Pettäminen

Tämä on tätä nykypäivää mutta miksi? Itse koin sokin juuri 3-viikkoa sitten. Veljeni, joka asuu eri paikkakunnalla ja vanhempi minua oli yökylässä kuten monesti useamminkin ja olimme hyviä kavereita tähän päivään asti, jolloin moni asia valkeni. Heräsin aamulla wc:aan mennäkseni ja huomasin vaimoni nousseen myös, ajattelin hänen menneen tarpeilleen myös ja olihan hän. Kuulin oudon äänen keittiöstä ja sieltä rakkauden tunnustuksia ja huohotusta.Olin kuin puulla päähän lyöty vaikka joskus epäillyt heillä suhdetta. katsoin salaa ja vaimoni veljeni päällä nai vimmatusti minua huomaamatta,luulivat minun nukkuvan. Laitoin valot ja sanoin että jatkakaa vaan loppuun kuin noin hyvä palvelu vieraille. Vaimoni sekä veljeni säikähti ja lopettivat kauhuissaan housut nilkoissa ja poistuin vessaan tarpeelleni. Onneksi lapset nukkuivat. Tulin takaisin keittiöön jossa selitykset alkoivat ja selvisi lopulta että seurusteluaikana jo 20v sitten heillä oli ollut salaa suhde minulta kuin veljen vaimolta ja sitä on jatkunut aina silloin tällöin,siitä sitten vaimoni haluttomuus johtunut varsinkin lähiaikoina. Nyt alan miettimään onko toinen pojistani veljeni tekoisia koska heidän ollessa kesälomalla niihin aikoihin kun poika saanut alkunsa ja olivat meillä, koska muistuttaa häntä monella lailla. henkinen paine on kova, koska en ole pettänyt vaimoani koskaan. Annanko anteeksi vaimolle ja veljelleni ja mistä luottamus. Vaimoni saa selvittää nyt eron syyn lapsille, koska olen tehnyt päätöksen etten halua enää elää naisen kanssa johon olen luottanut. Kärsiköön nyt tai nauttikoon, aivan sama. Lapsille kova pala. Asunto onneksi minun ja itse maksanut eikä vaimolla ole avioehtosopimuksen mukaan osuutta asuntoon eli lapset jää töden näköisesti asumaan kotiin. Siinäpä työtön vaimoni kuten veljenikin saavat miettiä. Minä en halua rikkoa veljeni avioliittoa, kertokoon itse jos haluaa, mutta välit on poikki jota saattaa meidän ero ja minun käymättömyys ihmetyttää hänen perhettä. Onneksi itsellä hyvä itsetunto ja työ sekä rakkaat lapset ja onhan maailmassa naisia yllin kyllin vapaanakin.
497177
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 49

Vanhimmat

On ikävää lukea tuollaista tekstiä, mutta onneksi voit todeta että itse olet ainakin kunnioittanut avioliittoa ja voit olla sen asian puolesta hyvällä mielin.
Itse en tuota antaisi kovinkaan helposti anteeksi kummallekaan osapuolelle. On ihan ymmärrettävää että olet syvästi loukkaantunut ja teidän välit eivät ole veljenne kanssa enään kunnossa, mielestäni hän ansaitsee sen eikä ole luottamuksesi arvoinen.
Jos suhde oli jatkunut noin monen vuoden ajan eikä ollut mikään "yhden illan lipsahdus" niin kylmästi vain nainen ulos, jos siltä tuntuu. Hän ei selvästikään ole ansainnut sinua!
Jos poikasi oikea isä mietityttää, voihan isyyden tutkituttaa. Itse lapsuudessani koin tällaisen, otettiin verikoe ja todettiin että kuka isäni on. Muistan sen hyvin kun äitini selitti, miten häntä oli käytetty hyväksi ja haluttiin varmistaa että olenko tämän "inhoittavan miehen" (niin kuin minulle sanottiin) vai isäni tytär. Kaikki päätyi hyvin ja isäkseni todettiin oma isäni. Jos lapselle ei halua kertoa epäilyksistä voi keksiä jonkinlaisen "peitetarinan" miksi haluaa kokeen, mutta onko sitten taas oikein valehdella lapselle. Mutta sinulla on oikeus tietää kuka lapsen isä on. Ja jos vaimosi ei sitä pysty tai halua varmaksi sanoa niin sitten voit ottaa ohjat omiin käsiisi.
Mutta onneksi sinulla on elämä muuten kunnossa, vaikka ero tulee olemaankin hyvin raskas ja vie varmasti aikaa palautua siitä. Hyvä työ, asunto ja ihanat lapset varmasti auttavat sinua jaksamaan. Ja varmasti löydät uuden naisen, rehellisille ja luotettaville miehille löytyy varmasti joku samankaltainen ihminen jostain.
Ja kyllä lapset siitä selviävät, vaikka varmasti heille kova pala. Isän tuki merkitsee paljon, vietä aikaasi lastesi kanssa, se on heille tärkeää. Aluksi saattaa olla vaikeaa, mutta kyllä se ajan kanssa.
Yritä jaksaa =)

Äänestä
  • Kuulostaa kyllä mielettömän julmalta, jos sinulle on sanottu että halutaan varmistua oletko jonkun "inhottavan miehen" lapsi. Ikinä en itse kertoisi minkä takia oikeasti se verikoe otetaan. Ei ole lapsen vika jos aikuiset ovat kusipäitä, tuostahan lapsi vaan helposti lapsellisessa mielessään päättelee että on minun vikani että äiti ja isä erosivat, koska olen "väärän" ihmisen lapsi.

    Äänestä

  • Mr_Furious kirjoitti:

    Kuulostaa kyllä mielettömän julmalta, jos sinulle on sanottu että halutaan varmistua oletko jonkun "inhottavan miehen" lapsi. Ikinä en itse kertoisi minkä takia oikeasti se verikoe otetaan. Ei ole lapsen vika jos aikuiset ovat kusipäitä, tuostahan lapsi vaan helposti lapsellisessa mielessään päättelee että on minun vikani että äiti ja isä erosivat, koska olen "väärän" ihmisen lapsi.

    Aivan, olet oikeassa. Meidän perheessä oli silloin onneksi hieman erilainen tilanne, eli vanhemmat eivät olleet eroamassa. Äitini ei vaan ollut aikaisemmin halunnut kohdata totuutta, mitä hänelle oli tapahtunut ja mitä siitä olisi saattanut seurata.
    Mutta itse en ottanut asiaa silloin kovinkaan suurena järkytyksenä, koska meillä oli perhe hyvin koossa ja kaikki tukivat toisiaan, itseäni ei koskaan syytetty mistään ja en tuolloin edes ymmärtänyt koko asiaa, vasta nyt aikuisiällä olen asian ymmärtänyt.
    Mutta tosiaan jos perhe on hajoamassa ei kannata sitä lapselleen kertoa, koska alkaa vielä syyttämään itseään. Mutta mielestäni ei myöskään ole oikein valehdella lapselle, mutta joskus se on välttämätöntä. Aina pitää ajatella kuitenkin lapsen parasta.

    Äänestä

  • Mr_Furious kirjoitti:

    Kuulostaa kyllä mielettömän julmalta, jos sinulle on sanottu että halutaan varmistua oletko jonkun "inhottavan miehen" lapsi. Ikinä en itse kertoisi minkä takia oikeasti se verikoe otetaan. Ei ole lapsen vika jos aikuiset ovat kusipäitä, tuostahan lapsi vaan helposti lapsellisessa mielessään päättelee että on minun vikani että äiti ja isä erosivat, koska olen "väärän" ihmisen lapsi.

    syntyneen ja kasvaneen lapsen isyyttä on todella vaikeaa ellei mahdotonta kumota.

    Äänestä

  • Nobody Else kirjoitti:

    syntyneen ja kasvaneen lapsen isyyttä on todella vaikeaa ellei mahdotonta kumota.

    Aivan, lapsi pitää isänään henkilöä joka on hänen vierellään ollut lapsuuden ajan ja joka on ollut hänelle isä. Mutta vaikka biologinen isä ei olisikaan, ei se välttämättä muuta lapsen tunteita eikä välttämättä isänkään. Mutta mielestäni on oikein lapsen isän saada tietää totuus, on sentään kyse omasta lapsesta! Voihan olla, että isä-poika suhde pysyy entisellään, mikä olisikin hieno asia. Lapsen kuuluisi myös jossain vaiheessa kuulla, jos isä ei olekaan se joka on ollut häntä kasvattamassa. Mutta kovin pienelle lapselle ei sitä kannata heti kertoa, jos hän ei ymmärrä sitä. Kun ikää on tullut enemmän ja lapsen olisi helpompi käsitellä asiaa kuuluisi minun mielestä lapsen saada kuulla totuus. Se olisi kamalaa jos lapsi aikuisiällä kuulisi, että isä ei olekaan se jota hän on pitänyt isänään! Tuntisi että häntä on petkutettu monien vuosian ajan ja asioita salailtu.

    Joku kirjoitti jotenkin että olisi jotenkin lieventävä asianhaara että vaimo petti miehensä veljen kanssa. Omasta mielestäni se vain pahentaa!! Mieluummin haluaisin että oma mieheni pettäisi minua jonkun täysin tuntemattoman kanssa kuin oman siskoni! Tietenkään en halua sitä koskaan tapahtuvan, en itselleni enkä muillekaan. Mutta Vesan tapauksessa hän on menettänyt luottamuksen kahteen ihmiseen vaimoonsa ja veljeensä! Jos kolmas osapuoli ei olisi ollut hänen veljensä niin ehkä hän ei tuntisi itseään niin petetyksi. Mutta tämä on tätä turhaa jossittelua, tosi asiat ovat mitkä on. Ja tosiaan en nyt tiedä onko se mitenkään parempi asia että molemmilla lapsilla olisi saamat isovanhemmat, ehkä, mutta mieti kun lapset puhuvat keskenään "sinun isäsi on minun setäni.. " ja siihen tapaan. Mutta uskon että sinä Vesa tulet olemaan lapsesi oikea ja todellinen isä, on hänen biologinen isä sitten kuka tahansa. Jos sinä itse vain rakastat häntä kuin omaa lastasi,vaikka hän ei välttämättä sitä biologisesti olisikaan. Sinä olet lapsesi kasvattanut ja heidän elämäänsä seurannut, tukien ja opettaen erillaisia elämän asiaoita. Ei sitä pysty muuttamaan mikään verikoe eikä vaimosi kieroilut. Näin se vaan on.

    Äänestä

Kylläpä tuli kyynel silmään lukiessani tarinaasi. Pitkäaikainen pettäminen on mielestäni niitä painavimpia syitä eroon. Nyt kun se tuli julki, niin sinun ja vaimosi välinen skisma ei tee lapsille hyvää. Taatusti tulevat viettämään tasapainoisempaa elämää kanssasi. Ilman muuta sinun pitää selvityttää poikasi isyys, jos epäilet hivenenkään vertaa, ettet ole oikea isä. Toivotan sinulle kaikkea hyvää! Löydät vielä varmasti arvoisesi ihmissuhteen!

Äänestä

Sinulle on tehty paskamaisesti!
En sääli yhtään sitä naista vaik-
ka pistitkin pihalle, vaan lapsia
tässä tulee sääli.Heille se ei tu-
le olemaan helppoa kuten ei sinul-
lekkaan! Sinun on päätettävä itse
mitä teet annatko anteeksi ja jat-
katko entiseen malliin.Anteeksihan
kyllä pystyy antaa,mutta ei unoh-
tamaan ja se luottamus toista ih-
mistä kohtaan on rikkoutunut lopul-
lisesti.Se kaivelee aina mielessä
olitte yhdessä tai ette,siitä ei
pääse irti,mutta vähitellen se ei
tunnu niin kipeältä enään.Yritä
koota ajatuksesi ja anna itsellesi
aikaa olemalla lastesi kanssa!
Paistaa se aurinkokin viellä sinun-
kin risukasaan...vanha sanan lasku
ja paikkansa pitää...

Äänestä

ei voi sisällyttää lapsen huoltajuutta.. Vaikka vaimosi on työtön, se ei tarkoita sitä, että hän olisi huoltajana huonompi kuin sinä, jolla on asunto.

Jos itsetuntosi on todella hyvä et pistä välejä poikki vaimoosi etkä veljeesi vaan käyttäydyt asiallisesti. Erota voit silti ja olla antamatta anteeksi.

Äänestä

Kerro itse totuus niin veljesi vaimolle kuin muillekin. Muuten vaimosi ja veljesi tekee sinusta syyllisen. Minusta rakentava keskustelu veljesi vaimon kanssa on paikallaan, se puhdistaa ilmaa ja osoittaa kuka on tehnyt mitäkin.

Kyllä minulla nousisi seinä pystyyn sinun paikalla. Luottamusta ei voi palauttaa ikinä tuossa tapauksessa (20 vuotta hässitty selän takana!)

Sinuna pysyisin totuudessa mutta myös kertoisin sen kaikille, joille näen tarpeelliseksi. Eihän sinulla ole mitään salattavaa, jos itse olet ollut uskollinen.

Äänestä
  • aina syissä. Niin myös tässä.

    Äänestä

  • Nobody Else kirjoitti:

    aina syissä. Niin myös tässä.

    Sannan kirjoitus ei ole mitään järkevyydessä sinun kirjoitukseen verrattuna: Syy on aina syissä :) Alla joku sanoikin että jury (sinä) on puhunut, tämä on vain yksi tuomariääni

    Äänestä

  • Nobody Else kirjoitti:

    aina syissä. Niin myös tässä.

    Syitä voi aina hakea, mitä ne nyt ovatkaan.Ehkä lihan himo. meillä ei tietääkseni ollut seksin suhteen mitään propleemaa laadun kuin kertojen kanssa, matkusteltu tehty kaikkia hullua yhdessä, myös lasten kanssa kuin veljen perheen kanssa, eli hauskaa ja vaihtelevaa elämää ilman rahahuolia vaikka vain minä ollut töissä viimeiset 10vuotta ja silloin lasten ollessa pieniä. Vaimolla omat harrastukset muiden naisten kanssa sekä reissut eli vapautta ollut hänelle itselleen,ehkä nyt liikaa. Onneksi ollaan Suomessa, etelässä olisi kivitetty.

    Äänestä

viet akkasi verikokeeseen ja veljesi kans! Sinun ja lapsesi kannalta on tärkeää että selvität kuka oikein isä on.

Onneksi päätit jatkaa elämääsi ilman valehtelua ja teeskentelyä ja pistit vaimosi kilometritehtaalle. Niinhän se on että: sitä niittää mitä kylvää. Shokki tämä tulee varmasti olemaan myös veljesi vaimolle, mutta mitä nopeammin hänkin saa tietää, sen parempi. Ja sitäpaitsi, etkös hae avioeroa vaimosi uskottomuuden vuoksi? Silloinhan luultavasti kuullaan myöskin se, kenen kanssa hän oli uskoton. Ja mikäli veljesi vaimolla on yhtään älliä, hän kyllä laskee 1 1 ja saa tulokseksi 2 niinkuin kaikki älykkäät ihmiset.

Harmittavaa tässä on se, että vaimosi ja veljesi olivat jo 20 vuotta sitten vehkeilleet keskenään. Eivätkö olisi silloin jo voineet tehdä toisenlaista päätöstä ja jatkaa elämää keskenään? Ei olisi lapsetkaan joutuneet kärsimään.

Pidä pääsi pystyssä, et ole tehnyt mitään väärin. Voimia ja jaksamista, varmasti löydät vielä sen sinulle tarkoitetun ihanaisen naisen joka näkee vain sinut.

Äänestä

Kaipa se sentään on parempi että vaimosi on nainut oman veljesi kanssa, kuin jonkun vieraan? Lapsellakin samat isovanhemmat kuin jos olisi sinun lapsesi.

Kannattaako pilata A) omaa elämääsi, B)vaimosi elämää, C) lapsesi elämää D) veljesi elämää, E) veljensi vaimon elämää, F) veljesi lasten elämää??????????

Äänestä
  • mietitään asiaa hiukan....

    kannattaako seuraava

    a) naisen kanssa joka pettää veljen kanssa, EI
    b) veljen olis kannattanut hiukan miettiä, KYLLÄ
    c) velihän se pilas vaimonsa elämän jo aikoja sitten, TOTTA

    jokainen kantakoon vastuunsa, mitä sitten tekeekään

    helppoa ja yksinkertaista

    Äänestä

  • Olemalla suhteessa. Miksi pitäisi hyväksyä tilanne ? Rehellisyys luo välillä tilanteen, jossa kuulee asioita joita ei olisi halunnut kuulla. Tärkeintä on luoda kaikille lapsille se mielikuva, etteivät ole vastuussa äitinsä ja isänsä ratkaisuista. Viha veljen vaimoon tai lapsiin on tarpeetonta. Välit voivat silti säilyä, vaikka veljeen ne katkeisivatkin.

    Onhan lapsilla oikeus tietää kuka heidän biologinen isä on. Isovanhemmilla oikeus tietä tilanteesta ja veljen vaimolla oikeus tietää miehensä teoista ? Veljen lapsilla on oikeus tietää minkälainen heidän isänsä on. Miksi toisen pitäisi pitää yllä valheellista mielikuvaa ? Ettei satuttaisi ketään, mielestäni valhe satuttaa aina enemmän kun totuus ? Totuus ei ole miellyttävää ja kivutonta ? Mutta eikö rehellisyys ole sinun mielestäsi sen kivun arvoinen ? Aika kuluu ja totuus tulee jossakin vaiheessa aina ilmi, tilanne jossa tilanne tulee ilmi, tilanteessa jossa selviäisi heidän isän valehdelleen heille siirtäisi osan katkeruudesta viattomaan isään. Isä ja äiti, jotka rakastavat lapsiaan ovat lapsille rehellisiä. Vain näin lapset oppivat olemaan itsekin rehellisiä.

    Kyllä jokainen ihan itse joutuu vastuunsa kantamaan. Vai meinaatko, että miehen elämä olisi parempaa, kun tietää vaimonsa aina välillä lämmittävän veljen vuodetta ? Elää siis suhteessa josta luottamus puuttuu ? Ja lapsille ehjäkoti, josta puuttuu rakkauden ja luottamuksen ilmapiiri? Vai kuvitteletko, että rakkaudesta lapsiin isä rakastaa myös petollista puolisoa ?

    Vaimo ja veli siis ovat pilanneet niin monen elämän, kantakoot vain sen seuraukset. Kuvitteletko, etteivät tienneet mitä seuraa siitä kun jäävät kiinni. Meinasivat, ettei sillä ole niin suurta väliä kun kerran tekivät mitä tekivät.

    Lasten huoltajuus ei automaattisesti kuulu vaimolle tai miehelle, yhteishuoltajuus on nyt in. Äiti on aina äiti ja isä aina isä, mikään ei tilannetta muuta. Mutta mikään ei estä miestä yksinhuoltajuutta hakemasta. Tai mikään pakota vaimoa sitä suosiolla antamasta.

    Äänestä

  • Nainen kirjoitti:

    Olemalla suhteessa. Miksi pitäisi hyväksyä tilanne ? Rehellisyys luo välillä tilanteen, jossa kuulee asioita joita ei olisi halunnut kuulla. Tärkeintä on luoda kaikille lapsille se mielikuva, etteivät ole vastuussa äitinsä ja isänsä ratkaisuista. Viha veljen vaimoon tai lapsiin on tarpeetonta. Välit voivat silti säilyä, vaikka veljeen ne katkeisivatkin.

    Onhan lapsilla oikeus tietää kuka heidän biologinen isä on. Isovanhemmilla oikeus tietä tilanteesta ja veljen vaimolla oikeus tietää miehensä teoista ? Veljen lapsilla on oikeus tietää minkälainen heidän isänsä on. Miksi toisen pitäisi pitää yllä valheellista mielikuvaa ? Ettei satuttaisi ketään, mielestäni valhe satuttaa aina enemmän kun totuus ? Totuus ei ole miellyttävää ja kivutonta ? Mutta eikö rehellisyys ole sinun mielestäsi sen kivun arvoinen ? Aika kuluu ja totuus tulee jossakin vaiheessa aina ilmi, tilanne jossa tilanne tulee ilmi, tilanteessa jossa selviäisi heidän isän valehdelleen heille siirtäisi osan katkeruudesta viattomaan isään. Isä ja äiti, jotka rakastavat lapsiaan ovat lapsille rehellisiä. Vain näin lapset oppivat olemaan itsekin rehellisiä.

    Kyllä jokainen ihan itse joutuu vastuunsa kantamaan. Vai meinaatko, että miehen elämä olisi parempaa, kun tietää vaimonsa aina välillä lämmittävän veljen vuodetta ? Elää siis suhteessa josta luottamus puuttuu ? Ja lapsille ehjäkoti, josta puuttuu rakkauden ja luottamuksen ilmapiiri? Vai kuvitteletko, että rakkaudesta lapsiin isä rakastaa myös petollista puolisoa ?

    Vaimo ja veli siis ovat pilanneet niin monen elämän, kantakoot vain sen seuraukset. Kuvitteletko, etteivät tienneet mitä seuraa siitä kun jäävät kiinni. Meinasivat, ettei sillä ole niin suurta väliä kun kerran tekivät mitä tekivät.

    Lasten huoltajuus ei automaattisesti kuulu vaimolle tai miehelle, yhteishuoltajuus on nyt in. Äiti on aina äiti ja isä aina isä, mikään ei tilannetta muuta. Mutta mikään ei estä miestä yksinhuoltajuutta hakemasta. Tai mikään pakota vaimoa sitä suosiolla antamasta.

    Tilanne pitää hyväksyä sellaisena kuin se on, liioittelematta sitä. Se on kuitenkin vain virhe eikä kukaan ihminen ole täydellinen eikä täydellisen kelvoton. Aina on hyvä tuntea empatiaa, vaikka kuvittelisikin sen olevan mahdotonta tässä tilanteessa. Kamalampiakin asioita tapahtuu.

    Puhut rehellisyydestä, mutta suhteellisuudentaju on säilytettävä suuntaan ja toiseen. Totuudentorvena toimiminen tapahtuu yleensä erittäin itsekkäistä syistä, joissa ajatellaan vain itseä eikä ketään toista. Tiedän tämän, sillä sanoa räpsäytin ennen ihan aina totuuden, vaikka se oli kaikkien muiden kannalta noloa paitsi itseni. Siis totuuden nimissä ei voi puhua kuin omasta puolestaan. Mitä enemmän osallisia asiassa on sitä varmemmin kaikki kärsii ja heikoimmat (=lapset) eniten. Siksi heitä pitää suojella totuudelta. Totuudelta voi suojella myös aikuisia jos katsoo sen tarpeelliseksi.

    Olen ehkä liikkunut liikaa boheemeissa taiteilijapiireissä, koska minussa alkup.kirjoittajan tapaus ei herätä sen kummempia tunteita. Tiedän useita suurinpiirtein vastaavia tapauksia, joissa asiat on hoidettu inhimillisesti ja tyylikkäästi, vaikka yhtäkään ei ole hoidettu samalla tavalla.

    Arvostan ihmisiä, jotka kykenevät ylläpitämään hyviä suhteita, jotka "kuuluisvat" olla yleisen käsityksen mukaan vaikeita tai niitä ei kuuluisi olla ollenkaan. Tuntemani nainen hoitaa usein ex-miehensä avioliiton ulkopuolisesta syrjähypystä syntynyttä lasta, käy tämän äidin luona kylässä, vaikka ex-mies on naimisissa jo toisaalla... Eräässä pienessä firmassa työskentelevät ex-vaimo ja mies sekä miehen entinen salarakas, nykyinen vaimo. Lapsia heillä on monelta eri taholta. Ex-vaimon nykyinen avomies hoitaa silloin tällöin 5 lasta, joista vain yksi on biologisesti hänen. Homma toimii.

    Ymmärtämystä elämään, hyvät ihmiset!

    Äänestä

  • Vera kirjoitti:

    Tilanne pitää hyväksyä sellaisena kuin se on, liioittelematta sitä. Se on kuitenkin vain virhe eikä kukaan ihminen ole täydellinen eikä täydellisen kelvoton. Aina on hyvä tuntea empatiaa, vaikka kuvittelisikin sen olevan mahdotonta tässä tilanteessa. Kamalampiakin asioita tapahtuu.

    Puhut rehellisyydestä, mutta suhteellisuudentaju on säilytettävä suuntaan ja toiseen. Totuudentorvena toimiminen tapahtuu yleensä erittäin itsekkäistä syistä, joissa ajatellaan vain itseä eikä ketään toista. Tiedän tämän, sillä sanoa räpsäytin ennen ihan aina totuuden, vaikka se oli kaikkien muiden kannalta noloa paitsi itseni. Siis totuuden nimissä ei voi puhua kuin omasta puolestaan. Mitä enemmän osallisia asiassa on sitä varmemmin kaikki kärsii ja heikoimmat (=lapset) eniten. Siksi heitä pitää suojella totuudelta. Totuudelta voi suojella myös aikuisia jos katsoo sen tarpeelliseksi.

    Olen ehkä liikkunut liikaa boheemeissa taiteilijapiireissä, koska minussa alkup.kirjoittajan tapaus ei herätä sen kummempia tunteita. Tiedän useita suurinpiirtein vastaavia tapauksia, joissa asiat on hoidettu inhimillisesti ja tyylikkäästi, vaikka yhtäkään ei ole hoidettu samalla tavalla.

    Arvostan ihmisiä, jotka kykenevät ylläpitämään hyviä suhteita, jotka "kuuluisvat" olla yleisen käsityksen mukaan vaikeita tai niitä ei kuuluisi olla ollenkaan. Tuntemani nainen hoitaa usein ex-miehensä avioliiton ulkopuolisesta syrjähypystä syntynyttä lasta, käy tämän äidin luona kylässä, vaikka ex-mies on naimisissa jo toisaalla... Eräässä pienessä firmassa työskentelevät ex-vaimo ja mies sekä miehen entinen salarakas, nykyinen vaimo. Lapsia heillä on monelta eri taholta. Ex-vaimon nykyinen avomies hoitaa silloin tällöin 5 lasta, joista vain yksi on biologisesti hänen. Homma toimii.

    Ymmärtämystä elämään, hyvät ihmiset!

    Tilanne on AINA pakko hyväksyä sellaisena kuin se on. Mutta tarkoittanet varmaankin ratkaisua tilanteeseen? Ratkaisussa pitäisi huomioida kaikki osapuolet? Heidän erilaiset tarpeensa? Vai tekevätkö olosuhteet aviorikoksia?

    Alkuperäiskirjoittaja on ollut hyvinkin empaattinen, ehkä tietämättään, mikä on paljon parempaa kuin opeteltu ihmisystävyys.

    Puhuit aina ennen totta. Entä nyt? Onko totuus nykyisin jollain lailla noloa? Muuten, kärsivätkö lapset totuudesta, vaikka se olisikin, no, noloa? Taidat kuitenkin puhua näistä omakohtaisista totuuksista? Tilannehan piti hyväksyä sellaisena kuin se on?!?

    Lapset varmasti kärsivät. Ovat jo kärsineetkin. Nyt vain mitataan lopputase, onko sen plussalla vai miinuksella kaiken tämä jälkeen.

    Jos tällainen tapaus ei herätä sinussa sen kummempia tunteita, olet todennäköisesti mies, saalistava sellainen.

    Useimpien aviorikosten jälkipyykki on hoidettu, jos ei inhimillisesti ja tyylikkäästi, niin ainakin osapuolten kannalta jotensakin sujuvasti.

    Mitkään suhteet eivät välttämättä ole toimivia tai toimimattomia, edes avioeron jälkeen, saatikka sitä ennen. Ei "boheemeissa esimerkeissäsi" mitään kummallista ole. Ihmiselämät ovat kovin kirjavia. Minäkään en ole kaikkea nähnyt. Enkä toivottavasti näekään. Etkä varmaan sinäkään sitä itsellesi toivo. Mutta nyt sitä empatiaa mukaan: Alkuperäiskirjoittaja ei ollut tehnyt mitään vastaavanlaista "boheemisopimusta" vaimonsa ja veljensä kanssa. Eli lähdetään siitä liikkeelle. Se on useimmille meille "ei-boheemeille" ihan arkipäivää. Me olemme ehkä tylsimyksiä, mutta tervetuloa joukkoon sitten joskus.

    Äänestä

  • Vanhan äijän kirjoitti:

    Tilanne on AINA pakko hyväksyä sellaisena kuin se on. Mutta tarkoittanet varmaankin ratkaisua tilanteeseen? Ratkaisussa pitäisi huomioida kaikki osapuolet? Heidän erilaiset tarpeensa? Vai tekevätkö olosuhteet aviorikoksia?

    Alkuperäiskirjoittaja on ollut hyvinkin empaattinen, ehkä tietämättään, mikä on paljon parempaa kuin opeteltu ihmisystävyys.

    Puhuit aina ennen totta. Entä nyt? Onko totuus nykyisin jollain lailla noloa? Muuten, kärsivätkö lapset totuudesta, vaikka se olisikin, no, noloa? Taidat kuitenkin puhua näistä omakohtaisista totuuksista? Tilannehan piti hyväksyä sellaisena kuin se on?!?

    Lapset varmasti kärsivät. Ovat jo kärsineetkin. Nyt vain mitataan lopputase, onko sen plussalla vai miinuksella kaiken tämä jälkeen.

    Jos tällainen tapaus ei herätä sinussa sen kummempia tunteita, olet todennäköisesti mies, saalistava sellainen.

    Useimpien aviorikosten jälkipyykki on hoidettu, jos ei inhimillisesti ja tyylikkäästi, niin ainakin osapuolten kannalta jotensakin sujuvasti.

    Mitkään suhteet eivät välttämättä ole toimivia tai toimimattomia, edes avioeron jälkeen, saatikka sitä ennen. Ei "boheemeissa esimerkeissäsi" mitään kummallista ole. Ihmiselämät ovat kovin kirjavia. Minäkään en ole kaikkea nähnyt. Enkä toivottavasti näekään. Etkä varmaan sinäkään sitä itsellesi toivo. Mutta nyt sitä empatiaa mukaan: Alkuperäiskirjoittaja ei ollut tehnyt mitään vastaavanlaista "boheemisopimusta" vaimonsa ja veljensä kanssa. Eli lähdetään siitä liikkeelle. Se on useimmille meille "ei-boheemeille" ihan arkipäivää. Me olemme ehkä tylsimyksiä, mutta tervetuloa joukkoon sitten joskus.

    ei ne "boheemitkaan" ihmiset mitään sopimuksia syrjähypyistä ole tehneet, mutta niitä vain tapahtuu, koska ihmiselämät ovat kovin kirjavia, kuten sanoitkin! Monien ihmisten vain on kovin vaikea käsittää, että juuri heidän elämänsä on se kirjava eikä tasainen ja rauhallinen, jossa kaikki hoituu aina miten on suunniteltu. Mielestäni AINA tulee lähteä liikkeelle siitä, että mitä tahansa saattaa tapahtua, niin itselleni kuin läheisilleni. Kaikki saattaa mennä väärinpäin, vaikka oikeinpäin olisi sovittu. Se on juuri sitä elämää!

    Koska aikuisetkaan eivät osaa suhtautua riittävän objektiivisesti vaikeisiin asioihin niin lasten on täysin mahdoton käsitellä niitä, siksi ne on parasta jättää kertomatta. Eli siis totuudelta pitää suojella.

    En ole mies vaan perheellinen (uskollinen :D) nainen. Jos ajattelen, että mieheni pettäisi minua niin en taatusti lähtisi sitä lapsille kertomaan, vaikka pettäisikin siskoni kanssa, joka tulisi raskaaksi. En myöskään kertoisi siskoni perheelle, edes miehelle. Minkä ihmeen takia? Saisin purkaa pahaaoloaini heihin?

    Jos taas mieheni haluaisi kertoa niin siitä vaan.

    Äänestä

Pettäminen ja pettäminen.

Vaikka vaimosi on pettänyt sinua veljesi kanssa niin onko se muka pahempaa kuin jättää/hajottaa perhe? Tuskin vaimosi kakistelematta lapsistaan luopuu (etenkin jos toinen ei edes ole sinun!), vaikka työtön onkin.

Jos eroatte niin perhe hajoaa eikä siihen suinkaan pelkästään vaimosi ja veljesi syyllisiä ole vaan myös sinä, joka eroa haluat etkä kykene ratkaisemaan asiaa muuten.

Sannan kirjoitus tuossa ylempänä oli niitä harvoja älykkäitä tässä viestiketjussa.

Äänestä
  • Ihanaa että joukossamma on jokin ylempi taho joka ilmoittaa kenen kirjoitus oli järkevä ja kenen ei. Nythän tämä keskustelu voidaan vaikka lopettaa kun kerran jury on puhunut.

    Äänestä

  • Se on todellakin pahempaa että vaimo pettää (ja vielä oman veljen kanssa) kun se, että perhe "hajoaa". Perhe on jo hajonnut, vaikka naikkonen jäisikin asumaan vesan ja lasten kanssa. Saanen minäkin ilmaista mielipiteeni ja sanoa, että aivan älytöntä, että syyllistät tässä petettyä! Syy on vain ja ainoastaan petturi naisen, joka ei ajatellut perhettään ja ennenkaikkea lapsiaan,ei sen kuka haluaa eroa!Sitäpaitsi Sannan viesti ei edes sivunnut aihettasi, se koski vain isyyttä.

    Voin sanoa, että noin isot lapset jo ymmärtävät myös isänsä parasta. Meillä isä petti äitiä. enkä olisi ikinä kuvitellutkaan, että äidin pitäisi antaa anteeksi!! Jo oli korkea aika aloittaa uusi elämä kun jäädä kituuttelemaan petturin kanssa!! Eihän se ole elämää. Äitini oli kolme vuotta täysin masentunut, koska yritti lasten takia pysyä isäni kanssa yhdessä. Isä lupasi ettei ikinä enää pettäisi, mutta kyllä sen sitten arvasi, että se jatkui kuitenkin. En haluaisi kenellekään sellaista henkistä rääkkiä jonka pettäminen aiheuttaa. Olen sen itse kokenut ja vaikka en naimisissa ollutkaan, tuntui se vaan niin sairaalta, etten voisi ikinä ajatella eläväni enää ihmisen kanssa, joka ei kunnioita toista pätkääkään.

    18 ja 20 vuotiaat lapset ymmärtävät paremmin eron kun sen, että isä jää yhteen petturin kanssa. Me lapset olimme todellakin äitimme tukena eroprosessissa ja vaikka se oli kamalaa me kannustimme häntä. Tietenkin tapaamme myös isäämme ja rakastamme häntä. Emme vain halunneet, että äiti joutuisi enää kiduttamaan itseään meidän lasten takia! Nyt, kahden ja puolen vuoden jälkeen, äitini on löytänyt arvoistansa seuraa. On se niin ihmeellistä ja ihanaa, ettei todellakaan kannata jäädä petturin kainaloon!Tsemppiä sinulle Vesa, löydät varmasti tulevaisuudessa arvoisesi naisen!

    Äänestä

Jos meinaat tuollaisen aisankannatuksen jälkeen ittes miesten joukkoon laskee laitat akan pihalle ja sassiin. Mieti millaista loppuelo muuten on.

Vähän aikaa vituttaa mutta pölyn laskeuduttua olet sentään herra talossasi.

Vapaita yh-tyttöjä kyllä riittää sitten viihdykkeeksi,sen voin kokemuksesta kertoa.

Äänestä

Jos sä tiedät, mitä tahdot elämältäsi. Ja siihen kuuluu vaimosi, niin sulla on myös varaa ANTAA ANTEEKSI.
Anna pölyn laskeutua, ennenkuin teet itselles tärkeitä päätöksiä.
Kunhat et jätä vihaa ja katkeruutta sisääs tekemään pesää(syöpää).
´virheenhän´ on tehny vaimos, et sä, joten älä ittees kiusaa..

Äänestä
  • aina voi anteeksi antaa muttei unohtaa,ja peikkona olisi yhdesäolona. Jos tämä olisi hetken hairahdus niin ok. mutta liian pitkän ja monesti. Ero väistämätön vaikkei virhe minun olekaan. Mieti miten itse kokisit.

    Äänestä

  • vesa kirjoitti:

    aina voi anteeksi antaa muttei unohtaa,ja peikkona olisi yhdesäolona. Jos tämä olisi hetken hairahdus niin ok. mutta liian pitkän ja monesti. Ero väistämätön vaikkei virhe minun olekaan. Mieti miten itse kokisit.

    Oikeassa olet , vaikka väärässä kuljet...(kevennys, heh..)
    Jokainen tekee omat valintansa, ja kantaa myös niistä vastuun..
    Jaksamista...

    Äänestä

Nössöilemällä ei mikään muutu, kuuluta kokemasi vääryys omalle että naisen suvulle! Hävetköön. Jos naisellasi on siskoa/serkkuja, isket sellaisen ja luot suhteen. Ja käyt nykäisemässä veljesi vaimoa. Anna samalla mitalla takaisin. Oppii petturitkin miltä tuntuu kun toinen nylkyttää vierasta..

Äänestä
  • Tämä oli paras vastaus!!

    Äänestä

En voisi kuvitella hirveämpää. Itse ottaisin vastaavassa tapauksessa eron sekä vaimosta, että veljestä lopullisesti. Yököttää ajatellakin tilannettasi.

Älä ainakaan anna periksi ja kuuntele vaimosi tai veljesi selityksiä. Kohtele heitä kuin ilmaa, äläkä näytä kärsiväsi. Ota omasi ja jatka elämääsi! Siinä on rangaistusta pettureille.

Äänestä
  • paras ratkaisu kaikkien kannalta on ylittää itsensä ja todeta, ettei kyseessä ole maailmanloppu. Elämä jatkuu, mutta erilaisena kuin ennen eikä se estä olemasta hyvä myös niille, jotka ovat väärin tehneet. Kaikki tekevät joskus toisia kohtaan enemmän tai vähemmän väärin ja siksi ehdotankin, että juuri selityksiä ja syitä on oleellista kuunnella, sillä niistä saattaa jopa oppia jotain. Puolin ja toisin.

    Nythän on niin, että jos alkaa kiukutella vaimolleen ja veljelleen heidän teostaan, tuomitsee heidät, asettuu heidän yläpuolelleen yms. vastaavaa, on tasan tarkkaan samanlainen petturi kuin hekin.

    Äänestä

  • Siiri kirjoitti:

    paras ratkaisu kaikkien kannalta on ylittää itsensä ja todeta, ettei kyseessä ole maailmanloppu. Elämä jatkuu, mutta erilaisena kuin ennen eikä se estä olemasta hyvä myös niille, jotka ovat väärin tehneet. Kaikki tekevät joskus toisia kohtaan enemmän tai vähemmän väärin ja siksi ehdotankin, että juuri selityksiä ja syitä on oleellista kuunnella, sillä niistä saattaa jopa oppia jotain. Puolin ja toisin.

    Nythän on niin, että jos alkaa kiukutella vaimolleen ja veljelleen heidän teostaan, tuomitsee heidät, asettuu heidän yläpuolelleen yms. vastaavaa, on tasan tarkkaan samanlainen petturi kuin hekin.

    "Nythän on niin, että jos alkaa kiukutella vaimolleen ja veljelleen heidän teostaan, tuomitsee heidät, asettuu heidän yläpuolelleen yms. vastaavaa, on tasan tarkkaan samanlainen petturi kuin hekin."

    Sinun mielestäkö niitä pitäisi nyt alkaa paapomaan kuten yhteiskunta paapoo holhokkejaan? Mikset käskenyt Vesan laittaa rahaa säännöllisesti pettäjävaimonsa tilille, niin ei Vesasta olisi tullut tasan tarkkaan samanlainen petturi! Ihmettelen ajatusmaailmaasi!

    Voi raukkoja, nyt ne ei kestäis mitään kiukutelua kun ensin on 20 vuotta petetty!

    Äänestä

  • Siiri kirjoitti:

    paras ratkaisu kaikkien kannalta on ylittää itsensä ja todeta, ettei kyseessä ole maailmanloppu. Elämä jatkuu, mutta erilaisena kuin ennen eikä se estä olemasta hyvä myös niille, jotka ovat väärin tehneet. Kaikki tekevät joskus toisia kohtaan enemmän tai vähemmän väärin ja siksi ehdotankin, että juuri selityksiä ja syitä on oleellista kuunnella, sillä niistä saattaa jopa oppia jotain. Puolin ja toisin.

    Nythän on niin, että jos alkaa kiukutella vaimolleen ja veljelleen heidän teostaan, tuomitsee heidät, asettuu heidän yläpuolelleen yms. vastaavaa, on tasan tarkkaan samanlainen petturi kuin hekin.

    = Siirin kirjoitus.

    Äänestä

  • Siiri kirjoitti:

    paras ratkaisu kaikkien kannalta on ylittää itsensä ja todeta, ettei kyseessä ole maailmanloppu. Elämä jatkuu, mutta erilaisena kuin ennen eikä se estä olemasta hyvä myös niille, jotka ovat väärin tehneet. Kaikki tekevät joskus toisia kohtaan enemmän tai vähemmän väärin ja siksi ehdotankin, että juuri selityksiä ja syitä on oleellista kuunnella, sillä niistä saattaa jopa oppia jotain. Puolin ja toisin.

    Nythän on niin, että jos alkaa kiukutella vaimolleen ja veljelleen heidän teostaan, tuomitsee heidät, asettuu heidän yläpuolelleen yms. vastaavaa, on tasan tarkkaan samanlainen petturi kuin hekin.

    Parhaiten elämässä selviää se, joka kykenee parhaiten sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin ja myöntämään tosiasiat. Tämä on monille liian vaikeaa ymmärtää edes kirjoitettuna saati käytännössä.

    Äänestä

  • joku kirjoitti:

    Parhaiten elämässä selviää se, joka kykenee parhaiten sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin ja myöntämään tosiasiat. Tämä on monille liian vaikeaa ymmärtää edes kirjoitettuna saati käytännössä.

    Kirjoitin tuon saman, mutta hieman pidempänä versiona tuohon edelle! Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu.

    Äänestä

Kiitos kaikille hyvistä ohjeista ja ajatuksista. Onneksi lapset jo teini iän ylittäneitä että ymmärtävät asiat vaikka kova pala varmaan heille, ainakin nuoremmalle pojalle vaikka on 18v,tyttö 20v joka ei asu varmaan pitkään enää kotona kuin poikakaan. Tilanne nyt se että isyys tarkistetaan ja asiasta nyt tietoisia myös veljenperhe eli asiat puhuttu niin kuin on koska salailua ollut liian pitkään. Kysyin lasten mielipidettä koska meillä hyvä suhde ja asiat aina puhuttu selviksi, heidän mielestä yhdessäolosta ei tulisi mitään koska luottamus mennyt ei seksikään yhdessä enää samaa, siksi paras erota mutta pysyä ystävinä äidin kanssa kaikesta huolimatta. Pojan ja tytön mukaan olen heidän isänsä aina vaikka tulokset näyttäisivät mitä tahansa. Siteet siis lapsiin ainakin kunnossa ja ovat turvana mukana. Veljestäni eivät kantaa ottaneet muutakuin et munille pitäis potkaista. Luulen heidän keskustelleen veljeni lasten kanssa tilanteesta ja he pysyvät ystävinä mikä on hyvä. Mutta aika näyttää mitä tuleman pitää. Ero nyt kumminkin tulee ja vapaus tehdä kummankin mitä haluaa-ehkäpä hyvä niin.

Äänestä
  • jo ajatellut eroasiaa aiemminkin, luulen aistivani sellaista? Minulla takana varmasti hiukan pidempi liitto, jossa puolisolta ei ole tilaisuuksia ja naisia puuttunut. Kolmisen vuotta sitten jäi kiinni vuoden kestäneestä suhteesta ja vaikka kaikki muut yhdenyönjutut on väliltämme "unohdettu", tätä ei.
    On omat syynsä jonka takia vielä saman katon alla asutaan - vaikka en tunne mitään puolisoani kohtaan. Käymme kyllä sukulaisissa ja joskus reisussa yhdessä.
    Nuoremme tietävät tilanteen - tosin heistä enää yksi asuu kotona ja näkee mitä tämä elämä todellisuudessa on.

    Ei tule teillä varmaan olemaan helppoa selvittää asioita, tulee kuvioihin vielä tunteita laidasta laitaan, mutta jaksamista toivon sinulle ja tietysti, aurinkoisia kesäpäiviä kaikesta huolimatta!

    Äänestä

  • Olet selvittänyt tilanteen
    ja tiedät mitä teet,etkä
    jää murehtimaan ja syyttele-
    mään itseäsi.Sinulla on älyk-
    käitä lapsia, ja heistä on pal-
    jon iloa vaikka ovatkin jo ai-
    kuis kynnyksellä.
    Toivotan kaikkea hyvää sinulle
    kuin lapsillesikin!

    Äänestä

  • Kerrothan tällä palstalla vielä isyystestin tuloksen??

    Äänestä

  • että ero on paras ratkaisu kohdallasi. Ei tuollaista lutkaa voi katsella loppuelämäänsä saman katon alla.

    Tunnut varsin ajattelevalta tyypiltä. Sellaiselle löytyy kyllä uusi fiksumpi nainen elämänkumppaniksi. Samoin lapsesi vaikuttavat järkeviltä. Tämä moska pois alta ja sitten katse kohti uutta.

    Tsemppiä!

    Äänestä

  • Hieno juttu!

    Huomaat vuoden parin päästä että alkoi kuin uusi elämä!

    Äänestä

  • Jas-ka kirjoitti:

    Kerrothan tällä palstalla vielä isyystestin tuloksen??

    tehdään ensiviikolla ja en tiedä kauanko kestää kun tulokset saadaan, mutta ilmoittelen.

    Äänestä

  • vesa kirjoitti:

    tehdään ensiviikolla ja en tiedä kauanko kestää kun tulokset saadaan, mutta ilmoittelen.

    Aivan hirveää! Minkä ikäinen lapsi on? Jos isompi niin on ollut siinä uskossa että olet isä. Entä jos et olekaan, merkitseekö yhteiset vuodet mitään? Entä lapsi, kerrotaanko hänelle totuus? Vai onko kyse vaan siitä että ei tarvitsisi maksaa kaikista tenavista elatusmaksuja?:(

    Äänestä

  • Nainen kirjoitti:

    Aivan hirveää! Minkä ikäinen lapsi on? Jos isompi niin on ollut siinä uskossa että olet isä. Entä jos et olekaan, merkitseekö yhteiset vuodet mitään? Entä lapsi, kerrotaanko hänelle totuus? Vai onko kyse vaan siitä että ei tarvitsisi maksaa kaikista tenavista elatusmaksuja?:(

    ei tarvitse maksaa elatus maksuja on jo niin vanha, ja maksaisin vaikka ei olisi omani biologisesti. lapset haluavat tietää myös totuuden. anteeksi voidaan antaa myös lapset mutta unohtaa on toinen asia.

    Äänestä

  • Nainen kirjoitti:

    Aivan hirveää! Minkä ikäinen lapsi on? Jos isompi niin on ollut siinä uskossa että olet isä. Entä jos et olekaan, merkitseekö yhteiset vuodet mitään? Entä lapsi, kerrotaanko hänelle totuus? Vai onko kyse vaan siitä että ei tarvitsisi maksaa kaikista tenavista elatusmaksuja?:(

    ei tarvitse maksaa elatus maksuja on jo niin vanhat lapset ja maksaisin vaikka ei olisi omani biologisesti. lapset haluavat tietää myös totuuden. anteeksi voidaan antaa, myös lapset mutta unohtaa on toinen asia.

    Äänestä

  • vesa kirjoitti:

    ei tarvitse maksaa elatus maksuja on jo niin vanhat lapset ja maksaisin vaikka ei olisi omani biologisesti. lapset haluavat tietää myös totuuden. anteeksi voidaan antaa, myös lapset mutta unohtaa on toinen asia.

    hienoa että ratkaisussa on otettu lapset huomioon, vaikka ovat jo vähän vanhempia

    Äänestä

Luulenpa, että vaikka olen äärimmäisen rauhallinen mies eikä minua juuri suuttumaan saa, niin vastaavassa tilanteessa omalla kohdalla syntyisi sellainen verikekkeri, että siinä ei kaikki osanottajat hengissä selviäisi.

Mutta hyvä, että näin aikuimaisen järkevästi osaat suhtautua. Vai onko tämä nyt sitä suomalaista intohimottomuutta. Välimeren maissa oikeuskin suhtautuu intohimomurhaan lieventävänä seikkana vielä nykyisinkin.

Ei juma, vaimo veljen kanssa ja samassa asunnossa keittiössä minun nukkuessa. Ei tosta kaikki mun keittössä olisi hengissä poistuneet.

Äänestä

Mietin vain miten kovia olet joutunut kokemaan..
Ei ole helppoa kellään! Toivottavasti, mitä ikinä päätätkin tehdä, niin et kadu sitä jälkeen päin.

Vaimosi saisi kyllä HIUKAN miettiä tekemisiään.. Ei ansaitse kaltaistasi miestä..

Koita jaksella! :)

Äänestä

TIETO TULI: Ainakin veritulosten mukaan poika kuten tyttökin oma ei veljen tekosia. Dna tulee myöhemmin joka varmistaa, et jotain positiivistakin valoa näkyy.

Äänestä
  • Onneksi olkoon! Tästä on hyvä lähteä rakentamaan uutta elämää!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vesa kirjoitti:

Tämä on tätä nykypäivää mutta miksi? Itse koin sokin juuri 3-viikkoa sitten. Veljeni, joka asuu eri paikkakunnalla ja vanhempi minua oli yökylässä kuten monesti useamminkin ja olimme hyviä kavereita tähän päivään asti, jolloin moni asia valkeni. Heräsin aamulla wc:aan mennäkseni ja huomasin vaimoni nousseen myös, ajattelin hänen menneen tarpeilleen myös ja olihan hän. Kuulin oudon äänen keittiöstä ja sieltä rakkauden tunnustuksia ja huohotusta.Olin kuin puulla päähän lyöty vaikka joskus epäillyt heillä suhdetta. katsoin salaa ja vaimoni veljeni päällä nai vimmatusti minua huomaamatta,luulivat minun nukkuvan. Laitoin valot ja sanoin että jatkakaa vaan loppuun kuin noin hyvä palvelu vieraille. Vaimoni sekä veljeni säikähti ja lopettivat kauhuissaan housut nilkoissa ja poistuin vessaan tarpeelleni. Onneksi lapset nukkuivat. Tulin takaisin keittiöön jossa selitykset alkoivat ja selvisi lopulta että seurusteluaikana jo 20v sitten heillä oli ollut salaa suhde minulta kuin veljen vaimolta ja sitä on jatkunut aina silloin tällöin,siitä sitten vaimoni haluttomuus johtunut varsinkin lähiaikoina. Nyt alan miettimään onko toinen pojistani veljeni tekoisia koska heidän ollessa kesälomalla niihin aikoihin kun poika saanut alkunsa ja olivat meillä, koska muistuttaa häntä monella lailla. henkinen paine on kova, koska en ole pettänyt vaimoani koskaan. Annanko anteeksi vaimolle ja veljelleni ja mistä luottamus. Vaimoni saa selvittää nyt eron syyn lapsille, koska olen tehnyt päätöksen etten halua enää elää naisen kanssa johon olen luottanut. Kärsiköön nyt tai nauttikoon, aivan sama. Lapsille kova pala. Asunto onneksi minun ja itse maksanut eikä vaimolla ole avioehtosopimuksen mukaan osuutta asuntoon eli lapset jää töden näköisesti asumaan kotiin. Siinäpä työtön vaimoni kuten veljenikin saavat miettiä. Minä en halua rikkoa veljeni avioliittoa, kertokoon itse jos haluaa, mutta välit on poikki jota saattaa meidän ero ja minun käymättömyys ihmetyttää hänen perhettä. Onneksi itsellä hyvä itsetunto ja työ sekä rakkaat lapset ja onhan maailmassa naisia yllin kyllin vapaanakin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu