Hei!
En nyt halua ketään "tuomita" ja vähiten ihmisiä joita en tunne eli teitä jotka tänne kirjoitatte.
Kysyisin vain seuraavaa asiaa:
Miltä tuntuu olla pettäjä suhteessa, oli nyt sitten naimisissa, kihloissa, avoliitossa tai vasta seurustelusuhteessa?
Oletteko sillä hetkellä kun petätte varmoja siitä ettette jää kiinni? koska AINA pettämisestä jää kiinni ;)
Miksi alkaa pettämään? eikö olisi helpompi lopettaa suhde ensin ja sitten tehdä sinkkuna mitä lystää?
Näitä asioita olen miettinyt ja en tosiaan ymmärrä mitä järkeä pettämisessä on!
-ruoho EI ole vihreää aidan toisella puolella-
En nyt halua ketään "tuomita" ja vähiten ihmisiä joita en tunne eli teitä jotka tänne kirjoitatte.
Kysyisin vain seuraavaa asiaa:
Miltä tuntuu olla pettäjä suhteessa, oli nyt sitten naimisissa, kihloissa, avoliitossa tai vasta seurustelusuhteessa?
Oletteko sillä hetkellä kun petätte varmoja siitä ettette jää kiinni? koska AINA pettämisestä jää kiinni ;)
Miksi alkaa pettämään? eikö olisi helpompi lopettaa suhde ensin ja sitten tehdä sinkkuna mitä lystää?
Näitä asioita olen miettinyt ja en tosiaan ymmärrä mitä järkeä pettämisessä on!
-ruoho EI ole vihreää aidan toisella puolella-
Vastaukset 56
Vanhimmat
Joskus on vain otettava riski kiinnijäämisestä, jos ei enää kykene olemaan ilman seksiä. Jos itselle sopisi n. 2krt viikko tahti ja mieluummin vaikka joka ilta ja toinen on 2 krt kuussa tyyppiä, niin siinä on keinot aikas vähissä.
Polte vaan nousee koko ajan. Joskus sitten repsahtaa. Toinen kokee syyllisyyttä jo siitä ettei halua muttei kestäisi myöskään pettämistä. Mitäs teet silloin? Ei toista voi pakottaakaan mutta elelet sitten puutteessa? Jos toinen ei tiedä, niin ei se häntä haittaakaan.
Elämä ei vain ole aina niin yksinkertaista.
Jos ei anna ja joutuu elämään puutteessa ja on sitä poltetta saada seksuaalista tyydytystä niin miksi ihmeessä sitten kituu huonossa suhteessa????¨
Eikö voi rehdisti erota kumppanista ja panna sitten ketä tahtoo jos näin suoraan sanotaan????
En nyt vieläkään tajua tuota pettämisen tarvetta.
Vai onko "se" jännempää kun saa salassa sopia tapaamisia ties minne ja kutkuttava tunne jääkö kiinni vai ei jää.
Aika tyhmä ja lapsellinen selitys sulla kyllä oli. Anteeksi vain suora puheeni.
Oletko alkuperäisen viestin kirjoittaja?
.....
Katsos jos on ollut suhteessa jo kauemmin ja on lapsiakin, niin eroaminen ei seksin takia ole ollenkaan suotavaa.
Siis jos harrastaa salaa seksiä suhteen ulkopuolella, niin mitä se sitä toista osapuolta haittaa, joka ei jää sen takia paitsi mistään? Päinvastoin myös hän hyötyy, kun pettävä osapuoli on taas hetken aikaa tyytyväisempi. Ei se seksi kuitenkaan koko elämä ole. Ja vanhan kliseen mukaisesti - ei ne vehkeet käytössä kulu!
Kyllä minäkin mieluiten omassa suhteessani sitä seksiä harrastaisin, mutta kun sen toisen pakottaminen ei ole mahdollista. Eikä minulla ole haluakaan siihen suuntaan. Jos toinen ei halua, niin minkä minä sille voin?
Pitääkö siis mennä sen vähemmän seksiä haluavan ehtojen mukaan? Ja jos niin miten pitkään? Mikä on kohtuullista?
Alkuperäisessä viestissä kirjoitat:
En nyt halua ketään "tuomita" ja vähiten ihmisiä joita en tunne eli teitä jotka tänne kirjoitatte.
Ja sitten kun joku sinulle vastaa, niin mitäs sinä teet: tuomitset niin että heikompaa hirvittää.
Oletko jutellu kumppanisi kanssa miksi ei halua useammin? onko hänellä jotenkin tunteet laimennu sinua kohtaan vai onko alusta asti ollut seksiä liian vähän sinulle?
se pettäminen vaikka et jäisi kiinni ei ole mikään ratkaisu. Ehkä tilapäinen vain mutta ei ratkaisu. Joskus jäät aivan taatusti kiinni ja mitä surua se toisi lapsille ja kumppanille saati sinulle itsellesi.
Seksi on suhteessa yksi ja tärkeä asia vaikka sitä joskus aliarvoidaankin ja en tajua miksi.
Siitähän yleensä pettäminen lähtee pitkässä suhteessa kun toinen ei saa tarpeeksi seksiä kotona.
No joo, meillä vähän samaa tilannetta. Hän haluaa paljon vähemmän. En kuitenkaan kehtaa omia pettämisiäni kaataa hänen niskaansa, ei se hänen VIKANSA ole jos petän. Aika paksua on sun teksti. Vaikka itsekin petän, niin hohhoijaa, ole nyt edes itselles rehellinen.
Pettämisestä tulee tapa. Sen olen huomannut. Ja se, että ajan myötä sitä välittää aina vaan vähemmän ja vähemmän, että jääkö kiinni. Toinen on kans, että enhän minä "kunnioita" häntä niinkuin pitäisi, enkä todellakaan tee hänen kanssaan lapsia.
Tässähän tulee ihan huonolle tuulelle kun rupes miettimään. En kirjota tänne enää, paska threadi.
Niin kirjoitin tosiaan aika tiukkaa tekstiä..anteeksi siitä.
Tämä aihe vain niin kovasti kiinnostaa ja paljon ystäväpiirissäkin siitä puhutaan.
Ihmiset ei vain ajattele tekojensa seurauksia pitkällä tähtäimellä. Mitä se tekee lapsille kun joskus vaikka vahingossa heillekkin selviää, että äiti tai isä on pettänyt ja siksi eronnut vanhemma. Minkä mallin se antaa nuorille jotka etsivät herkässä vaiheessa omaa seksuaalisuuttaan ja siihen tapaa suhtautua.
Miltä tuntuisi jos sitten lapset tekee perässä samaa kuin vanhemmat kun se on salittua kuhan ei jäädä kiinni.
Tätä tarkoitin. Jos ihmiset etsisivät ratkaisuja suhteen ongelmiin muualtakin kuin hakemalla vierasta seksiä.
Niin ...rupesit varmaan nyt miettimään tilannettasi tarkemmin ja tunsit piston sydämmessäsi.
Jos haluaa seksiä enmmän tai muuta niin sitten pitää tehdä elämäntilanne semmoiseksi, että saa sitä seksiä enemmän. Eikä tehdä sitä toisten kustannuksella. Ei ole ehkä kumppanin vika, että petät mutta kyllä se häntä koskettaa.
Tekopyhää muuta edes väittää.
Ajatelkaa ihmiset enemmän ja toimikaa sitten.
Toinen on väsynyt eikä jaksa seksiä väsyneenä. Itsekin olen väsynyt mutta en koe seksiä mitenkään raskaana tai sellaisena, että sen seurauksena väsyisin lisää. Päinvastoin. Väsymyksen syynä huonosti nukkuvat lapset. Parannus odotettavissa ehkä parin vuoden kuluttua.
Toinen kokee syyllisyyttä halottomuudestaan. Mitenkä keskustelet enemmän syyllistämättä. Puhutu on ---> toinen syyllistyy ja kokee alemmuutta ja huonoa omaatuntoa haluttomuudestaan. Minkäs teet?
Kestän oman pettämiseni eikä tarvetta tunnustaa ole. Ei se vähennä minun arvostustani toista kohtaan tai himennä rakkautta. Eihän tämä tilanne mikään ihanteellinen ole. Ihminen nyt vaan on heikko. Tai mitä sitä yleistämään - minä olen heikko. Kaksi kertaa kuussa on tuskaisen vähän. Olen alistunut tilanteeseen. Tiedän sortuvani, kun houkutus iskee.
Niinkuin muutaman saamasi vastauksen perusteella voi jo arvioida, niin pettäminen on seurausta toimimattomasta parisuhteesta, ei siis sinällään syy eroon.
Pettäminen voi olla se "virallinen syy" eroon jollon petetty voi ottaa harteilleen marttyyrinviitan ja pettäjä taas pahiksen roolin. Kätevää, eikö? Ei tarvitse kiinnittää ollenkaan huomiota siihen, että see parisuhde ei vaan toiminut, seurauksena pettämistä ja ero. Kätevää siksi, että parisuhde on kahden kauppa ja näinollen molemmat puolisoista on vähintään osallisia oman parisuhteensa tilaan.
Patologiset tapapettäjät on ihan oma lukunsa, semmoisen kanssa ei kannata edes haaveilla parisuhteesta, jos pettäminen on nou-nou.
Ja usein heitetään, että jos se parisuhde ei toimi, niin miksei erota ensin... no siksi, kun elämä ei ole niin yksinkertaista. Jos on jo lapset, talot ja kaikki niin sitä puutuu tilanteen huonouteen kunnes elämä heittää jonkun eteen avaamaan silmät.
Olen lukenut sellaisenkin vertauksen, että jos sammakon heittää kiehuvaan veteen niin se loikkaa sieltä välittömästi pois. Mutta jos sen sammakon laittaa sopivanlämpöiseen veteen ja alkaa pikkuhiljaa sitä vettä kuumentamaan, niin otusparka ei tajua asiaa vaan lopulta käy köpelösti. Monen monta parisuhdetta on tuommoisessa hiljalleen lämpiävässä vedessä sammakkona, muutos huonompaan tapahtuu hitaasti ja sitä ei itse vaan tajua.
Itse olin sellaisessa parisuhteessa, jossa luulin kaiken olevan suunnilleen hyvin. Kunnes kävi niinkuin kävi, ja nyt tajuan kuinkä lähes kiehuvan kuumassa vedessä sitä tuli oltua. Jos nyt joutuisin takaisin samaan, niin loikkaisin siitä pois yhtä nopeasti kuin se sammakko siitä kiehuvasta vedestä.
Tee toki niinkuin haluat. Pettäminen vaan on toisten hommaa, toisille se ei sovi. Luuletko, että et olisi samoilla teillä vaikka teillä olisi enemmän seksiä?
Olen varma, että sinulla olisi samat ajatukset kuin nyt. Olet vain sellainen , ihan samalla tavalla kuin minä olen tällainen.
Yksi asia näin kokeneena on varma: Et voi pitää pettämistä , miehesi arvostusta ja rakkautta erillään. Siitä olen ihan varma. Et selvästikään ole vielä pettänyt, mutta se en asia, jota et varmasti tule ikinä unohtamaan.
Ehkä tavataan joskus ´baarissa.
No oot kyllä tosiaan heikko jos et jaksa odottaa tilannetta, että puolisosi taas haluaa seksiä.
Aina kun tulee lapsia seksi LUONNOLLISESTI vähenee joskus pitemmäksi joskus lyhemmäksi aikaa. Kyllä se korjaantuu eikä sen takia tarvi vieraisiin mennä eikä se ole mikään lupa pettää jos toinen on väsynyt.
Kaikkea sitä kuulee.
Kauanko pitäisi odottaa? Viisi vuotta? Seitsemän? Olisiko yksi vuosi liikaa? Minun kohdallani neljä oli tarpeeksi. Olen huono ihminen. Kivittäkää pois. Minä en enää voi heittää ensimmäistä kiveä.
nimimerkki " yksi eroava", sinulla on käsitys jota jankkaat joka tekstissäsi, luuletko että kaikki avioliitot ovat samanlaisia. Avioparin välit voivat myös korjaantua, eikä aina pettäminen johdu huonosta parisuhteesta. Jos sinä olet ollut surkimus liitossasi. sitä ei kaikkien tarvitse olla. Olet lisäksi juutunut levyyn talot jalapset. Se ei ole nykyaikaa. Jos on rakastunut ja sen arvoinen uusi suhde, ei mammonalla ole mitään merkitystä. Näissä jutuissa ei mole kahta samanlaista. Oletko kuullut, että aviopari voi rakastua toisiinsa uudelleen kriisin jälkeen.
Mitä tuo kertoo sinusta, kun kritisoit minua henkilönä, etkä mielipidettäni?
Ja kun näemmä et pidä minusta, niin se on lähinnä voi-voi.
Mitäpä jos vain yksinkertaisesti eroat vaimostasi ja sanot ettet kestä sen haluttomuutta. Vois tulla vällyihin yht äkkiä vipiääkin.
Tai eroat ja sanot haluavasi pillua. Miten tuo on...kumpikin parempi kuin SALAA sitä pillua hakea.
miten jaksat samasta näkökulmasta jankata asioit. Ihmisenä minulle olet yksi ja lysti, en edes ole ajatellut pidänkö vai en. Sinun mielipiteesi ovat vain yksisilmäisiä ja aina sama levy päällä. Pidä vain sama nimimerkki niin tietää hypätä yli. Alat olla kuin Raipen entinen.
Usein se vaan menee näin.
Ja sitten on vielä niitä tilaisuus tekee varkaan tyyppejä.
Ei tietenkään kaikki liitot ole samanlaisia! Sitähän tuossa juuri on toitotettu.
Mutta olen kyllä vakaasti sitä mieltä, etenkin jos pettäminen on pitkäaikaista - ettei parin välit ikinä korjaannu. Ja myös/nimenomaan pettäjä on tätä mieltä! On melko tavallista normaalielämässä (jolla en tarkoita tätä palstaa!) että petetty antaa anteeksi vaikka ja mitä. Kunhan vain saisi pidettyä puolisonsa.
Tällä palstalla on tuikitavallista, että ajatellaan kuvion menevän tähän malliin "petetään, kärähdetään, ero, jota petetty oitis hakee". Ei se niin mene. Oikeastaan jokainen ero, jota olen seurannut lähipiirissäni menee juuri niin, että toinen pettää ja petetty ei halua erota, vaikka tietää asiasta. Oikeastaan onkin selvää miksi asia menee näin: Pettäjälle (koska pettää) ei merkitse kumppaninsa niin paljon kuin petetylle, jolle taas liitto, tavat, tottumukset merkitsee enemmän kuin kumppaninsa (siksi ei halua erota). Tosiasia on, että ihmiset ovat monesti niin kummallista syistä YHDESSÄ, ettei sitä kaikki ymmärrä. Kuten ei sitäkään miksei erota.
Ja varohan sanojasi: Älä viitsi nimitellä ketään surkimukseksi. Siinä on sellaista asennetta, joka ei sovi parisuhteeseen eikä muihinkaan suhteisiin.
Ja haluttomuusongelma olisi heti ratkaistu uhkauksen avulla? Mitä te ihmiset oikein meinaatte?
Tämän voisi miettiä myös toistepäin: Nainen haluaa, mies on haluton. "Muna pystyyn nyt tai lähden vieraisiin." Miltäs kuullostaa?
mitä suustas päästät.
Kommenttis siitä että petetty antaa anteeksi vaikka mitä?? Ei kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa. Ei ainaskaan useimmiten.
Meillä ainakin meni ja menee yhä edelleen niin että se pettäjä tekee vaikka mitä että en eroais siitä.
Niin vittumaiselta kuin se kuulostaakin ja jota se onkin, niin olen kyllä vedättänyt miestä viimesen päälle, eikä se sittenkään ole mihinkään lähtenyt.
Aikansa kutakin niinkuin sananlaskukin sanoo. Nyt meillä on jo asiat erittäin hyvin.
Aikamoinen tuttavapiiri sulla, jos kaikki petetyt kääntää vaan toisen poskensa. No, uskoo ken tahtoo.
mahdan, että tuttavapiirissäni on oikein vähän eroja, todella vähän mitään saippuaoopperameininkiä?
Tai ehkä tavallaan juuri sitä.. Muistuipa mieleen myös kroonisesti pettävä mies, jonka vaimo halusi eroa ja se tehtiin. Mutta aina vähintään kerran kuussa ex-vaimo kutsuu tekstiviestillä miestä sekstailemaan kanssaan. Mies lähtee kuin ohjus... vaikka olisi "toisen" naisen luona :). Joten joskus on melko mahdotonta sanoa mikä on toisen pettämistä ja mikä itsensä. Mikä on ero ja mikä ei.
Seuraappa vähän tarkkaavaisemmin. Usein petetty hakee eroa ja se pettäjä ei halua lähteä , itkee ja vannoo. Hän on juuri se ,joka ei halua luopuaa turvallisuudesta. Haluaa jatkaa. Kumppanille puoliso merkitsee usein enemmän kuin tälle petetylle. Pettämisen syitä on niin monia ja se on aina väärin. Mutta kriisistä selvitään . Nämä selvinneet eivät tule sitä tänne kertomaan. Täällä puhuvat ne , joilla on huono olo, paitsi jotkut satunnaiset ohikulkijat netissä. Minusta on turha toitottaa yhtä totuutta asiasta. Eikä kenenkään liiton tilaa tiedä muut kuin juuri he kaksi. Se kummallinen syy on usein se rakastaminen. Tiedän, mitä puhun myös omalta kohdaltani. Helvetti käytiin aikoinaan läpi ja minä olin se pettäjä. Nyt rakkautta ja huolenpitoa riittää. Elämme jo kahdestaan. Tällä hetkellä elämä antaa kaikkea hyvää, niin henkisesti kuin maallisestikin. Nauramaankin jo asialle pystytään ja onpa annettu siitä aineksia kirjoittajallekkin.
Ei mielestäni ole mitenkään tavatonta, että petetty haluaa jatkaa liitossa ja on siksi valmis antamaan anteeksi puolisonsa pettämisen. Sitä en tiedä miten yleistä tuo on, mutta mistään marginaali-ilmiöstä ei kuitenkaan ole kysymys.
Tuollaisessa tapauksessa kuitenkin lienee sitten niinpäin, että pettäjä haluaa sitä eroa. On huomannut, että jotain vikaa-vikaa omassa parisuhteessa on ollut, tehnyt jotain asian eteen (parempiakin konsteja toki olisi, mutta "elämä on"), ja havainnut tilanteen.
Usein on niin, että se pettäminen on jäävuoren huippu, seurausta huonoon suuntaan kehittyneestä parisuhteesta. Usein myös ollaan jo niin pitkällä siinä väärässä suunnassa, että paluu takaisin on mahdoton tehtävä: pettämisen lisäksi pitäisi puida ja käsitellä niin monta parisuhteen kiveä kengässä että äkkinäisempää hirvittää jo pelkkä ajatuskin.
hei sanna, käypäs siellä vieraissa niin varmaan sen jälkeen seisoo kotonakin.
Ainakin meillä ja vauhtia riittää sängyssä taas pitkään.
suhteesta. Surkimus mikä surkimus. Näitä, jotka eivät lopeta jankkaamista hävittyään, hän nähtävästi suhteessa johonkin mieheen on todellakin jäänyt kakkoseksi.
Että kukahan täällä on se jankkaaja?
Kävin vieraissa muutaman kerran, mutta se ei suinkaan johtunut seksin puutteesta kotona. Mitenkäs tämän selität?
Mitä väliä on loppujen lopuksi sillä, kuka haluaa jatkaa tai ei halua? Lopputulos on kuitenkin se, että parisuhdetta ei voi jatkaa, ellei molemmat sitä halua. Ja molemmat/toinen voi sanoa haluavansa jatkaa, vaikkei suhteella ole siihen oikeasti mitään edellytyksiä.
Te olette selvinneet kriisistä, koska sitä molemmat halusitte. Joten sinulle ilmeisesti pettämisesi merkitsi kriisiä suhteessanne. Niin minullekin, mutta toiseen aivan suuntaan.
tälle palstalle nimimerkillä "yksi eroava" jo ties kuinka kauan! Etkö sinä jo nyt helvetti tähän mennessä ole onnistunut päästämään sitä miestäsi vapaille markkinoille ja elämään omaa elämäänsä??
Terv. Eräs, joka saattaisi vaikka napata nykyisen miehesi..
Piirit on pienet, yksi tuntee toisen jne.
Petän, koska en tunne enää mitään naistani kohtaan. En osaa irroittautua. Ihastun naisiin ja sitten pitää kokeilla kepillä jäätä.
Kai kuitenkin tavallaan rakastan häntä, mutta olen pikkuhiljaa tullut johtopäätökseen, että olen ennemminkin "kaveri" hänelle. En rakastaja.
Olen ollut suhteessa myös yhden avioliitossa elävän naisen kanssa. Hän sitä ilmeisesti teki, koska voi. Ainakin silloin uskoi, ettei jää ikinä kiinni. Ei jäänyt kiinni ainakaan minun kanssani, en tiedä miten nykyään.
Eihän pettämisessä sinänsä mitään järkeä olekaan. Pitäisi voida irroittautua tästä suhteesta. Arki vaan menee niin mukavasti, että siitä pitää, rahat, autot, talo... Arkena on viikonloppu jota odottaa jännityksellä. Kai olen vain jotenkin tunneköyhä?! ja hieman selkärangatonkin?!. En tiedä. En edes viiti tätä asiaa enempää miettiä.
Vai tuottaako liika asian ajattelu huonoa omaatuntoa?
Kerro kumppanille, että petät ja katso mitä hän sanoo? mitä järkeä olla suhteessa jossa ei enää oikeita tunteita? aika vaan vierii eteenpäin ja et pääse elämään täysillä elämääsi.
Pärjäät varmasti omillasi ettei nyt sen turvallisuusen tunteen takia tarvi olla huonossa suhteessa.
Loukkaat ennemän kumppaniasi jos jäät ja uskon hänen aavistavan jotakin.
Petän, koska en tunne enää mitään naistani kohtaan. En osaa irroittautua. Ihastun naisiin ja sitten pitää kokeilla kepillä jäätä.
Kai kuitenkin tavallaan rakastan häntä, mutta olen pikkuhiljaa tullut johtopäätökseen, että olen ennemminkin "kaveri" hänelle. En rakastaja.
Niinpä niin, tätähän se pitkä parisuhde on. Kumppanuutta. Sitä ei tiedä kuin pariskunta, joka sitä kokee. Se on asia jota ei kirjoista opi. Jos siinä mukana säilyy erotiikkaa. Se on parasta, mitä elämä voi antaa. Lisämausteet ovat tietenkin hyvä rahatilanne kaikkine lisukkeineen.
Mitä ovat ne oikeat tunteet? Sitäkö rakastumisen kiimaa?. Odotan kesää, parhainta aikaa. Oma vene, laituri,seksi saunan jälkeen sen pitkäaikaisen "kaverin", elämänkumppanin kanssa.
..tämä vastaus on aika tyhjentävä ja saa samalla jään virtaamaan selkärankaa pitkin. Enpä oikein tiedä, joskus aikoinaan jätin poikakaverin jolla oli samanlainen mentaliteetti elämään. Minä vaan lakkasin välittämästä samalla kun poikaystäväni ihastui taas ja taas uusiin kasvoihin. Halusi jatkaa, mutta minä tiesin etten missään tapauksessa. Molemmat oltiin samaa mieltä parisuhteen tulevaisuudesta (siis yleisesti tuosta samasta=). Minulle jäi intohimoisempi ote elämään, hälle ei. Minä haluan uskoa ja löytää. En halua tuohon samaan harmaaseen vaikka teidän että epäonnistumisprosenttini on 99.
että kun samaa kylillä kaupataan, mitä kotona joutuu "kerjäämään", ei aina voi kieltäytyä..
Eli mistähän mahtaa johtua, kun nuorena hyvinkin aktiivinen nainen ei keski-iässä missään nimessä tee aloitetta vaan odottaa aina mieheltä sitä.
Onkohan naisilla "suoritteen" määrä joku vakio, eli se kun ylittyy, tulee siitä EVVK, mutta annappas olla kun äijä jää kiinni, kyllä löytyy kostokierrettä. Suoritteet päivittyy välittömästi, mutta ei toki kotona.
Syitä on monia, yhtä monta kuin pettäjääkin.
Ihmettelinpä minäkin usein mitä järkeä on pettää. Ja olin sitkeästi sitä mieltä, että yksi suhde pitää päättää ennenkuin aloittaa uuden.
Mutta mutta. Nyt olen valaistunut. Olen itse pettänyt, mutta mikä oudointa: minusta ei yhtään tunnu siltä.
Luin juuri kirjan parisuhteen sopimuksista. Suurinpiirtein kaikki maan ja taivaan välillä on sovittavissa. Huomasin, että meidän parisuhteessa ei ole paljon muita sopimuksia kuin avioliittosopimus. Olen yrittänyt kaikkeni neuvotella kaikesta. Lasten kasvatuksesta, kotitöistä. Harrastuksista. Mistään ei ole tullut mitään. Mies ohittaa kaiken nerokkaasti ja mitätöi "puheenvuoroni". Yli 20 v jaksoin uskoa parempaan tulevaisuuteen. Uskoa siihen, että viettäisin vanhuudenpäivät mieheni kanssa. Nyt ajatus tuntuu mahdottomalta. Minua ärsyttää kaikki mitä mieheni tekee ja jättää tekemättä. Olen väsynyt leikkimään yksin kotia. Olemme mitä suuremmassa määrin ns. "kasvaneet erillemme".
Suhteesta, etenkään pitkästä sellaisesta ei kuitenkaan noin vain erota (vaikka joskus erotaan, parempi niin tai näin). Viime aikoina olen pohtinut pitkään ja hartaasti ihmisten erilaisia syitä jatkaa parisuhdetta. Ja todennut, että suuri osa ihmistä on muumioitunut. Ihan kuin vain olisivat olemassa, eivät oikeasti elä elämäänsä. En näe kyllä siinäkään mitään järkeä.
Näinpä se asia monessa huushollissa on. Katselkaapa ympärillenne. On julkisivut kunnossa, lapset lentämässä pesästä. Kumpikin touhuaa omiaan. On aikaa ja rahaa harrastella.
Mutta se KIPINÄ, iloinen ja leikkisä ote elämään puuttuu. Kaikki on vaan tasaista taivallusta - aivan kuin odotettaisi ulkopuolelta tulevaa kopautusta.
Jotkut jämähtävät tähän haaleaan ja turvalliseen, jotkut elävät maistellen kylmää, viileää, haaleaakin, lämmintä ja kuumaa!
Hei.
Olen mielenkiinolla lukenut kirjoituksianne.Kerronpa matkalla tapahtuneen jutun.Minua petettiin ja olin surun murtama.Ystävä pyysi matkalle pohjoiseen.Ilta alkoi mukavasti.Tanssin ja nauroin.Sitten viereeni tuli mies(sormus sormessa).Isketti kovasti.Sanoin hänelle,että olet naimisissa.Hän siihen:Meillä menee huonosti jne.Minulla alkoi päässä surisemaan ja kieli alkoi laulamaan.Kysyin miltä tuntuisi!!!jos vaimosi olisi vienyt lapset hoitoon.Meikkaisi ja joisi viinii.Olisi seksikkäissä vaatteissa ja menisi tansseihin.Saisi tanssia ja olisi nyt jonkun miehen hyväilyjen alla.Hyväilisi hänen lanteitaan,rintojaan ja suutelisi kiihkeästi.Mies alkoi siirrellä jalkojaan ja lähti luotani hyvin nopeasti.Eikä häntä sinä iltana näkynyt enää..Kun petätte tai haluatte pettää.Miettikää mitä puolisonne voi tehdä sinä aikana.....Tuntuisiko se teistä pettäjät hyvältä...epäilen.Petetyksi tuleminen on hyvin raskas kantaa sisällään.Seksi jos ei kiinnosta puolisoa!Síinä on monia syitä.Jokainen tietää kohdallaan mikä on esteenä.Minä kaipasin hyväilyä ja romantiikkaa..mutta liitto on kahden kauppa..tiedän..
Mitä on se leikkisä ote elämään, mitä kuuman, viileän maisteleminen. Vieraissa käyntiä?. Ei kiitos?
Kulttuuri, kaukomatkat, kalastus ja metsästys, sen kuuluisan puutarhatöiden lisäksi riittää. J hyvin mennöö mutta menköön.
PS lastenkin perheille pystytään taloudellista apua antamaan, kun yhessä on pysytty. Pettämiset on petetty, ollaan sen ikäisiä, että yhden kakkosen haudan huomasin kirkkomaalla. Rauha hänen sielulleen.
seksiä tai sitä on vain vähän. Aikansa kestää kituutusta, mutta kyllä se kamelinkin selkä lopulta katkeaa.
Oikeastaan en tiedä petänkö varsinaisesti. Olen puhunut puolisoni kanssa seksittömyydestämme ja siitä etten kestä näin. Puolisoni on myös tietoinen, että tilanne on minulle kestämätön. Olemme myös avoimesti puhuneet ettei se ole häneltä pois, jos ei kerran itse halua. Joten en koe varsinaisesti pettäväni vaikka kumppanini ei tiedäkään koska "se" tapahtuu.
Kuulostaa kai ilkeältä, mutta koen että ratkaisun on tehnyt puolisoni. Jos antaisi (=olisi valmis hakemaan apua seksuaalisille lukoilleen), ei minulle olisi muodostunut suhteen ulkopuolista seksituttavuutta.
kun sinussa kerta on se vika että petät puolisoasi ja hän tietää varmuudella sen.Sinun pitää itse muuttua uskolliseksi tai sitten teidän olisi parasta erota.Naiset tahtovat muistaa miehensä pettämiset lopun elämäänsä.
Vaimosi on tehnyt oikein kun on lopettanut seksin kanssasi.Miksi häneltä vaadit seksiä kerta saat sitä muualtakin?
Miksi puolisosi pitäisi hakea apua
seksiongelmiinne kun sinussa kerta on se vika että petät puolisoasi ja hän tietää varmuudella sen.
- Pettäminen ei ole syy ongelmiin, vaan seuraus.Puolisoni ei yksinkertaisesti ole kiinnostunut seksistä. Aluksi oli seksiä, avioiduttamme paljasti ettei ole koskaan erityisesti halunnut seksiä. Siispä koen että hän "esitti seksuaalista" vain, koska tiesi seksi olevan minulle tärkeää. Mutta ei seksuaalinen halukkuus lopu siihen kun avioidutaan. Eli minusta hänen tulisi hakea apua ongelmaan yksin ja yhdessä minun kanssa, koska kuitenkin hän(kin) kärsii haluttomuudestaan.
"Pettämiseni" taas ei tapahdu mitenkään salaa häneltä. Tiestää että ellen saa kotoa, saan muualta. Tietysti tämän olisi voinut ehkäistä yrittämällä edes jotenkin avata seksuaalisia solmujaan.
Sinun pitää itse muuttua uskolliseksi tai sitten teidän olisi parasta erota.Naiset tahtovat muistaa miehensä pettämiset lopun elämäänsä.
Vaimosi on tehnyt oikein kun on lopettanut seksin kanssasi.Miksi häneltä vaadit seksiä kerta saat sitä muualtakin?
- En tyydyttäisi tarpeitani muualla jos saisin MIEHELTÄNI. Ulkopuolinen seksi on meillä seuraus siitä, että mies lopetti seksin ennen sitä, ei toisin päin. En vaadi mieheltäni seksiä, mutta haluaisin sitä. Ja onpa sekin tullut selväksi, että hänen aiempi liittonsa kaatui sekin miehen haluttomuuteen.
sinulle ja sitten olisi lopettanyt yhtä-äkkiä esittämisen?
Vaimosi on ollut varmasti enemmän seksuaalinen kuin sinä ikinä olet ollut mutta olet pilannut hänen halunsa sinuun.Pettäminen on suuri loukkaus parisuhteessa jos tietää että toinen haluaa myös seksiä ja nauttii siitä mutta sitten mies menee pettämään. Kaikki loppuu kuin seinään vain silloin.
Älä peilaa itseäsi.Jätä vaimosi rauhaan ja hanki nainen joka hyväksyy pettämisen.
miksi petätte.Syy on ainoastaan se että olette pettäjämiehiä.
esitti seksuaalista siksi kun tiesi seksin olevan sinulle tärkeää. Kyllä olet sikamainen jätkä jos suoraan sanotaan. Luuletko ettei vaimosi ole seksuaalinen jos hän ei sinua halua?.Katso peiliin sieltä näet virnuilevan pettäjämiehen. Mutta se virnuileva pettäjämies ei kuulu vaimonsa elämään enää millään lailla. Ei eilen, ei tänään, ei huomenna eikä milloinkaan.
Siihen katsoen halveksi häntä. Olet raukka etkä mikään mies. Elämäsi vaimosi kanssa on lopullisesti ohitse ratkaisu oli oikea.
Hmmm... taisi jäädä jotenkin epäselväksi, että olen nainen ja olen naimisissa haluttoman miehen kanssa. Hän on diagnosoidusti aseksuaali. Jätti tietenkin kertomatta tämän minulle ennen avioliittoa. Aseksuaali kykenee seksiin, mutta ei saa siitä erityistä nautintoa eikä siksi myöskään halua sitä. Minusta hän teki väärin peittäessään tämän tosiasian seurusteluaikana.
Vastauksena tähänkin viestiin:
Hmmm... taisi jäädä jotenkin epäselväksi, että olen nainen ja olen naimisissa haluttoman miehen kanssa. Hän on diagnosoidusti aseksuaali. Jätti tietenkin kertomatta tämän minulle ennen avioliittoa. Aseksuaali kykenee seksiin, mutta ei saa siitä erityistä nautintoa eikä siksi myöskään halua sitä. Minusta hän teki väärin peittäessään tämän tosiasian seurusteluaikana.
samanlaisen nautinnon kuin sinä esim.? Miten voit toisten puolesta puhua?
Et tainnut lukea viestiäni. Mieheni on diagnoidusti aseksuaali. Aseksuaalit eivät koe seksuaalista nautintoa. Ja kuten aiemmin kirjoitin, olemme puhuneet asiasta taas ja taas. Hänen aiempi liittonsa on kaatunut tähän, joten kyllä mieheni on hyvin tietoinen poikkeavasta seksuaalisuudestaan (tai sitten aseksuaalisuudesta on vain vielä liian vähän tietoa).
semmoinen kumppani joka on samanlainen kuin itse on.
"Miksi alkaa pettämään? eikö olisi helpompi lopettaa suhde ensin ja sitten tehdä sinkkuna mitä lystää?
Näitä asioita olen miettinyt ja en tosiaan ymmärrä mitä järkeä pettämisessä on!"
Tässä elämässä ei aina pelkällä järjellä kuljeta. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu, oli se miten valitettavaa tahansa.
Ihmiset ovat yleensä keskeneräisiä omine traumoineen, ja ongelmineen. Ja jokainen haluaa kuitenkin rakkautta.
Suuri osa ihmisistä ei ole niin tasapainossa itsensä kanssa, että hänen kaikki ratkaisunsa olisivat kaikin puolin järkeviä. Näin se vain menee, mutta suuri osa myös kasvaa aikanaan "fiksummaksi", ja lakkaa satuttamasta toisia, ja itseään.
miksi vongata enää vaimoltaan? Kerran on itse aiheuttanut mies syyn siihen miksi vaimo kieltäytyy seksistä.
"Miksi alkaa pettämään? eikö olisi helpompi lopettaa suhde ensin ja sitten tehdä sinkkuna mitä lystää?
Näitä asioita olen miettinyt ja en tosiaan ymmärrä mitä järkeä pettämisessä on!"
Ei kannata miettiä, jos ei osaa katsoa muusta kuin omasta näkökulmasta ja tilaanteesta..
Mä petän avovaimoani ja olen pettänyt jo kauan.. Itseasiassa jo 4v, enkä todellakaan halua ruveta sinkuksi, miksi haluaisin ? Miksi haluaisin luopua pojastani ? Miksi antaisin hänet avovaimolleni ja alistuisin vkonloppu isän rooliin ?. Mulle lapseni on niin tärkeä ja tahdon nähdä häntä päivittäin, ettei tee ollenkaan pahaa pettää. Katsos kun nainenkin voi yllättävästi muuttua esim synnytyksen johdosta, voi halut kadota tai muuten vaan muuttua tyystin.
Ei sillä, ettenkö saisi kotoota silloin tällöin, mutta se ei vaan riitä..
Näen asian myös niin, että lapsi saa irti paljon enemmän suhteesta, jossa on molemmat vanhemmat ja kulissit kunnossa. Miksi satunnaisten pettämisien takia pitäisi erota ja muokata lapsen käsitystä maailmasta ja perheidyllistä ?
Mainittakoon nyt että kulissit ja perhe-elämä todellakin on muuten kunnossa, ainoastaan sen seksin haen muualta ja sen kyllä avokki tietää, vaikkei asiasta olekkaan puhuttu.
Voi sitä rakkautta ja välittämistä olla myös ilman seksiäkin, eikä seksittömyys tee suhteesta siltin välttämättä huonoa.
Tänäpvänä kyllä törmää melkein useammin pettäviin naisiin, kuin niitä vastustaviin naisiin.
Eikä ole ollenkaan tavatonta, että nainen pitää perheidylliä yllä satunnaisten pettämisien kera.
Kokemuksia näistä löytyy enemmän kuin tarpeeksi..
ja vielä sen vertaa sille, joka käski ajatella mitä se oma nainen tekee sillä aikaa, niin eipä juuri kiinnosta, tehkööt mitä haluaa. En minä ole mikään häntä tuomitsemaan, koska petän itsekkin, pääasia kuitenkin mulle on, ettei lapsi näe vääristynyttä maailmaa ja suhde toimii muuten kotioloissa..
kunnossa! Lapsi ei ole mikään idiootti, joka ei tajuaisi mitä on tekeillä. Lapsi vaistoaa kyllä tuollaiset asiat.
Enkä ole ollenkaan varma, onko lapselle hyväksi jos hän saa vanhempana tietää (ja melko varmasti saa), että miten hänen isänsä petti äitiä.