Tässä mietiskelin, mihin menisin opiskelemaan. Mikään ala ei erityisen paljon kiinnosta, mutta on pari ammattia jotka olisivat ihan ok ja joita kestäisi jotenkuten, koska pakkohan tässä on rahaa ansaita.
Kuuluuko työn olla oikeasti mielenkiintoista, että sitä olisi valmis tekemään myös usein omaksi ilokseen? Tässä tapauksessa en tosiaankaan tiedä, mitä haluaisin tehdä.
Vai riittääkö, että työ on "ok", mutta vaan työtä, jota on pakko tehdä elääkseen. Pitää vaan valita joku sellainen ammatti, jossa ei nyt kärsimään kuitenkaan rupea.
Kuuluuko työn olla oikeasti mielenkiintoista, että sitä olisi valmis tekemään myös usein omaksi ilokseen? Tässä tapauksessa en tosiaankaan tiedä, mitä haluaisin tehdä.
Vai riittääkö, että työ on "ok", mutta vaan työtä, jota on pakko tehdä elääkseen. Pitää vaan valita joku sellainen ammatti, jossa ei nyt kärsimään kuitenkaan rupea.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ainakin mielikuvani mukaan valitettavan moni tekee töitä hampaat irvessä vain maksaakseen asuntolainansa ym laskut. Kyllä sen sitten naamastakin näkee. Koeta ihmeessä löytää sellainen homma, jota teet edes jotenkin mielelläsi. Mielenterveys kärsii jos tekee jotain mitä on kakan maku suussa vaan väkisin tehtävä. Ja toisaalta; vaikka työtehtäväkään ei olisi se fantastisin mahdollinen, vaikuttaa fiilikseen myös hyvin paljon firma missä työskentelee ja varsinkin työkaverit.
ja jos se jollekkin on elämän suola, niin suosittelen hankkimaan elämän. Työ on pakkopullaa perkele ja piste!
Harva kai oikeasti ilostuu päästessään tekemään töitä. Kyllä se vaan niin on että pitemmän päälle työn pitää olla sellaista jossa jollain tasolla viihtyy ja jota jaksaa tehdä vielä pitkään, jos työ on niin perseestä että se on päivästä toiseen yhtä kärsimystä on jo todella masokististi sellaista työtä tehdä, oli sitten maksettavana se ylisuuri laina kämäisestä neukkukuutiosta tai ei.
Itsekin olen elämässäni ajautunu alalle josta en aio jäädä eläkkeelle. Ala sinänsä sopii minulle mutta jotain muuta tässä vielä haluaa elämänsä aikana tehdä. Odotan sitä päivää kun vitutus seuraavan kerran on sopivan suuri, otan lopputilin ja lähden vähän "kiertelemmään mualimoo". Tuon irtioton aikana olisi tarkoitus ladata akkua tulevia vuosia varten ja miettiä sitä tahtoisi tehdä "isona".
Ikää vasta kolmekymppiä eli tässä ehtii vielä miettiä kuviot uusiksi ja kouluttautua jonnekin aivan toisiin hommiin...