Arvioikaa ja antakaa vinkkejä.Minulla on suhde itseäni nuorempaan naiseen. Asumme erillämme, tarkoitus tulevaisuudessa muuttaa yhteen. Meillä on selvät tuloerot ansioissa, mutta tavallinen palkkatyöläinen minäkin olen, pari sataa on mulle jo rahaa. Nyt jo vuoden ajan on minua harmittanut pieni mutta kiusallinen ongelma. Kun menemme jonnekin, mistä voi ostaa jotain, niin se on aina minä joka maksaa. Mitään pyyntöä en kuule koskaan (saisinko, saanko jne), vaan tavarat kassalle ja maksuun. Kun tenttaan asiasta, että mistä moinen käytös, niin vastaus on aina kova itkunkohtaus tai vihainen vittuilu. Vuoden aikana olen antanut käteistä rahaa ehkä 1500e, ostanut jonkinverran tavaroitaja yms. Me elämme vielä omissa talouksissa, emmekä siis hoida taloutta yhdessä. Onko nykyään naisilla tällainen käytös tavallista?
Hyväksikäyttöä
kiltti mies
10985
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kulut ihan tasan tarkkaan tai kulutuksen mukaan, vaikka retkillä, matkoilla tai baarissa syödessä, ihan ennen kuulumatonta, riippumatta tuloeroista.
onko hän ainoa lapsi?
onko tottunut siihen, että isi maksaa aina kaiken?
ja itku, jos ei muuten saa?
pitäisi melkein kysyä, että minkä ikäinen hän on ;)
huonoa sinulle, että tuo on hänen normaalia käytöstään. sinä maksat nyt ja jatkossa vielä enemmän.
on hyväksi käyttöä ja hän saattaa helposti lähteä miehen mukaan, joka ostaa hänelle vielä enemmän: auton, koruja, jne...
mikä on sinulle tärkeää suhteessa? etsi sellaista seuraa...
toinen tapa. Sanot ennen ulos menoa että nyt on rahat vähissä että mitään ylimääräistä ei osteta. Ja seuraavaksi sanot että on parasta sopia siitä että kumpikin kantaa vastuun omista menoistaan. Jos nainen välittää sinusta niin hän vähitellen oppii , ettet ole raha-automaatti. Ja kun muutatte yhteen pidät tarkan jöön siitä että rahaa ei tuhlata etkä ole mikään maksuautomaatti. Että jos suuremmissa hankinnoissa voit tulla vastaan vähän, jos tilisi kerran on isompi, mutta muuten maksatte tasan kaiken. Itse olen tehnyt saman virheen, maltillisempana kuluttajana maksan laskut tilipäivänä ja muutenkin saan rahan riittämään. Joten joutusampi kuluttajamieheni oli käsi ojossa kun hänen laskujenmaksuaikansa tuli. Tein sitä muutamia vuosia mutta sitten lopetin. Ei se ole oikein että toinen vaan törsää ja toinen maksaa sitten kaikki laskut
Mä ja mieheni ollaan oltu naimisissa reilu 6 vuotta, ja me kysellään toinen toisiltamme jos voimme ostaa itsellemme jotain (tää nyt ei koske jonku karkkipussin ostoo, vaan esim. vaatteen tm kalliimman). Ja se on siksi, että raha ei kasva puissa, ja laskuihinkin pitää olla rahaa. Jos kumpikin ostaa aina mitä haluaa, niin sitä on aina pers'aukinen. Ja onhan se kohteliasta kysyä toiselta käykö hänelle että käyttää yhteistä rahaa johonkin ei-niin-tärkeeseen asiaan, ja joka ei toista auta tai hyödytä millään tapaa. Eli ei oo hyvä jos jo tässä vaiheessa tyttöystäväs ei edes kysy sulta jos voit ostaa hänelle jotain (jos hänellä itellä ei oo tuloja), vaan hän olettaa että sä ostat. Tästä tulee ongelma viimeistään sitten kun muutatte yhteen. Kannattaa ehdottomasti ottaa puheeks, ja vieläpä niin pian kuin mahdollista!
Olemme avovaimoni kanssa päättäneet jo heti alussa ennen kuin muutimme yhteen, että maksamme omat ostoksemme tai puoliksi kaupassa käyneelle jälkeen päin. Tämä on minusta tasa-arvoista. Ei ole mäkätystä kuulunut. :)
Meillä on yhteinen tili, mutta siirrämme esimerkiksi sähkölaskuun, vuokraan, laajakaistaan yms. yhteisiin menoihin rahat omilta tililtämme yhteiselle käyttötilille.
Tähän ei pidä sekoittaa nyt sitä, ettemme luottaisi toisiimme vaan pidämme tasa-arvosta kummatkin. Toki meillä on on yhteinen säästötilikin yms. :)
..huomaat eräänä päivänä olevasi rahaton ja akaton. Näin se menee, eikä tuolla naisellasi ole aikomustakaan viettää auvoista elämää kanssasi hamaan loppuun asti, vaan rahan loppumiseen asti.
Kokeile, sanoppa, että nyt ostetaan ja maksetaan tasan vuoden ajan kumpikin omat ostoksensa.. ja olet huomenna jo vapaa poikamies tekemään rahoillasi mitä haluat.
Vuosi yhdessä, eri talouksissa asutaan, >25-vuotiaita. Maksetaan suurin piirtein puoliksi kaikki hankinnat (esim toinen ostaa lihan, toinen perunat+salaatit etc) kun kaupassa käydään. Ei lasketa senttejä eikä mitään, mutta omat osat maksetaan. Mä en tässä elämäntilanteessa katsois kauaa semmosta, että joku haluaa mun maksavan aina kaiken, tai että toinen haluaa aina maksaa. Maalaisjärjellä mennään.
Mutta toisaalta, se on vain rahaa. Mä en ala tappelee muutaman kympin takia (mutta jostain viidestä sadasta voisin ehkä jo vähän argumentoida). 1500e? Jätä se #&%¤# tai käy ainakin vakava keskustelu asiasta - itkee tai ei, kaikesta pitää pystyä puhua.
Onhan niitä sellaisiakin miehiä, jotka maksavat naisen ostoksia ihan mielellään, varsinkin jos, ja kuten usein on, naisella on selvästi pienemmät tulot.
Voihan nainen sitten osaltaan korvata sen rahallisen hyödyn jotenkin, esim. tekemällä miehelle ruokaa, ja auttamalla sellaisissa töissä, mitä mies ei osaa tai ehdi tehdä. Eihän kaikkea aina voi rahassa mitata.
Tosin, jos naisesi itkuun pillahtaa, ja kiukuttelee jollei saa jotain haluamaansa, niin siinä on kyllä hänellä kasvun paikka.
Ymmärrän paremmin, jos hänellä ei tosiaan ole rahaa, ja ruokaa pitäisi saada. Mutta jos kyse on jostain hömpästä, niin sitten ei tarvi olla noin höveli. Voisit ottaa asian puheeksi, ja sanoa, että nyt sinun on alettava säästölinjalle.
Ja pidä siitä kiinni. Voithan sitten välillä höllentaa kukkaron nyörejä, jos siltä tuntuu.
Itselläni on takana suhde mieheen, jolla ei jurikaan ollut ylimääräistä rahaa. Vaikka omatkin tuloni oli pienet, saatoin ostella hänelle jotain vaatetta yms. tärkeää, enkä siitä tuntenut katkeruutta, vaan ihan mielellään sitä omalle kumppanille antoi. Ja hän kyllä arvosti sitä myös.
> Onhan niitä sellaisiakin miehiä, jotka maksavat naisen ostoksia ihan mielellään, varsinkin jos, ja
> kuten usein on, naisella on selvästi pienemmät tulot.
Toivottavasti 'tasa-arvon' kulta-aikana on myös tälläisiä naisia.
Kuten ainakin itse olen tehnyt, silloin jos miehellä on ollut pienemmät tulot. On ihan mukavaa antaa omalle kullalle välillä jotain tarpeellista, tai vain jotain kivaa ;-)