Mieheni on menneisyydessään pettänyt yhden kerran ja hän kertoi tämän minulle. Ja on kovasti vannonut ettei sitä tarvisi pelätä että hän pettäisi minua.
Että katuu sitä yhtä kertaa jolloin joskus pettänyt entistä tyttökaveriaan.
Mutta silti tuntuu aina joskus ettei hän yhtään enään välitä minusta. Ja riitelemme pienistä asioista. Kuten esim jos katson jotain salkkareita ja hän haukkuu ohjelman ihan paskaksi niin tietenkin minä suutun siitä. Tai joskus jos hän ei kuule mitä minä sanon ja alkaa sitten mulle valittaan siitä etten puhu niin isolla äänellä ettei hän kuule. Nämä on niin pikkuasioita. Mutta silti kinaa tulee. Mutta se olen yleensä minä joka sitten pyydän anteeksi.
On hänkin sitten loppujen lopuksi tullut lepyttelemään.
Muuten meillä menee ihan hyvin ja kihloistakin ollaan puhuttu. Mutta miten näistä pikkuriidoista pääsee eroon. Ollaan kyllä yritetty puhua mutta silti joskus niitä riitoja silti tulee :/
Että katuu sitä yhtä kertaa jolloin joskus pettänyt entistä tyttökaveriaan.
Mutta silti tuntuu aina joskus ettei hän yhtään enään välitä minusta. Ja riitelemme pienistä asioista. Kuten esim jos katson jotain salkkareita ja hän haukkuu ohjelman ihan paskaksi niin tietenkin minä suutun siitä. Tai joskus jos hän ei kuule mitä minä sanon ja alkaa sitten mulle valittaan siitä etten puhu niin isolla äänellä ettei hän kuule. Nämä on niin pikkuasioita. Mutta silti kinaa tulee. Mutta se olen yleensä minä joka sitten pyydän anteeksi.
On hänkin sitten loppujen lopuksi tullut lepyttelemään.
Muuten meillä menee ihan hyvin ja kihloistakin ollaan puhuttu. Mutta miten näistä pikkuriidoista pääsee eroon. Ollaan kyllä yritetty puhua mutta silti joskus niitä riitoja silti tulee :/
Vastaukset 1
Vanhimmat
ehkä piristeeksi pientä riitelyä? Olisiko teillä muuten liian kuivaa,ja näkisitte nynnyinä toisenne? Riitelynnomaisesta keskustelusta tulee myös helpolla tapa kommunikoida,jos sen päästää alkuunsa.Se voi olla tietenkin vähän hämmentävää kyläilyssä tms? mutta jokaisella tapansa.Tapanne voi olla pidemmänpäälle raskasta elimistöllenne.Esim sydän voi rasittua myös sisäisesti siinä kuin symbolisestikin?Sekä asennoituminen yleensä yhteiskuntaan voi käydä pelkästään negatiiviseksi,mikä voi vierottaa siitä jonkin verran turhaankin?Eli jos saisitte höylättyä ja kiilloitettua menneen negatiivisuudet maanrakoon,ja asteltua eteenpäin yhdessä hymyssä suin olisi kai parempaa,kuin todeta mahdollista uusissa kontakteissa,menettäneensä elämästään jo parhaat vuotensa,ja hakevansa näin jälkijunassa lohtua menneille.