Mitä ihmettä teen kun pikkusisko on katkassut kaikki välit meihin tänne Suomeen (hän on asunut vuosia ulkomailla), on näköjään muuttanut eikä ole antanut meille kelleen nykyistä osotettaan.
En nyt selitä mitään tapahtumia jotka siihen on johtanut, kai hän on niin loukkaantunut syystä tai syyttä ettei halua olla meihin enää yhteydessä. Mutta se nyt ei kuulu tähän.
Nyt on vanha äiti niin huonona että luultavasti kuolee pian, ja sittenhän viimeistään olis pikku pakko saada sisko kiinni hautajaisten ja perunkirjotuksen yhteydessä.
Mitä ihmettä tässä pitäis tehdä?
En nyt selitä mitään tapahtumia jotka siihen on johtanut, kai hän on niin loukkaantunut syystä tai syyttä ettei halua olla meihin enää yhteydessä. Mutta se nyt ei kuulu tähän.
Nyt on vanha äiti niin huonona että luultavasti kuolee pian, ja sittenhän viimeistään olis pikku pakko saada sisko kiinni hautajaisten ja perunkirjotuksen yhteydessä.
Mitä ihmettä tässä pitäis tehdä?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Koeta virallista tietä eli ulkoministeriön kautta saada osoite/puhelinnumero. Voivat olla nihkeitä ennen perunkirjoitusvaihetta,
Ystävällisempää palvelua voit saada kansainväliseltä Pelastusarmeijalta, jolla ainakin ennen oli kadonneiden etsiskelypalvelu.
eli viimeisen tietämäsi maan Suomen suurlähetystön (tai kunniakonsulin) kautta, jos siskosi olisi jättänyt yhteystiedot lähetystöön tai pystyykö lähetystö auttaa uuden osoitteen selvittämisessä.
Jos lähetystö tms löytää hänet ja saan osoitteen, niin mitä teen ellei hän kuitenkaan vastaa yhteydonottopyyntöihin?
sinulle osoitettaan, se tarkoittaa, että olet ei-toivottu henkilö hänelle. Mitäpä olet puuhaillut hänen päänsä menoksi? Ei verisiteitä noin vain katkaista, varmaan siihen on syy. Olet varmaan joku saamarin itsekeskeinen psykopaatti.
Suomalaista holhousmentaliteettia ei onneksi ole joka maassa. Muualla voi asua inhotussukulaisilta rauhassa.
Sukulaisiaan ei valittavasti voi valita, mutta heistä pääsee kyllä eroon.
Kyse on ihan vain noista laillisista jutuista, koska Suomen lain mukaan lapset perivät vanhempansa.
Sinulla taitaa itselläsi olla jotain psyyken ongelmia, kun tuolla pillastuneella tavalla vastaat ventovieraalle ihmiselle.
tietää, kuka täällä on 'ventoviera', ja kuka vain sinulle vieraana pysyttelevä, kuten sisaresi. Voisit hyvinkin olla minun sisareni (tai sisarpuoleni, tarkemmin sanoen). Kirjoitan hänestä kirjaa parhaillaan, joten voit sitten joskus lukea koko tarinan. tai ne voivat lukea, jotka osaavat lukea.
etsi, niin saat itse enemmän 'saalista'. Sisko saattaa arvostaa omaa mielenrauhaansa enemmän kuin mummelin roposia.
Pestatkaa kunnollinen lakimies pitämään perunkirjoitukset se etsii kyllä kaikki perilliset esille.
kelju tilanne. Perunkirjoitus voidaan pitää, vaikka kaikki perilliset eivät ole läsnä. Mutta sitten tuleekin stoppi. Omaisuus säilyy jakamattomana, sitä ei voi myydä tai jakaa, elleivät kaikki ole panneet nimeään paperiin.
Jos kyse on isosta omaisuudest, perikunta palkkaa yl. lakimiehen (aika kallista), hän hakee perillisen esille.
Maaseutu on täynnä ränsistyneitä jakamattomia taloröttelöitä, joita ei voi myydä mutta joiden juoksevat kulut kumminkin "joku" maksaa. Kuka?
Perunkirjoitustilaisuudessa ei asianomaisten tarvitse olla henkilökohtaisesti paikalla.
Valtakirja riittää, jolla asianomainen valtuuttaa jonkun toisen henkilön edustamaan itseään.
Asianajaja etsii asianosaiset ja hoitaa valtakirjat. Muutoin asianajaja voi tosin olla joku sekundatoimiston saamaton ja avuton dorka, joka osaa vaan laskuttaa. Niitäkin tosin löytyy yllättävän paljon, joten kannattaa jo alkuvaiheessa tehdä asianajajalle selväksi mistä kenkä puristaa ja mitä häneltä odotetaan.
Mitäs sitten tehdään, ellei ole olemassakaan mitään valtakirjaa? Asia kait jumittuu täysin.
No tolla asenteella kannattaa unohtaa koko juttu.
Asianomainen löydetään. Ellei hän halua osallistua, niin valtakirja hommataan. Perunkirjoitus pidetään.
On sitä nyt kummempiakin asioita järjestynyt jos on oikeat ihmiset asialla ja asenne oikea.
Sisko puuttuu joka asiaan ja kirjoituksiini täälläkin,tosi houkka vanhaa kääkkä joka on vielä mieleltäänkin pösilö,,eli siltä puuttuu sydämen -sivistys.
jättäisi minut jo rauhaan,koska en viihdy hänen seurassaan johon hän yrittää pakottaa minua.
paska juttu ja tämänkin on pieni kirkonkylä,jossa kaikki tuntevat toisensa ! ?
Ottaako poliisisetä kädestä tiukan otteen ja vie kättä ja kynää paperilla?
mikä ihmeen hinku mennä asioiden edelle pessimismissään? Yksi asia kerrallaan. Miksei sisko muka kirjoittaisi valtakirjaa? Ai haluis muka tehdä kiusaa eikä valtuuttaisi ketään? Ja myhäilis tyytyväisenä ulkomailla kun pesä pysyy jakamatta. En oikein usko, ennenkuin toisin todistetaan.
aikoinasi tehnyt? Mieti sitä. Jos on silleen että siskolla on asiat hyvin ilman sinua, eikä halua olla missän tekemisissä kanssasi, niin saattaa olla hyvinkin mahdolista, että pysyttelee piilossa. Jos hänellä ei ole mitään kiiretä mihinkään perunkirjoituksiin, kun se aika koittaa, niin eipä sinun auta muuta kuin odotella.
Mulle itselleni kävi näin, kun äitini kuoli, niin jo samana päivänä oli yksi sisareni ollut juristin luona vaatimassa omaa osuttaan. Ja siinä oli kauhea kiire nimiä kirjoittelemaan eri papereihin, jouduin jopa kesken ruuanlaiton viemään kirjetta postiin, koska niin kovasti puhelin soi koko ajan ja kyseltiin, joko kirje on postitettu.
Ja näin olenkin päättänyt, että samanlaiseen ruljansiin en meinaa lähteä mukaan, kun isäni aika jättää. Minulla ei ole minkäälaista kiirettä, ja olenkin jo päättänyt, että tällä kerralla saavat muut odotella, vaikka kuinka tuskallista olisikin!
Tietääkö kukaan kuinka kauan tälläistä asiaa voi viivyttää?
"Minulla ei ole minkäälaista kiirettä, ja olenkin jo päättänyt, että tällä kerralla saavat muut odotella, vaikka kuinka tuskallista olisikin! "
Minä omasta puolesta kyllä kirjoitan suosiolla kun se aika tulee. Minusta riitaa ja kiusaa on tässä maailmassa ihan tarpeeksi muutenkin, en itse saa henkilökohtaisesti mitään tyydytystä tai iloa siitä että tahalteen hankaloittaisin jotain asiaa. Sittenpä on asia selvä.
"Jos hänellä ei ole mitään kiiretä mihinkään perunkirjoituksiin, kun se aika koittaa, niin eipä sinun auta muuta kuin odotella. "
Ei. En ihaile tuollaista asennetta. Enkä tajua.
Niinhän se on kun ei tiedä toisten taustaa, niin vaikea mennä sanomaan asiaan yhtään mitään. Jos jotain ihmistä on todella häiriköity erittäin ikävillä tavoilla, niin kaipa tällä ihmisellä on omat syynsä pakoonsa.
Ja jos todellakin asuu toisessa maassa ja on tehnyt itsestään tuntemattoman, niin henkilöä on ymärrettävä mielestäni,hänellä on varmasti niin hyvät syyt, miksi on piilossa, vai kuinka?
Ei hyvää päivää siis. Eikö vastaajille mene kaaliin, että on ihan sama mitä syitä välirikolle on olemassa?
Aloittaja vain kysyy, mitä tapahtuu jos sisko ei anna kuulua itsestään kun on perunkirjoituksen aika (eikä lähetä edes valtakirjaa) niin miten hemmetissä siinä sitten teet esimerkiks vainajan asunnon kanssa?
Siinähän se asia sitten seisoo iät ajat vai miten?
Siis jos henkilöä ei tosiaankaan tavoita sukulaiset eikä viranomaiset.
Kuolleeksijulistamiseenkin menee kaiketi vuosia.
Onneksi vainajan ei tarvitse katsella ahneiden perillisiensä taistelua.
Mitä jos itsellesi kävisi noin, pitäisitkö silloin itseäsi "ahneena", jos vain haluaisit järjestää vainajan asiat pois roikkumasta? Tuskin.
Kyllä asiat pitää järjestää aina jonkun kuoltua, ei siinä tule kysymykseen ahneus eikä perinnöt. Jos on asunto, varsinkin jos on omakotitalo, se rappeutuu ellei sitä hoideta. Paras on myydä se pois. Mutta sitä ei voi myydä, ellei ole valtakirjaa(kaan).
Tuskinpa siitä nyt niin suuria rahojakaan kukaan perillisistä saa, jos on monia. Joten ihan oli kummallinen sinunkin vastauksesi.
Sätitään aloittajaa hulluksi psykopaatiksi joka on varmasti tehnyt jotain hirveää, kun sisko on päättänyt kadota jälkiä jättämättä.
MITÄ JOS,
Sisko oli ajautunut hirveeseen huumekierteeseen ja tää toinen vaan yritti auttaa, josta suivaantuneena pikkusisko huumetokkuroissaan päätti pistää välit poikki ja jättää uudet osotteet ilmottamatta. Ehkä pikkusisko makaa jossain huumeluolassa crack tokkuroissaan puolitajuttomana. KYllä, isosisko on ihan hirveä kun yrittää saada yhteyden siskoonsa.
Joillekin lukijoille tulee aina vain mieleen ahneus ja kateus, aika yksioikoista vai mitä.
Missään tapauksessa tässä ketjussa ei edes ole kyse siitä miksi joku on pannut välit poikki. Kyse on siitä, miten Suomessa olevat sisarukset hoitavat äitivainajansa asiat, elleivät saa yhtä siskoa kiinni sen vertaa, että saisivat tältä valtakirjan.
Joillakin tuntuu vain olevan hirveä hinku tuomita toisia kirjoittajia. Panisivat energiansa toisten auttamiseen eikä haukkumiseen.
Juuri niin, kukaan ei tunnu miettivän mikä on syynä, kun siskon maa on nielaisut. Eikä häntä löydy mistään? Onkohan sisaruksilla osuutta asiaan jollain lailla? Sillä ei ole ihan normaalia, että ihminen häviää noin vain, ilman mitään syytä, vai onko?
Jos on näin, että häntä on NIIN pahasti loukattu, tämä on vain esimerkki, ja nyt hän elää onnellisesti jossain muualla. Eikä halua olla missän tekemisessä sukunsa kanssa. Eikä halua, että kaikki vanha ja paha revitään auki, ja tästä syystä ajatelee vain itseään. Ehkä sisarukset ovat aikaisemmin tehneet ihan sitä samaa , siis ajatellet vain itseään. Haluaa vain elää omaa elämäänsä, kaukana poissa sisruksistaan. Sen takia muuttaminen. Uskon että hänellä on varmasti hyvin painavat syynsä pakoonsa. Eikä ole ollenkaan kiinostunut valtakirjasta, ja jos ei, niin miksi? Tuskin että olisi kateelinen sisaruksillen tai ahne!
Ketjussa ei ole kyse välien katkaisun syistä suuntaan eikä toiseen. Siskolla voi olla hyvät syyt, mutta ne eivät kuulu tähän ollenkaan.
Ja mitä SINÄ sillä tiedolla tekisit? Et takuulla mitään. Tuollainen uteliaisuus on sivistymätöntä.
Mitenkä tällä viestillä on sinun elämäsi kanssa tekemistä? Miksi olet niin utelias, että et voinnut pitää sormiasi irti tästä jututsta? Olet aivan varmasti juuri sellainen kylän juoruakka, jonka on vain saatava sanoa jotakin, joka juttuun. Erittäin sivistymätöntä, siis sinun käyttäytymisesi. Älä työnnä pitkää nokkaasi joka ketjuun ja sönkötä mielipiteitäsi joka juttuun. Häpeä!
Ilmoitan ylläpidolle.
"En nyt selitä mitään tapahtumia jotka siihen on johtanut, kai hän on niin loukkaantunut syystä tai syyttä ettei halua olla meihin enää yhteydessä. Mutta se nyt ei kuulu tähän.!
Tuntuu kuuluvan ja kovastikkin, jos häntä ei mistään löydetä? Ehkä saanut tarpeekseen teistä, ja pysyttelee poissa ihan tarkoituksella!
Ketjussa on kyse ihan käytännön asiantoimituksesta eli perunkirjotuksesta yms. mitä nyt kuuluu asiaan kun joku kuolee.
Mieti vähän mitä itse mahtaisit tehdä vastaavassa tilanteessa. Jos osaat soveltaa teoriaa käytäntöön.
miettisin, mitä siskolle on tapahtunut, ja missä hän on. Jatkaisin etsintää, varmasti sisko joskus löytyy, vaikka siihen menisi vuosia...