Niin, ottaapa siitäkin miehestä selvää, työkaveristani, johon mä tollo menin ja ihastuin erittäin paljon. En saa häntä mielestäni enää lainkaan, ja nolottaakin helvetisti, kun pohdin, jos kaikki olikin hänen taholtaan vain ystävällistä käytöstä. Ja kyseessä varattu mies.
Tarina menee näin, jos joku vaikka jaksaisi lukea ja kommentoidakin. Tutustuimme työpaikalla viime lokakuussa. Sinä päivänä kun aloimme juttelemaan ensimmäistä kertaa me tulimme erittäin hyvin juttuun. Ehkä joku voi pitää naurettavana ja lapsellisenakin ajatustani siitä, että koin kuin olisin tavannut”sielunkumppanini”.
Puhuimme paljon ja huomasin, ett meillä on paljon samanlaisia kiinnostuksen kohteita, ja siihen liittyen hän pyysikin minua eräälle osallistumalleen parin kuukauden kurssille, lupasin harkita asiaa ja ottaa kurssista selvää. Hän antoi minulle sähköpostiosoitteensa, jotta voin sit laittaa hänelle viestiä sen suhteen mitä päätin kurssin suhteen. En koskaan mennyt kurssille ja jostain syystä välit mieheen viileni yllättäen. Kunnes viime viikkojen ajan hän on hakeutunut seuraani taasen, on ollut avulias minun suhteen, mm. oma-aloitteisesti hankkinut tietoa tietokoneeseeni liittyviin ongelmiin, laittanut sähköpostia, mut vain koneeseen liittyen ei mitään henkilökohtaista.
Me jutellaan myös mm. siitä mitä ollaan tehty viikonloppuna, mistä asioista tykätään, vitsaillaan paljon ja mä tunnen kuin meidät olisi toisillemme tarkoitettu. MUTTA, hän on varattu ja viimeksi eilen minulle siitä mainitsi eräs työkaverini. He ovat ilmeisesti nähneet meidän ”teerenpelin” ja liekö pitävät minua miestennielijänä, jota en todellakaan ole.
Minun mielenrauhani on mennyt sen miehen suhteen, viikonloppunakin odotan,jos hän vaikka olisi laittanut viestiä minulle, mutta ei. Taisin vain luulla hänen ystävällisyyttään ihastukseksi, mutta kuitenkin kun mietin asioita perin pohjin, niin miksi hän paneutuisi minun ongelmiin niin paljon, jos ei jonkinlaista kiinnostusta olisi. Tai sitten kyseessä on vain niin kiltti ja auttavainen mies. Hän käy töissä luonani päivittäin, joskus kahdestikin.
Voiko ihminen todellakin kuvitella kaiken, eli tässä tapauksessä mä, en haluaisi uskoa siihen. Eihän se voi olla siten, ett vain kuvittelen hänenkin olevan kiinnostunut minusta. Jotenkin minulla on sellainen tunne sisimmässäni, että hänkin pitää minusta, mut minkäs teet kun hän on varattu. Pitää yrittää vain unohtaa, mut kun näkee päivittäin, niin vaikeeta se tulee olemaan :(
Tarina menee näin, jos joku vaikka jaksaisi lukea ja kommentoidakin. Tutustuimme työpaikalla viime lokakuussa. Sinä päivänä kun aloimme juttelemaan ensimmäistä kertaa me tulimme erittäin hyvin juttuun. Ehkä joku voi pitää naurettavana ja lapsellisenakin ajatustani siitä, että koin kuin olisin tavannut”sielunkumppanini”.
Puhuimme paljon ja huomasin, ett meillä on paljon samanlaisia kiinnostuksen kohteita, ja siihen liittyen hän pyysikin minua eräälle osallistumalleen parin kuukauden kurssille, lupasin harkita asiaa ja ottaa kurssista selvää. Hän antoi minulle sähköpostiosoitteensa, jotta voin sit laittaa hänelle viestiä sen suhteen mitä päätin kurssin suhteen. En koskaan mennyt kurssille ja jostain syystä välit mieheen viileni yllättäen. Kunnes viime viikkojen ajan hän on hakeutunut seuraani taasen, on ollut avulias minun suhteen, mm. oma-aloitteisesti hankkinut tietoa tietokoneeseeni liittyviin ongelmiin, laittanut sähköpostia, mut vain koneeseen liittyen ei mitään henkilökohtaista.
Me jutellaan myös mm. siitä mitä ollaan tehty viikonloppuna, mistä asioista tykätään, vitsaillaan paljon ja mä tunnen kuin meidät olisi toisillemme tarkoitettu. MUTTA, hän on varattu ja viimeksi eilen minulle siitä mainitsi eräs työkaverini. He ovat ilmeisesti nähneet meidän ”teerenpelin” ja liekö pitävät minua miestennielijänä, jota en todellakaan ole.
Minun mielenrauhani on mennyt sen miehen suhteen, viikonloppunakin odotan,jos hän vaikka olisi laittanut viestiä minulle, mutta ei. Taisin vain luulla hänen ystävällisyyttään ihastukseksi, mutta kuitenkin kun mietin asioita perin pohjin, niin miksi hän paneutuisi minun ongelmiin niin paljon, jos ei jonkinlaista kiinnostusta olisi. Tai sitten kyseessä on vain niin kiltti ja auttavainen mies. Hän käy töissä luonani päivittäin, joskus kahdestikin.
Voiko ihminen todellakin kuvitella kaiken, eli tässä tapauksessä mä, en haluaisi uskoa siihen. Eihän se voi olla siten, ett vain kuvittelen hänenkin olevan kiinnostunut minusta. Jotenkin minulla on sellainen tunne sisimmässäni, että hänkin pitää minusta, mut minkäs teet kun hän on varattu. Pitää yrittää vain unohtaa, mut kun näkee päivittäin, niin vaikeeta se tulee olemaan :(
Vastaukset 30
Vanhimmat
selvästi hakemassa vaihtelua eroottisten leikkien merkeissä sinusta. Mukava että kaltaisiasi naisia löytyy työpaikoilta; meilläkin on muutama nuori nainen, jotka tykkäävät antautua intiimeihin suhteisiin ukkomiesten kanssa.
eroottisiin leikkeihin alkaakin ukkomiesten kanssa, mut väärin arvasit, mä en sellaiseen ryhdy. Aikani haudon ja murehdin ihastumista, mutta meneehän se väkisinkin joskus ohi. JOS herra haluaa vain seksiä, voi siirtyä seuraavaan uhriin....:))
sitten oikeen pähkäilet äijän aivopieruja, jos kerran et aio varattujen kanssa leikkiin lähteä? Vai meinaatko sittenkin viedä äijän varatun statuksesta huolimatta, jos tämä jotain selkeää kiinnostuksen merkkiä osoittaisi?
Kyllä nää varatut ukot tiietään, pitävät vakiakkaansa hätävarana jos uuden kiinnostuksen kohteen kanssa ei menekään niinku toivoo.
Muutenki säälittävää tällanen perkeleen läheisriippuvaisuus, jätetään entinen vasta ku on uusi varmasti nalkissa jne.
muuta luulet varatusta miehestä saavas? Äly hoi! Naimisiinko meinasit, kaksinnaiminen on kiellettyä suomessa..
niin, mulle kun tää mies ei ole koskaan puhunut naisystävästään, ja kertoo asioista aina minä muodossa, joten miten mä voin tietää onko se edes totta että hän seurustelee. Työkaverini sen tosin tuntuvat tietävän, että hemmo seurustelee. Onhan se aika outoa, jos mies seurustelee ja kuitenkin erittäin avoimesti on kanssani tekemisissä, ja joskus jopa vihjaisi, jonkin minun probleeman suhteen, että "nythän sitä olisi aikaa, kun on viikonloppu edessä...".
Tiedän, että pidätte minua outona, ainakin vastauksista päätellen, kun luulette, että en tajua mitä varattu mies minusta muuta haluisi kuin seksiä, mutta mistäs mä sen tiedän, jos mies onkin eronnut. Mut ehkä sekin joskus selviää. Hänen käytös on nimenomaan vapaan miehen käytöstä, ei varatun, siksi tämä hämmennys minulla kun en ota selvää.....
Tyypillistä että toiseen ihastunut varattu puolisko alkaa käyttäytymään kuin olisi vapaa, koska sitä hän ainakin salaa mielessään toivoisi. Täsmälleen samalla tavalla käyttäytyi pari entistä naispuolista työkaveria ihastuessaan minuun. Toinen jopa jutteli perheestään aluksi, mutta se loppui kuin seinään tultuamme läheisemmiksi.
"Hänen käytös on nimenomaan vapaan miehen käytöstä, ei varatun, siksi tämä hämmennys minulla kun en ota selvää....."
Mä olen ainakin huomannut työpaikalla että varatut miehet on aika mestareita "sinkkuilussa" kun näkevät kiinnostavan naisen. Ja mikäs kiihottaisi naista enemmän kuin hänestä kiinnostunut varattu mies...
Ihmettelen aina sanontaa "vain" seksiä;sehän on jo paljon. Ei sitä kenen tahansa kanssa haluta tehdä. Ilman muuta ihminen pitää toista silloin jollain lailla kiinnostavana ja erityisenä.
ei tulisi väheksyä joka käänteessä. Sehän voi olla kaunista,harrasta,ihanaa ja onhan se kivaa. Vai mitä sanoo martat takarivillä;)
kyllähän sitä varattukin ihminen vielä ihastumiskykyinen on, harva sitä koneeksi muuttuu vaikka parisuhteeseen ryhtyykin.
Paha juttu, että tuo on huomattu työpaikallanne, onko joku sanonut tälle miehellekin jotain?
Miltä heidän suhteensa vaikuttaa? kyllä sitä tutustua aina voi mukaviin ihmisiin, mutta jos motiivit on muita niin kannattaa ottaa välillä miettimietauko.
Voitko kuvitella teitä kahta tulemassa yhdessä töihin ja lähtemässä sieltä?
sanottu mitään meidän yhteisistä juttutuokioista, kuin sen verran, että silloin ihan ensimmäisiä kertoja yhdessä jutellessamme joku ohimennessään huikkas jotain, että "älähän kovin lirkuttele...".
No, tuostahan voi saada käsityksen, että hemmolla on tapana flirttailla naisten kanssa. Hankala sanoa, kun on niin lyhyt työhistoria hänen kanssaan samassa paikassa.
Se, mitä minulle sanotaan, ihan hyväntahtoisesti kuitenkin, on jotain tällaista, että "mitäs teillä kahdella on meneillään...", tai että "miten sä olet saanut tuon tyypin noin sua auttamaan...". Ja sitten ne muutamat, jotka isoon ääneen muistavat sanoa jotain sellaista, että ymmärrän miehen seurustelevan.
Kyllähän mä nyt ihastuneena voin kuvitella itseni tekemässä tän miehen kanssa mitä vaan, vaikka lähteä töistä yhdessä ja mennä töihin, mutta ennen kaikkea tunnen hänen seurassaan erittäin voimakasta seksuaalista latautumista ;))
teidän työpaikan panomies, jonka täytyy selättää kaikki uudet naiset...;)
Jos hänen kanssaan alat pelata, tiedät mitä tulet saamaan, mutta varaudu myös siihen, että hän varmasti siirtyy sinulta saatuaan taas seuraavaan...
Miehiä on helppo yleistää tyyliin "panomies".
Eiköhän jokainen sen omalla kohdallaan pysty aistimaan,mikä milloinkin on miehiään/naisiaan. Naisethan ne on jotka tunteilee, miksei miehetkin? Kyllä miehilläkin tunteita on, siinä missä naisellakin. Että näin...
juorujen kalastelumielessä. Taitaa olla iso työpaikka, ja hommia verkkaiseltaan. Ettei vaan olisi kunnan virasto, verotoimisto tms.
Osa noista huulenheittäjistä voivat olla piilonilkkejä, ja ovat ehkä sulle kateellisia. Ties mitä ovat itse yrittäneet, kenties ilman vastakaikua. Tuollaisten heittäjistä suurin osa on nobodeja....Hymyile vaan salaperäisesti!
herättää tunteita niin paljon ettei ole tosikaan;) -ja korppikotkat liihottaa
että joitain duunikavereita sapettaa ihan helvetisti meidän juttutuokiot, mutta so what :)) Ja olen ollut erittäin vähäsanainen, jos joku on jotain udellut. En koe tehneeni mitään väärää, jos mies itse tulee luokseni jutteleen, kuten hän tekeekin usein, tänään viimeksi pari kertaa kävi luonani.
Helposti aletaan syyllistämään sitä vapaata osapuolta, eli tässä tapauksessa minua, mutta en anna sen häiritä. Omaan muutakin elämää kuin työkavereiden kyttääminen ja uteliaisuus sen suhteen mitä kukakin puhuu jollekin.
Sen tiedän, että kävi miten kävi, niin helpolla en tätä miestä unohda. On siinä sellainen ihminen, jonka kanssa on niin helppo puhua, on helppo olla hänen lähellään enkä tunne oloani lainkaan tukalaksi, vaikka hän tuleekin joskus todella liki minua. Hänet kohdatessaan mä tunsin pitkästä aikaa jotain, ja kun häneen katson, niin tunnen ihan hirvittävää halua vain olla hänen lähellään ja haluisin vain helliä häntä, mutta koskaan sitä ei luultavasti tule tapahtumaan.
No, elämä jatkuu ja vielä se sattuu minunkin kohdalle vapaa mies, hope so :))
että,olet fiksu ihminen:Tunteilla on monta tasoa.
Älä nyt vaan ala tollasten juttujen takia häntä
välttelemään,antaa muiden "ajatella" ihan mitä
tykkää,eiks je?
fiksuna pitämisestä :)) Olen huomannut jo aikaa sitten, että ei elämästä mitään tulisi, jos liikaa tuijottaisi siihen mitä muut ajattelevat tekemistäni. On uskallettava olla oma itsensä, vaikka se ärsyttäisikin jotain. Ja ehkäpä siinä on osasyy siihen miksi tää mies työpaikaltani hakeutuu seuraani, olen iloinen ihminen, vilpitön ja puheliaskin. Joskus kun opiskelin, minua sanottiin luokkamme ilopilleriksi :))
Mies, johon olen ihastunut, on niin paljon samanlainen kuin itsekin, siis erittäin tavallinen ihminen, ei lainkaan pinnallisen oloinen "juppi". Sellainen, jonka kanssa juttua riittäisi vaikka kuinka paljon. Olemme niin monessa asiassa samoilla linjoilla, toki olen sitä monen muunkin kanssa, mutta hänen kohdallaan tunnen jotain ihan erityistä.
En aio miestä vältellä, vaan jutella aina kun se on mahdollista ja ehkä jonain päivänä saan selvyyden kaikkeen. Onhan se saatava tietää kuvittelenko kaiken, vai olenko minäkin ehkä hänen ajatuksissaan...:))
kiva,jatka vaan samaan malliin,kysy jotain!!
Vastaan kykyni mukaan:)))))
Kuulostaa jotenkin tutulle.. työn alku kuukausi ja muiden naljailut... Pitäiskö toi alku paikkaansa??
seudulla. Ja naisvaltaisella alalla. Enpä olisi arvannut, että saan näinkin paljon kommentteja asiani suhteen, mut hyvä näin, saanpahan erilaisia näkemyksiä asiaan. Kun mietin tätä miestä ja hänen käytöstään minun suhteen, ja sitä jos itse seurustelisin, niin en taitaisi pitää siitä, jos miesystäväni käyttäytyisi kuten työkaverini. Olisin taatusti mustis siitä, että hän vapaaehtoisesti auttaa jotain naista asioissa, jotka eivät liity työhön mitenkään, menisi hänen luokseen jatkuvasti jutskaileen yms..,mitäs mieltä muut olette, miten suhtautuisitte?
jos asia häiritsee. Yleensähän toinen epäilee turhaan, jos ei vain tiedä, että kyseessä on platoninen suhde. Sitten on tyttöluokassa kasvaneita poikia ja päinvastoin (vaikka vanhoista lyseoista onkin päästy), jotka ovat tottuneet pitämään kaikkia kavereina. Sellaisella voi itselläkin mennä sormi suuhun, jos tiedostaakin yht´äkkiä sukupuolensa, ja ehkä tunteekinvetoa...
Kauniita naisia aiemmin katselin minäkin.
Sellainen hurmuripoikako ollut oot sinäkin?
Menneet on menneitä haittaa ei ei.
Roihuva rakkaus kaiken sellaisen mielestä vei.
Pylly vasten pyllyä pump pump.
Siinä sitä jotakin on ai ai ai.
Pylly vasten pyllyä pump pump.
Kuumat väreet aikaan se sai niin se sai.
Leikkimieli arjen vie harmaan.
Tahdot varmaan tanssia näin;)
Kutkuttelloo naaruhermoo somasti
jotta melekein uamunisu män viärään paekkaan
uot aeka epeli
uamujen uamua sinullennii:D
On tärkeää että työssä on myös kivaa eikä tarvitse aina niin hiki päässä raataa.
Kyllä ne hommat hoituu toiseltakin tollolta jos on hoituakseen, ei sille voi mitään.
Et pylly vasten pyllyä vaan ja naamat näkkärille;)
Tämä on vastaus, jota et halua kuulla. Minä olen samanlainen mies kuin sinun ihastuksesi. Aika moni nainen tuntuu kokevan minut, jos ei sielunkumppanina, niin ainakin melkein. Eräs tyttö etenkin välillä jopa nolaa itsensä, kun tulee avokonttorissa keikistelemään minulle. Tuskin kellekään jää epäselväksi, mitä hänellä on mielessä. En usko kenenkään häntä miestennielijänä pitävän, vaan ihastuneena tyttösenä. Nojoo, tyttönen lienee väärä sana, kun kyseessä on kuitenkin aikuinen nainen.
Mutta asiaan, en ole ihastunut tyttöön. En ole oikeastaan ihastunut keneenkään toimistoni naisista, jotka ovat ihastuneet minuun. Minusta on kiva valloittaa naisia, ikään kuin varastaa heidän sydämensä. En koskaan mene sitä pidemmälle, koska olen varattu. Pieni flirtti ja teerenpelikin tuovat lähinnä piristystä työpäiviin.
Voi harmi jos Hesassa duunissa. Minusta saisit vastapelurin. Olet niitä tyypillisiä pelureita joita meillä on myös töissä. Peliä pelataan aina joka välissä, ja kyllähän minäkin osaan leikkiä...
Harmi sillä, toi sun tapasi voisi olla mielenkiintoista "leikkiä" kanssasi...
Särjet siis heidät aivan turhaan... No ei se mitään; pääasia, että sinulla on kivaa.
Työpaikoilla näkee kymmenen kertaa enemmän pelinaisia, jotka teetättävät nörttipojilla ties mitä näiden ollessa ihastuneita heihin. Pelimies on vain hyvää piristystä.
Ihan sama onko mies vain nainen. Peli on toki kivaa, jos säännöt ovat molemmille selvillä. Muuten ihmisten tunteilla ei leikitä.