Onko jollakin tullut eteen tilannetta, missä nyk. mies kohtelee lapsia edellisestä liitosta todella huonosti? Haukkuu, väheksyy, ei tee ruokaa, käyttää lasten huoneita varastona (kun ovat välillä viikon isällänsä) jne vaikka mitä. Suoranaista väkivaltaa ei ole, mutta tuohan on henkistä kyllä.
Olen keskustellut asiasta hänen kanssaan viimeisen kahden vuoden aikana todella useasti - hyvällä ja pahalla - eikä mikään ole muuttunut. Näyttää siltä, että vielä pahempaan suuntaan menee. Olen itse viikot pois kotipaikkakunnalta opiskelemassa ja tämä tuntuu kärjistäneen tilanteen äärimmilleen...
Mikä eteen?
Olen keskustellut asiasta hänen kanssaan viimeisen kahden vuoden aikana todella useasti - hyvällä ja pahalla - eikä mikään ole muuttunut. Näyttää siltä, että vielä pahempaan suuntaan menee. Olen itse viikot pois kotipaikkakunnalta opiskelemassa ja tämä tuntuu kärjistäneen tilanteen äärimmilleen...
Mikä eteen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minkä ikäisiä lapsia sulla on ? Jossei nyksäsi vaan pidä lapsista. Kun asiaan ei ole tullut parannusta, mieti millaisen ihmisen rinnalla elät. Oletetko että hän hoitaisi lapsia, kun olet opiskelemassa?
Lapsia meillä on kolme. Exän kanssa kaks poikaa 15 ja 13 ja yhteinen 8 v tyttö. Tytön kanssa ihan ok, mutta ei senkään kanssa osaa olla jos lapsella paha mieli... Ollaan oltu yhdessä jo 11 v eli tiesi alusta alkaen, että lapset tulee olemaan mukana kuvioissa ja luulisi, että olisi tutustunut ja tottunut poikiin näin pitkän ajan kuluessa. Tällä hetkellä joudun olemaan melko paljon pois opiskelun takia, mutta helpottaa pian (kok. kestokaan ei ole kuin 3 v). Mies itse ollut koko yhdessäolon työn takia pois vähintään 120 pv/v. Nyt hänen työnsä muuttunut, joten mulle "ainoo" tilaisuus muuttaa ammattia.
Kahden murkkupojan kanssa viikot eivät taida olla helppoja. Kun kahden vuoden puhe miehelle ei auta, taitaa olla turha käyttää paukkuja samoista asioista jankkaamiseen. Älä oleta mieheltä mitään poikien suhteen, niin et pety.Jos löydät jonkin pienenkin asian, jonka hän on tehnyt poikiesi hyväksi, huomioi se.Jos koittaisit kannustaa poikiasi jaksamaan isäpuolensa kanssa opiskeluaikasi. Osallistuvatko esim. kotitöihin. Voisivatko pojat olla enemmän isänsä kanssa tekemisissä.
että kyseessä on henkinen väkivalta! Eikö sinulle lapset tule ennen miestä??!
Pikaisen laskutoimituksen tuloksenä päättelin että vanhempikin oli vasta neljä kun yhdessäelo alkoi. Jollei tuossa ajassa ole tullut "isä"/lapsi -suhdetta, niin kyse on jostain muusta kuin oikeasta vanhemmasta.
Ymmärtäisin kyllä, jos vastikään murkkujen kanssa muuttaneella on vaikeaa olla vanhempi, mutta nyt ei tosiaan ole kyse siitä.
Ettäkö oma lapsi vain kelpaa? Sellainen vanhempi kyllä on tehnyt tehtävänsä jo silloin kun sai lapsen aluille. Ihmisillä vanhemmuus on muutakin kuin geeniperintöä.
Minä en antaisi kenenkään kohdella lapsiani huonosti. En nykyiseni, en entisten, tulevien tai hemmetti kenenkään.
Ja vielä uskallat jättää lapsesi tuollaisen miehen kanssa?
Oletko puhunut lastesi kanssa, kysynyt miltä heistä tuntuu?
Älä Äiti anna kenenkäöän ihmisen pilata sun lapsiesi pyykkeitä haukkumalla ja väheksymällä! Siitä seuraa henkistä pahoinvointia VUOSIKYMMENIKSI eteenpäin.
Minulla oma isä ryyppäsi, haukkui läskiksi, mitään saamattomaksi, laiskaksi, tarpeettomaksi 10v ajan.
Lapsena siitä seurasi jaksamattomuus, kouluun menemisen pelko --> opiskelut menneet päin vittua.
Bulimia (pakko olla laiha että kelpaan isälle, lopettaisi haukkumisen, syömisen kommentoimisen)
Lastenkoti, itsemurha yritys, masennus, huono itsetunto, pelkotilat, yösäikähtelyt (minulla ei koskaan ollut yksityiyyttä kotonani, isä saattoi keskellä yötä rynnätä huoneeseeni ovet paukkuen)
Henkinen ahdistus kiusaamisesta on jäänyt tähän päivään saakka, kotona minun oli käyttäydyttävä kuin haamu, käveltävä varpaillaan, aina näkemisestänikin hän sanoin/huusi jotain kamalaa minulle..
Nyt odotan esikoistani ja olen päättänyt pitää tuollaiset ihmishirviöt kaukana lapsestani! En IKINÄ anna kenenkään masentaa tai rikkoa minun lapseni itseluottamusta. Ja mitään isääni tulee se henkisesti sairas ihminen ei tule näkemään ensimmäistä lapsenlastaan edes valvotuissa oloissa, pleksin takaa..
että se kohtelee kaikkia samalla tavalla. Olosi kohenee kummasti.
Minulla isäpuoli suhtautui minuun ja siskooni juuri noin kun olimme pienempiä. Hän suoraan sanoi, ettei ole meidän kanssa naimisissa vaan äitimme kanssa... Me vaan olimme joitain rasitteita jotka tulivat heidän liittoonsa mukaan äitimme kauta...
Isäpuolella myös alkoholi ongelma ja väkivaltaisuutta; henkistä ja fyysistä. kaikki mitä hän teki, esim. hakkasi äitimme, oli jollain tavalla aina meidän vikamme...
Ilmeisesti miehesi ei hyväksy lapsiasi. Hän saattaa ajatella, että jos sinä annat jotain lapsillesi, se on pois häneltä. Itsekästä mutta näin saattaa olla. Keskustele miehesi kanssa, että mikä tähän saattaisi olla syynä. Tee myös selväksi, että lapsesi ovat aina etusijalla ja hänen on se hyväksyttävä.
Jos mies vaan käyttäytyy samalla tavalla niin kerro missä ovi on. Kokemuksesta tiedän miten henkinen väkivalta turruttaa ja vaikuttaa itsetuntoon... Minulta meni monta vuotta käsitellä asia...
Joten ajattele lapsiasi ja heidän tulevaisuuttaan. Miehiä tulee aina uusia ja varmasti parempia. Älä anna lastesi kokea samaa kuin minä.
kyllä mistä ottaa ja ilmankin pärjää vähän aikaa. Lasten elämä on tärkein silloin, kun asuvat kotona, mielestäni vanhemman oikea oma aika alkaa sittenkun lapset muuttavat kotoa.
Charlee, sinä olet vastuussa lastesi hyvinvoinnista myös siinä mielessä ettet anna kenenkään kohdella lapsiasi kuin paskaa.Sinun tehtäväsi äitinä on kasvattaa lapsesi elämää varten niin, että heidän omat siivet alkavat kantaa ja tätä prosessia et tue pitämällä miestä joka tuhoaa lastesi itsetunnon!Sinä olet aikuinen ja vastuussa siitä kenen kanssa olet ja mitä annat hänen tehdä ja vain sinä, Charlee, voit jättää miehen joka tuhoaa sinusta lähteneiden viattomina kärsimään joutuneiden lastesi elämän.Olet sen velkaa lapsillesi..Sinähän heidät maailmaan teit.