ero/yhteen paluu

Sinuna ensimmäiseksi jättäisin sen "tarpeen auttaa". Et sinä ole äiti miehellesi - olisiko tässä yksi syy, miksi taas alkoi tökkimään? Miehesi on aikuinen, jonka tulee ihan itse pitää päänsä pystyssä, ei äiti-vaimon kannattelemana. Miksi sinun pitää häntä auttaa? Ajattelin vaan, kun sanoit, ettei alkoholi ole niin iso ongelma. Miksi sinä autat häntä jatkamaan? Kyllä iso poika osaa itsekin omilla jaloillaan

Hei,

Oletko tehnyt nyt uuden alun jälkeen selväksi, että koet alkoholin käytön ongelmaksi edelleen? Jopa niin suureksi ongelmaksi, että hän saattaa menettää sinut uudestaan. Ellei hän kykene yksin auttamaan itseään, voisitte ehkä harkita ulkopuolista apua.

Olet tietenkin vapaa tekemään omat ratkaisusi joka tapauksessa. Ja aikuisten ihmisten tulisi osata pitää huoli itsestään. Mutta ymmärrän kyllä myös sen että kannat huolta toisesta ja huolehdit. Tai että siinä ei ole mitään pahaa, se on ehkä vain itsesi kannalta tyhmää, eikä siitä välttämättä saa sitä palkintoa mitä toivoo.

Mutta ehdottomasti, etenkin jos on oltu kauan yhdessä ja tavallaan kasvettu yhteen/yhdessä, niin tottakai toisen hyvinvointi tulee tärkeäksi ja pysyy tärkeänä itselle. eron jälkeenkin...

Suosittelisin sinulle pikaista ratkaisun tekemistä itsesi ja miehesi takia asiasta.Ota vaikka viikko aikaa itsellesi ja ajattele, mieti ja mieti, mutta älä enää katso mitä tapahtuu.
Miksi näin?
Itsesi kannalta oisi tietysti suotavaa että pystyisit päättämään tahdotko tämän suhteen vai kenties ihan jotain muuta. Kun päätös on tehty on asoita helpompi ruveta työstämään.
Miehesi kannalta taas olisi suotavaa myös päätöksien tekeminen. tällähetkellä hän varmastikin elää yhtä epävarman tuntuisesti suhteessanne, kuin sinä. Ja ihan vaan siksi että sinä et osaa sanoa ollako vai eikö olla? Muista että miehet jotka ovat niin taipuvaisia olemaan hiljaa silloin kun pitäisi puhua, yleensä patoavat asioita sisäänsä, jotka sitten ajan kanssa tulevat ulos raivona, juomisella tai kenties vaikka himo juoksemisella. Joka tapauksessa miehesi kasaa tällä hetkellä sisäänsä paljon pelkoa, joka näkyy jo nyt (ainakin kirjoitustesi perusteella) hälläväliä asenteella.
Kun oikein mietit asiaa niin huomaat että miehesi kuitenkin haluaa olla kanssasi.Paluu entiseen suhteen malliin kuvastaa vaan hänen pakokeinoa selvitä siitä että sinä jätät hänet taas.
Jos hän on sinulle se jokin merkitys maailmaassa niin keskustele asioista kunnolla hänen kanssaa, ja vaikka ihan parisuhdeterapiassa. Hoitakaa asiat kuntoon, vaikka sitten aluksi eri osoittesta käsin. Mutta jos emmit yhtään asiaa tai vaikka miehesi alkaa empiä muutoksia joita vaadit, niin ei kun suhde kokonaan pois päiväjärjestyksestä. Näin hänkin saa sitten aloittaa elämänsä järjestämisen tietäen ette tästä enää mitään koskaan tule.
Muistutan vielä, että miehet yleensä alkaa tajuamaan ja panostamaan asioihin siinä vaiheessa kun he takuavat että tämä nainen on tosissaan minun kanssani. Jos nainen puhuu erosta ja lähtemisestä niin miehet heittäytyyvät vaan aloilleen ja ovat miten ovat, koska ei ole mitään syytä koittaa parastaan kun toinen kuitenkin menee pois.

Kyllä olen ja ihan samanlaisessa kuviossa. Minä en enää rakastanutkaan ja lopulta valitsin lähteä kuviosta pois. Kyllä sinä tietäisit jos sinä hänet haluaisit.

niin on kuin vaimo olis kirjoittanu ton jutun,meillä on ihan sama juttu,en haluaisi erota mutta vaimo on päättänyt lähteä ja selittää ehkä tulevansa takaisin.
mikä olisi hienoa mutta en todellakaan jää haikailemaan eksän perään(helpommin sanottu kuin tehty)nämä on hankalia asioita joista yleensä selviää puhumalla.itse olen yrittäny puhua mutta vaimo vetäytyy omaan kuoreensa ja selittää että tunteet on niin sekaisin,rakkaus on molemmin puolista,siksi meidän erosta tulee vaikea,vaikka ei riitaisa,onneksi.koita nyt saada ajatuksesi kasaan ja tee päätös vaikka se tekisi kipeäää,onnea.