On surullista lukea, kuulla ja nähdä työpaikkakiusaamisesta. Henkistä väkivaltaa tapahtuu jo ala-aste iässä, mutta aikuiset ihmiset. Perheen isät, vanhat ukot jopa. Ei voi muuta, kuin pyörittää päätä.
Millaisia oppeja he antavat kotona omille lapsille. Pistää vähän miettimään.
Työpaikalla otetaan se heikoin silmätikuksi jolle vittuillaan päivästä toiseen ja vihjaillaan ikävästi, tietäen, että toi ei uskalla sanoa takaisin.
Loppupeleissä se murtaa kiusatun aika pohjamutiin, kun porukka vaan jatkaa. Miten ne jaksaa. Eikö niillä ole muuta tekemistä töissä/elämässä? Säälittää semmoset ihmiset. Ja vanhoille papoille haluan ilmoittaa, että ette te ole cooleja nuorten silmissä, jos osaatte olla ilkeitä, te vaan häpäisette ittenne.
Millaisia oppeja he antavat kotona omille lapsille. Pistää vähän miettimään.
Työpaikalla otetaan se heikoin silmätikuksi jolle vittuillaan päivästä toiseen ja vihjaillaan ikävästi, tietäen, että toi ei uskalla sanoa takaisin.
Loppupeleissä se murtaa kiusatun aika pohjamutiin, kun porukka vaan jatkaa. Miten ne jaksaa. Eikö niillä ole muuta tekemistä töissä/elämässä? Säälittää semmoset ihmiset. Ja vanhoille papoille haluan ilmoittaa, että ette te ole cooleja nuorten silmissä, jos osaatte olla ilkeitä, te vaan häpäisette ittenne.
Vastaukset 9
Vanhimmat
psykologisesti olet kyllä väärässä siinä, että kiusaajat kiusaisivat "heikompia",
karkeasti yleistäen työpaikkakiusaaminen liittyy yleensä porukasta poikkeavaan, esim. joku on älykkäämpi, ahkerampi, ei liity työpaikan "kuppikuntiin" tms. eli motiiveja kuten kateutta, kyllä löytyy.
joku kerran kirjoitti HS:n sivuilla, että häpeämätön vaietaan ruotuun... tarkoittaen että yksilö, joka noudattaa omia ehtojaan, enkä tarkoita lain rikkomista, herättää paheksuntaa useissa työyhteisöissä (ilmiö kuuluu normaaliin organisaatiokäyttäytymiseen, kirjoja aiheesta useita), koska tällainen käytös aiheuttaa "pelkoa tai epävarmuutta" muissa työntekijöissä, myös jonkin hlön nimeöminen syntipukiksi työyhteisön ongelmiin on tunnusomaista tyypilliselle organisaatiokäyttäytymiselle.
Kiusaajat itse ovat useimmiten itsetunnoltaan heikkoja ja laumassa kiusaaminen on turvallinen tapa tuntea itseään voimakkaaksi.
et sattuisi muistamaan mistä se löytyy?
Joukkokiusaamisessa on rikollisuutta muistuttavaa toimintaa. Se ei ole ainakaan firmalle hyvää mainetta. Siksi työnantajan kannattaisi katkaista kaikki työnteon häirintään ja kiusaamisen liittyvät toimet.
riippuu varmaan työpaikasta ja henkilöistä, minkätyyppisiä ihmisiä kiusataan. Uskon kuitenkin, että kiusaaminen kohdistuu useimmiten "ihan tavallisiin" ihmisiin, jotka eivät ole sen heikompia, vahvempia tai erilaisempia kuin muut. Asiaa voi pyöritellä miltä kantilta tahansa, riippuu ihan kiusaajan persoonallisuudesta. uskon kuitenkin, että heikkoitsetuntoiset ja vähän katkeroituneet saattavat kiustata heikompaa ja arempaa ihmistä. Jos kiusattu nousee jossain vaiheessa takajaloilleen, kiusaaminen saattaa yltyä pahemmaksi. Motiiveja varmasti löytyy.
minä olen joutunut työnantajani kiusaamaksi olen kiltti herkkä tunnollinen siksipä olin hyvä uhri on uskaltanut sanoa vastaan.ennenkuin tuli niin kova sressi aivot tki topin sanoin hänelle semmoista mitä en kuunapäivinä olisi normaali oloissa uskaltanut sanoa ja siitäkös olen saanut kärsiä. nänään rohkenin tilata työkkäristä ajan saa nähdä mitä tuleman pitää.toiveissa olisi uusi työ taikka muuten en tiedä miten jatkaa.
jollain tavalla ja mihin muuhun sen purkaa kuin heikompaansa. Ja tähän vielä lisää sen että kukaan ei välitä mistään - paitsi jotkut itsestään. Millään ei ole väliä. Ja naurettavinta ovat nämä henkisen työsuojelun lakipykälät.........
Tuollaiset ohjeet löytyivät sivulta:
http://www.klinikka.fi/forum/?t=371
"...
Työpaikan häirikkö. Hän oli käytökseltään jo tuttu. Olin oppinut kotoani mallit, miten tulla toimeen heidän kanssaan:
- näyttele että olet ystävä, mutta älä lähde mukaan hänen juttuihinsa.
- ota henkistä etäisyyttä, pane kaikki luonteen tiliin
- etsi oma alueesi, missä tämä häirikkö ei voi tavoittaa sinua
- jos on pakko toimia älyttömyyksien mukaan, niin anna mennä. Näytä kuitenkin oma vaihtoehtosi.
- älä anna hänen huonoa käytöstään anteeksi siksi että hän on kokenut elämässään niin vaikeita asioita
- jos et jaksa niin lähde pois. Pitemmän päälle paras ratkaisu, sillä sinä et koskaan tulekaan riittämään hänelle.
Miten kävi tälle työpaikkahäirikölle? Sai tarpeeksensa, kun ei löytänyt sopivaa uhria ja vaihtoi työpaikkaa.
Toivotan teille kaikille kärsiville voimia. Olen esimerkki siitä, että tästä tilanteesta voi päästä pois. Kaikki on vain omasta päätöksestäsi kiinni.
Päätöksestäsi, että et anna tämän ihmisen vetää sinua vedenpinnan alle, vaan että uit pinnalla ja saat myös nauttia siitä."
Minä yritin aikoinaan noudattaa toimintamallia, joka muistutti noita ohjeita (vaikken niistä vielä tiennytkään), mutta sitten voimat loppuivat ja häirikkö sai yllytettyä tarpeeksi monta ihmistä puolellensa firman johtoa myöten.
Onneksi lähdin lopulta pois tukalasta tilanteesta, mutta en tietenkään ilman tappelua ja "seinien ravistelua". En tosiaan ollut heikoin siihen työpaikkaan mennessäni enkä sieltä lähtiessäni. Luulen, että heikot sinne nimenomaan jäivät pelkoineen.
Eli miten sitten käy, jos kiusattu menee kertomaan esim. luottamusmiehelle tai vastaavalle, kuinka häneen kohdistuu elämään kohdistuvia vihjailuja ja piilovittuiluja ja asia otetaan esille kiusaajien kanssa.
Latistetaanko kiusattu vielä pahemmin nurkkaan ja kuinka sitten mennä töihin töitä tekemään.
Tommoset törkyturvat joutaisivat hoitoon:)
"...Latistetaanko kiusattu vielä pahemmin nurkkaan ja kuinka sitten mennä töihin töitä tekemään. "
Juuri näin.
Kun minulle oli ilmoitettu asianomaisten toimesta, mikä minussa on pielessä, minulle kerrottiin, miten pitää tästälähin itse kunkin kanssa käyttäytyä, "ettei tule enempää ongelmia".
Kaikkihan me olemme toki tasa-arvoisia ja joku ihmisarvokin meillä on, mutta jotkut ovat vaan vähän enemmän tasa-arvoisia ja ensisijaisemmalla ihmisarvolla varustettuja.
Mutta eipä hätää, raittiilla ulkoilmalla ja reippaalla jumpalla olen minäkin ryhdistäytynyt ja olen kelpo tossu nyt. Saa kävellä ylitseni kuka haluaa, ei haittaa. Yhtään ei vituta rivot puheet. Ja kaikenlaiset ulkonäköön, persoonallisuuteen ja vapaa-aikaan liittyvät neuvot otan vastaan ihan kiitollisena rakentavassa hengessä vastaan.
Ei vaiskaan, mutta saahan sitä välillä fantasioida, miten pöpilän pöhnäpäiden kanssa voi sovussa elää, kunhan ei ole turhan ylpeä ja itsetietoinen.