa pitämän puheen jälkeen, jossa Stalin korosti suunnitelmien hyökkäyksellisyyden ensisijaisuutta puolustautumisen sijaan.
Suunnitelma esiteltiin Stalinille 15.5.1941. Ja se hyväksyttiin 15.5.1941. Mm. käskyistä löytyy lisää tietoja täältä.
Kenraalieversti J. A. Gorkov: ”Strateginen suunnitelma, jonka Yleisesikunta teki ja jonka valtion poliittinen johto hyväksyi 15.5.1941, on sotilaspiirien operatiivisten materiaalien joukossa johtavalla kohdalla.”[i]
Sitä suunnitelmaa myös toteutettiin, joukot keskitettiin länteen sen suunnitelman mukaisesti. Keskityskuljetukset olivat tosin osittain kesken 22.6.1941 kun Saksa ennättikin ensin tehdä ennakoivan iskun itään.
Tarkkojen tietojen puuttuessa arviot miesmääristä vaihtelevat. Saksalaisia on eri lähteiden mukaan arvioitu olleen 3-3,5 miljoonaa ja venäläisiä esimerkiksi Paul Carellin antaman arvion mukaan 4,7 miljoonaa. Lisäksi palvelukseen oli Venäjällä kutsuttu jo ennen Saksan hyökkäystä yli 5 miljoonaa miestä lisää.
Suurena poikkeuksena saksalaisten joukkojen määrä-arvioon on marsalkka Zhukovin muistelmissaan esittämä selvä valhe 5,5 miljoonaa miestä.
Historioitsija Mihail Meltjuhov vahvistaa, että ensimmäinen hyökkäys, operaatio Groza eli Ukkosmyrsky, oli tarkoitus käynnistää 12.6.41, mutta Kreml muutti päivämäärän myöhemmin heinäkuun 15. päiväksi. Meltjuhovin mukaan neuvostojohto teki suunnattoman virhearvion, kun ei hyökännyt ensin.
”Vuonna 1997 ilmestyi V. A. Nevezhinin kirjoittama teos "Hyökkäyssodan syndrooma". Nevezhin osoittaa, että kumpikin puoli oli valmistautunut hyökkäämään siihen katsomatta, oliko toinen valmistautunut vai ei. Kummallakin puolella oli pyrkimys temmata aloite omiin käsiin. Kirjoittaja tulee siihen johtopäätökseen, että [Venäjän ] hyökkäyksen ajankohta todennäköisesti olisi ollut heinäkuun 10. ja 15 päivien välisenä aikana.”
Stalinin ja Hitlerin hyökkäämättömyys sopimus oli molemmin puoleinen ajan osto eteen tulleelle välttämättömälle konfliktille.
Historoitsijat ovat kuitenkin kautta aikojen uskoneet Stalinin suunniteleen hyökkäystä valtakuntaan vasta joskus 1943-1944. Neuvostoliiton aseistus ja varustelu oli vielä 1941 huomttavasti Saksaa jäljessä. Määrällisesti varmasti oltiin edellä sotaa käyvää Saksaa, mutta teknologia oli pahasti jäljessä.
Vaikka Stalin olisi antanut hyökkäyskäskyn neuvosto joukoille 15.7.1941 ja ryhmittyminen olisi ollut jo alueella käynnissä ei edes Hitlerin Saksalla olisi ollut mitään mahdollisuutta edetä niin nopeasti alkupäivinä.
Jotkut historoitsijat ovat myös väittäneet Saksan tiedustelukoneiden loukaneen NL:n ilmatilaa jo viikkoa ennen operaatio Barbarossan alkua. Vähäisissäkin ilmatilan loukkauksissa olisi varmasti selvinnyt jos rajan takana (suurellakin aluella) ryhmittyisi lähes 150 Divisioonan suuruinen hyökkäysjoukko.
Toisaalta tätä teoriaasi tukee NL:n suuret tappiot heti sodan ensi tunneista ensi päiviin.
Tätä tarvitsee ilmeisesti alkaa tutkimaan.
Stalin said:
Our war plan is ready ... We can begin the war with Germany within the next two months ... There is a peace treaty with Germany, but this is only a deception, or rather a curtain, behind which we can openly work ...
The peaceful policy secured peace for our country ... Now, however, with our reorganized army, which is technologically well prepared for modern warfare, now that we are strong, we must now go from defense to attack.
In fully defending our country, we are obliged to act offensively. We most move from defense to a military policy of offensive action. We must reorganize our propaganda, agitation, and our press in an offensive spirit. The Red Army is a modern army, and a modern army is an offensive army.
The motto of a peaceful policy of the Soviet government is now out of date, and has been overtaken by events ... A new era in the development of the Soviet state has begun, the era of the expansion of its borders, not, as before, through a peaceful policy, but rather by force of arms. Our country has available all the necessary conditions for this.
The successes of the German army are due to the fact that it has not encountered an equally strong opponent. Some Soviet commanders have falsely overestimated the successes of the German army ...
Therefore, I propose a toast to the new era that has dawned in the development of our socialist fatherland. Long live the active offensive policy of the Soviet state!
PUHE VIITTAA SELVÄSTI SIIHEN, ETTÄ PUNA-ARMEIJA OLI SIIRTYVÄ OFFENSIIVIIN KESÄLLÄ 1941
"PUHE VIITTAA SELVÄSTI SIIHEN, ETTÄ PUNA-ARMEIJA OLI SIIRTYVÄ OFFENSIIVIIN KESÄLLÄ 1941"
Stalinin puhe oli linjanveto tulevaisuuteen ei kesään 1941. Siihen ei venäläisten valmistautumisvauhti millään riittänyt.
Kesä 1942 tai 1943 olisi ollut realistisempi vaihtoehto.
sun nimimerkillä voi pyyhkiä persettä kun sun sun fanittamat nasut jouksi lopulta housut nilkoissa pakoon Stalinia.
Taidat olla kateellinen suurelle ja mahtavalle!!!
Asiasta on käyty keskustelu sodan jälkeen. Nyt on vain niin, että liittotuneet eivät halunneet tunnustaa asiata. Länsivallat siksi, että heille olisi ollut noloa myöntää ettei Saksa ollutkaan yksiselitteisesti hyökkääjä. Neuvostoliitto, koska se olisi joutunut ehtistä ahtaammalle maailman kommunistien silmissä. Niinpä virallinen totuus kirjoitettiin niinkuin kirjoitettiin. NL kuvattiin viattomana uhrina.
Tosiasiassa esim. sotilaspiireissä ja tiedustelussa tämä asia tajuttiin. Saksa lähti hyökkäämään kesäkuussa koska sen oli yksinkertaisesti pakko niin tehdä. Neuvostoliiton tavoitteena näet oli iskeä Bug-joelta saksalaisten heikkon selustan selkään. Tekemällä ensi-iskun kykeni Saksa tuhoamaan kesän mittaan käytänössä n. 80% Neuvostoliiton asevoimista, eli NL menetti hyökkäystehonsa useiksi vuosiksi.
Mikäli Saksa ei olisi hyökännyt olisi Hitlerin valta luhistunut paljon ennen kuin 1945. Puna-armeija ei itseasiassa tuntenut sellaista käsitettä kuin puolustautuminen. He olivat mm. Grigory Tokatyn mukaan aina korostaneet ettei puna-armeija tule taistelemaan omalla maaperällään. Ensimmäiset sotatoimet käydään aina vihollisen maaperällä.
Ellette usko niin käykääpäs vilkaisemassa asiaa Youtubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=uZzaszRe_fE
on käyty? Asiaan perehtyneenä en ole sodan jälkeiseltä ajalta havainnut kirjallisuutta missä väittämääsi keskustelua olisi käsitelty.
Annatko lisävalaistusta tähän mielipiteeseesi?
Nykytutkimuksen mukaan Neuvostoliitto olisi voinut kyllä hyökätä mutta vasta 1942-43 kun se olisi ollut valmis siihen.
Puna-armeijan tarkoituksena ei kesäkuussa 1941 voimassa olleen taktiikan mukaisesti ollut hyökätä ensin vaan vastahyökkäyksellä siirtää taistelujen painopiste heti hyökkääjän alueelle ja sitä kautta pyrkiä tuhoamaan vihollinen.
Tähän venäläiset muuten pyrkivätkin Barbarossan alettua mutta tunnetusti huonoin tuloksin.
Kannattasi ehkä tutustua ennen revisionistien väitteiden uskomista tutkittuun sotahistoriaan joka luottaa enemmän faktaan kuin luulotteluun.
edellytä linnoitteiden yms. miinoitteiden raivausta. Näin kuitenkin venäläiset Puolassa tekivät. Lisäksi tällaisessa strategiassa ei kaikkia joukkoja yms. materiaalia ryhmitetä suinkaan etulinjaan vaan siltikin puolustuksen syvyys tulee säilyttää. Olihan Suomen armeijankin taktiikkana käyttää teräviä vastahyökkäyksiä vihollisen lyömiseksi mutta emme me silti mannerheim-linjaa purkaneet tieltä pois.
Puna-armeijalla oli tarkoitus hyökätä Saksaan viimeistään heinäkuussa -41. Samoin puna-armeijan tarkoitus oli miehittää Suomi niin talvisodassa kuin jatkosodassakin.
"edellytä linnoitteiden yms. miinoitteiden raivausta. Näin kuitenkin venäläiset Puolassa tekivät."
Venäläiset rakensivat Molotov-linjaa uudelle raja-alueelle 1940-41. Rakennustyöt olivat kesken kun Barbarossa alkoi. Stalin-linjaa taempana vanhalla rajalla purettiin uuden linjan kustannuksella.
"Lisäksi tällaisessa strategiassa ei kaikkia joukkoja yms. materiaalia ryhmitetä suinkaan etulinjaan vaan siltikin puolustuksen syvyys tulee säilyttää."
Jos olisit tutustunut aiheeseen hieman pintaa syvemmältä niin tietäisit että Neuvostoliitolla oli 3 syvään muotoon sijoittettua strategista linjaa joista kaksi oli kutakuinkin valmiina ja yksi täysin keskeneräinen kesäkuussa 1941.
"Puna-armeijalla oli tarkoitus hyökätä Saksaan viimeistään heinäkuussa -41."
Suvorov/Rezun paskaa. Tuollaista voi kirjoittaa vain täysin tietämätön ja asiaa tuntematon vakoilija-loikkari kuten Suvorov kun kirjat eivät enää muuten myyneet.
Miehellä täysin ala-arvoiset lähteet muistelmatasolta ilman pääsyä sota-arkistoihin tutkimaan joukkojen keskitystietoja tai karttoja kyseiseltä ajankohdalta.
Tutkikaa asiaa sotahistorian tutkijoiden kautta älkääkä näiden tarkoitushakuisten revisionistipellejen vääristäminä.