Miten onnistuisin siirtymään elämäsäni eteenpäin?
Erosta yli kuukausi, enkä saa yöisin kunnolla nukuttua, herään joka aamu kolmen ja viiden välillä. Pahinta kipua aiheuttaa exän välinpitämättömyys, joka ilmenee siten ettei ole yhteydessä, ei haluaa nähdä, eikä jutella erosta. Oloa helpottaisi paljon jos exä kyselisi kuinka voin ja osoittaisi ettei hänen paras ystävä muutu eron jälkeen vieraaksi ihmiseksi, josta ei enää välitetä.
Erosta yli kuukausi, enkä saa yöisin kunnolla nukuttua, herään joka aamu kolmen ja viiden välillä. Pahinta kipua aiheuttaa exän välinpitämättömyys, joka ilmenee siten ettei ole yhteydessä, ei haluaa nähdä, eikä jutella erosta. Oloa helpottaisi paljon jos exä kyselisi kuinka voin ja osoittaisi ettei hänen paras ystävä muutu eron jälkeen vieraaksi ihmiseksi, josta ei enää välitetä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Minulla erosta 3 kuukautta, nukun jo ihan hyvin. Mutta suurin kipu tulee samasta kuin sinulla, hän ei ole yhteydessä, ei halua puhua erosta, minä en tiedä miksi minut jätettiin. Kolmas osapuoli taitaa olla kysessä mutta minun syyksi se kuitenkin laitettiin, en käynyt anoppilassa tarpeeksi usein, en tukenut häntä työelämässä???, ei vaan tunnu "siltä" enää.
Avovaimoni oli paras ystäväni, rakastajani ja muutenkin täydellinen puoliso. Yksi sunnuntai ja kaikki oli mennyttä. Ei 10 vuoden liitto vaatinut kuin 2 tuntia sunnuntaina, siinä se sitten oli.
En kertakaikkiaan pysty miehenä käsittämään kuinka joku, jolle on ollut hänen paras ystävä, voi tunnin eron jälkeen unohtaa kuin käytetty rätti. Nakataan pois ja unohdetaan. Tilanteen tekee entistä pahemmaksi se että naisella ei ollut rohkeutta erota kasvoitusten. Heti uusi mies naisella kehiin eikä välitetä tuon taivaallista entisestä parhaasta ystävästä. Aivan käsittämätöntä! Onko tämä sitä kertakäyttökulttuuria?
Minusta tuntuu naisena aika samalta, kuin teistä miehenä. Mulla oli upea alkava suhde ja kaikki oli hyvin. Oli ihanaa olla ihmisen kanssa, joka oli niin oikea juuri minulle. Luulin jo, että nyt olen löytänyt sen oikean vierelleni.
Yhtenä päivän, hän vaan kertoi tietokoneella mulle, että ei pysty tähän enää. Olin ihmeissäni, miten kaikki voi hajota yhdessä hetkessä. Ei ollut kolmatta, hän ei vaan ollut valmis suhteeseen, pitkän avioliiton edellisensä kanssa jälkeen.
Se sattui ja kovin, hajosin täysin. Itkin ja menetin, jotain ihanaa. Jotain minkä takia, minä olisin tehnyt aivan mitä tahansa, sielunkumppanini. Soitin tietysti hänelle ja yritin saada parempaa selitystä, jota en koskaan saanut.
Mullakin oli olo, kun olisin ollut se kertakäyttöinen maitopurkki, kun meni vakavaksi, niin se heitetään pois. Me kaikki ollaan ihmisiä ja ei tää ole leikkiä, tämä on elämää.
Näin kävi mulle, mutta elämä jatkuu, sen on pakko. Uskotaan, että jotain on vielä tulossa meidän kaikkien kohdalle, jotain minkä takia me täällä ollaan. Voimahaleja :o)
Aivan samat tunteet, kohtalotoverini.. Nainen sanoi että pysytään yhteydessä ja ystävinä mutta kummasti loppui yhteydenpito! Olen lähettänyt viestiä hälle mutta vastaus tulee tylynä ja ihan kuin eri ihmiseltä.. TÄÄ VIE JÄRJEN!!!!!!!!!! Lievittääkö nainen omaa tunnontuskaa sanomalla että "pysytään ystävinä" vaikka ei ole aikomustakaan? Pääsee tilaanteesta vain nopeasti ja helposti pois. Tämä ei ollut mikään puolen vuoden teiniliitto (vaikka en väheksykkään niitäkään tunnetiloja mitä siitäkin tulee)
Lohduttaa tietää, etten ole ainoa kenelle on käynyt näin, että yhtäkkiä on saanut kuulla olevansa entinen ja kaiken yhteisen olevan ohi.
Tuon ilmoituksen jälkeen käyttäytyi aivan kuin oltaisiin oltu täysin vieraita. Ihan kuin kaikki mitä yhdessä koettiin ja tehtiin olisi hetkessä pyyhkiytynyt pois. Entisen rakastavan ja välittävän ihmisen tilalla kylmä ja kova ihminen, joka ei piitannut mistään mitään. Kaikki se onni ja rakkaus mitä ensin yhdessä vaalittiin, eräänä päivänä se olikin vain unohdettu ja mitätöity.
Tiedän todella miltä tuo tuntuu. Minun erostani pian neljä kuukautta, eikä päivääkää ettenkö ajattelisi häntä. Välillä vieläkin herään yöllä ja hän valtaa mieleni.
Suhteemme loputtua mies lupasi, että puhumme keskenämme asiat selviksi, mutta sitä päivää ei tullut koskaan. Sitä vaan vieläkin odottaa, että toinen ottaisi yhteyttä, mutta turhaan. Vaikea jatkaa elämää eteenpäin, kun ei tiedä varsinaista syytä miksi piti lopettaa.
Niin moni sanoo, että aika parantaa haavat...niin se tietenkin on, mutta kuinka kauan se oikein kestää? Välillä tuntuu, ettei tässä elämässä ole mitään järkee.
Pakko se vaan on jatkaa eteenpäin!!
Minäkin haluaisin tietää kuinka kauan suru, kaipuu, katkeruus ja viha vielä kestävät. Vaikka olen mies, kyyneleet silti syntyvät päivittäin. Elämästä on vaikea nähdä mitään positiivista ja pienet valonpilkauhdukset silloin tällöin kun tapaa ystäviä, eivät silti riitä poistamaan masennusta. Tuntuu että silmistä on tullut vettä lakkaamatta kuukauden, vaikkei itkemiseksi voi kutsua.
Kyllä aika on ainoa ratkaisu, mutta kun se elämä on pysähdyksissä ja sitä aika vaan kuluu ja kuluu.
...vuotta ja silti kaikenlaiset tunteet tulevat ja ajattelen exää joka paivä. Minulla hieman eri tilanne, koska ero tuli miehen vuosien sivusuhteen paljastuttua. Ja koska me olemme edelleen yhteydessä. Olen siis saanut kuulla selitykset, kaipuun, katumuksen jne., mutta en tiedä, auttaako sekään pitemmän päälle, koska nyt tuntuu, ettei pääse irti ja ikävä vain itselläkin jatkuu. Kun hänellä ei näemmä tarkoitusta ole yrittää uudestaan ja toisaalta voisinkokaan tuollaista vuosien valehtelua ja petosta antaa anteeksi...En tiedä, mitä hän sitten haluaa minusta. Mutta en tiedä, miten pitkä aika tähän kaikkeen menee - että on taas ehjä ja uskaltaa luottaa.
mun suhde päättyi virallisesti tammikuussa 2004. kuitenkin nähdään ja pidetään yhteyttä ja olen hänen luonaan vähän väliä yötä. hän on tämän neljän vuoden aikana seurustellut kolmen eri naisen kanssa, silti olemme tapailleet. hän antaa välillä toivoa, välillä ei.
ihastuin viime kesänä toiseen mutta exäni ystävät kertoivat hänelle että tapailen edelleen exää, vaikken tietenkään olisi enää tapaillut jos hänen kanssa olisi tullut jotain. mutta se siitä.
minun pitäisi olla olemassa vain silloin kun hän haluaa. nyt tuntuu että hän toivoo ettei minua olisi lainkaan olemassa. hyvästi ja olet ilmaa. seitsemän vuotta valuu läpi sormien. alkaa sadan vuoden yksinäisyys.
minä olen jo ihan turta, en itke, tuijotan tyhjyyteen ja kuvittelen aamuisin kuinka ihanaa heillä on kun saavat herätä toistensa vierestä joka aamu, saavat olla toisilleen koko ajan olemassa. minä en ole olemassa.
...olet tuhlannut vuosia elämästäsi tuollaiseen??Eihän tuollainen ole minkään arvoista. Eihän elämääsi voi tulla mitään parempaa ja uutta, jos annat exäsi kohdella sinua kuin esinettä. Nyt et enää vastaa yhteydenottoihin etkä ota itse yhteyttä. Elät omaa elämääsi, teet siitä oman näköisesi. Exä mäkeen kokonaan ja tsemppiä!
Ei uskalla edes ajatella, kuinka kauan siihen menee, että saa surun ja kaipuun tunteen häivytettyä pois...se on pitkä prosessi. Todellakin aika vain kuluu ja kuluu.
Toisaalta, jos ero ei tuntuisi miltään, niin silloin ei ehkä olisi ollutkaan niitä aitoja tunteita toista kohtaan.
Omalta kohdaltani eroamisessa vaikeaksi teki se, että mies sanoi vielä viimeiseksi rakastavansa minua ja kehui kuinka hyvän vaimon minusta olisi saanut ja että tulee vielä katumaan, kun päästää minut menemään muttei voi vain tällä hetkellä tarjota parempaa.
Mitä mies tuolla hakee?? Luuleeko hän, että minun olisi jotenkin helpompi jatkaa elämää eteenpäin noiden sanojen jälkeen? Ehei, vaikeammaksi se vain eron teki, kun miettii MIKSI NÄIN?
Noiden sanojen jälkeen on ollut niin vaikea hyväksyä/ymmärtää miksi sitten piti erota.
Olisi mukava tietää mitä mies ajattelee tehdessään noin?
Sitä on niin yksin näiden ajatusten kanssa ja toivoo, että tämä joskus helpottaisi ja pääsisi elämässä eteenpäin.
helpommin sanottu kuin tehty.. arvaa olenko yrittänyt sata kertaa?! en todellakaan ole itsekään tyytyväinen tähän tilanteeseen.. kertokaa ihmiset miten se onnistuu!! kiitos silti tsempistä.. tsemppaan kyllä.
viestiyhteydet poikki ja visusti. naisia on. ne eivät lopu. eivät koskaan.
myös entisellesi tiedoitus, että haluat hänen lopettavan yhteyden pidon kunnes olet valmis. paskaahan tommonen on. missä itsekunnioitus häh?!
"Antakaa toisillenne jatkuvasti auliisti anteeksi". Näin sanotaan siinä suuressa kirjassa. Kuuntele sydäntäsi.
Haluaisin vain kommentoida toisen kylmyydestä. Jos tunteita on paljon, on pakko vetää äärimmäistä linjaa ja katkaista kokonaan välit, jotta pystyy jatkamaan eteenpäin. Asia siis ei ole niin yksinkertainen, että toinen ei välittäisi. Se todennäköisesti on toiselle vain niin tuskallista, että on parempi olla niinkuin toinen ei olisi olemassa. Ystävinä pysyminen ei onnistu, jos on tosissaan välittänyt toisesta.
Minullakin on kuukausi erosta ja aika on ollut tuskaa täynnä.
Minut jätti mies. Mies josta olin luullut tulevan elämänkumppanini loppuelämäkseni.
Pyysin selitystä, mutta ei. Hän muuttui täysin kylmäksi.
Kertokaa miten ihmisen tunteet voivat kuolla hetkessä?
Sen minäkin haluaisin tietää. Miksi?
...kyynistynyt. Eihän tarvitse kuin lukea esimerkiksi tämän päivän iltalehteä kaikkine pettämisjuttuineen niin huomaa, että ei ne ihmiset tänä päivänä ajattele toisen tunteita. Nykyään ollaan uskollisia omille haluille, tarpeille ja tunteille. Ei millekään parisuhdelupauksille. Kaiken pitää olla aina vaan kivaa ja helppoa. Kiitos, valitsen elämän ihan vain itseni kanssa. Tiedän, että itseeni ainakin voin luottaa.
Älä ole nössö, ole MIES! Ole säkin välinpitämätön ja jatka elämääsi. Ei nartut siihen lopu.
itse ainakin vihasin sitä. se näyttäytyi sellaisena likaisena ja haisevana mielessäni, liian runsaana. siitä oli tullut pelkkä pesä. sellainen niljakas ja pahanhajuinen. liian runsas.
vihasin vihasin vihasin. lopulta siirryin eteenpäin. sitten surin. sitten haavat alkoivat arpeutua.
kuusi kuukautta ja siitä tuli jokin - sellainen ihminen. ystävä. mikään ei onneksi palaa ennalleen. nyt on parempi.
eivät ne ihmiset teille mitään tee. te itse teette itsellenne mitä teette. ei keneenkään kannata ripustautua. oma elämä, sitten vasta muiden. siinä järjestys.
-m75
Hätä olisi suuri, jos mikään ei tuntuisi koskaan miltään.
Näin se on,tunteet ovat aitoja, kun sydän särkyy. Olo on pettynyt,tästä ei tullutkaan mitään. Koskee,itkettää ei nukuta, kelaat samoja asioita.Veto on poissa, mikään ei kiinnosta. Aika vain auttaa asiaan, niin kummallista kuin se onkin.Kerro edes jollekkin mitä mielessä liikkuu.Vaistoat kyllä sen kenelle kannattaa puhua.Saat myötätuntoa ja lohdutusta.Alkaa vihdoinkin helpottaa ja voimat alkavat palata.Liiku ihmisten ilmoilla; älä jää neljän seinän sisälle yksin. Mutta aikaa se ottaa ja etäisyyttä asiaan.