Olen ollu jo pidemmän aikaa kiinnostunut nuoresta miehestä. Opiskellaan samassa koulussa samaa alaa, mutta sen on yhden vuoden mua edellä opinnoissa. En siis ole hänen kanssaan samoilla kursseilla.
Meillä on ollut hieman silmäpeliä koulun käytävillä ja opiskelemamme aineen infoissa. Mutta mitään muuta meidän välillä ei koskaan ole ollut. Silmäpeliä on tosin jatkunut jo jonkin aikaa.
En edes tiedä onko jätkä varattu vai sinkku, mutta en vaan saa sitä mielestäni.
Mitä mun pitäs tehdä? Ei olla tavattu missään vapaa-aikana, joten en ole päässyt tutustumaan tyyppiin. Olen hieman ujo, joten uskalla koululla mennä jutteleen. Olen miettinyt mailin kirjoittasta, onko se ihan huono idea? Pitäskö vaan yrittää unohtaa koko jätkä?
Meillä on ollut hieman silmäpeliä koulun käytävillä ja opiskelemamme aineen infoissa. Mutta mitään muuta meidän välillä ei koskaan ole ollut. Silmäpeliä on tosin jatkunut jo jonkin aikaa.
En edes tiedä onko jätkä varattu vai sinkku, mutta en vaan saa sitä mielestäni.
Mitä mun pitäs tehdä? Ei olla tavattu missään vapaa-aikana, joten en ole päässyt tutustumaan tyyppiin. Olen hieman ujo, joten uskalla koululla mennä jutteleen. Olen miettinyt mailin kirjoittasta, onko se ihan huono idea? Pitäskö vaan yrittää unohtaa koko jätkä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin se on :DDD:D::DD::DDD
tiedät pojan s.postiosoitteen, niin kokeile ihmeessä laittaa hänelle viestiä :)
s.posti voi ehkä toimia jos nainen lähettää, mutta se on silti tosi kliininen lähestymistapa. Must sun kannattais vaan "vahingossa" törmäillä siihen enemmän. Ja ens kerralla kun taas tuijotatte toisianne sano sille moi ja hymyile tai kysy jotain tos iarkista kouluun liittyvää
kannattaa kysyä jätkältä että mitä oikein meinaa!
Lähetä sähköpostia tai rupea juttusille kasvotusten. Jos hän on kiinnostunut, asia voi lähteä etenemään.
Toisaalta taas voi käydä kuten kaverilleni kauan sitten aivan samanlaisessa tilanteessa. Hän tiputti pojan postiluukusta kirjeen, jossa ilmaisi kiinnostuksensa, viittasi pitkäaikaiseen katseidenvaihtoon ja allekirjoitti omalla etunimellään.
Monen päivän kuluttua hän sitten rohkaisi mielensä ja meni juttelemaan. Tyyppi oli ihan äimänä (sinäkö se XX olet?!) ja pienen hämmästelyn jälkeen lähetti kaverini matkoihinsa ilman toivon häivää. Melko ystävällisesti kuitenkin, mutta siideriä ja terapiaa tarvittiin pitkään.