Eilisessä keskustelussa kapitalismista nimimerkki Huomioitsija kirjoitti viimeisen sanan, missä esiteltiin kuluttaja-näkökulma osana kapitalismia. Tämä on sinänsä tärkeä asia, mutta ei se liity mitenkään erityisesti juuri kapitalismiin.
Kuluttajia on kaikissa talousjärjestelmissä. Omavraistaloudessa elävä kuluttaja kuopii itse maataan ja korjaa siitä saatavan sadon syödäkseen sen sitten itse. Vaihdantaloudessa hyödykkeitä ja työpanosta vaihdetaan keskenään sovitun vaihdantasuhteen mukaisesti.
Vapaassa markkinataloudessa vaihdantasuhteet voivat määräytyä melko oikeudenmukaisesti. Jokaisen panos arvotetaan työn ja ponnistuksen mukaisesti. Raaka-aineiden omistajan ja rahakasan päällä istuvien panoksen arvottamisella on harvemmin mitään tekemistä minkään oikeudenmukaisuuden kanssa. Kapitalismissa kuitenkin parhaat arvostukset ja tuotot keräävät nimenomaan ne, joiden taustalla on vähiten oikeudenmukaisuutta. Siinä maksetaan siitä, että liikuttelee rahavirtoja paikasta toiseen. Sille, joka tekee työn, jolla reaalituotantoa lisätään, maksetaan aina vain suhteellisesti vähemmän.
Markkinatalous ja kapitalismi tarvitsevat toki kuluttajia. Markkinatalous tarvitsee heitä mieluummin massoittain, mutta keskittynyt kapitalismi pärjää vähemmälläkin. Sen näkökulmasta osa ihmisistä on turhia. Kapitalismi kerää hyödyt mahdollisimman pienelle joukolle ihmisiä, eliitille.
Kapitalismi ei ajattele elävänsä kuluttajista siinä mielessä, että näillä pitäisi olla varaa maksaa kuluttamisesta. Autotehtailija Ford oli poikkeus joukosta. Keyneslaisen talouspolitiikan kulmakiviä olikin se, että tuotteille pitää luoda kysyntää. Keyneslaisuudesta on kuitenkin sittemmin luovuttu ja se on korvattu talousliberalismilla, missä ei suvaita mitään valtiollista tai korporatiivista ohjausta. Sanomattakin on selvää, että keyneslainen kulustuskysyntää painottava talousoppi sai kannatusta kaikenlaisten demarien ja muiden revisionistien keskuudessa. Se oli nimenomaan keino hillitä kapitalismia ja vahvistaa sopimusyhteiskuntaa.
Huomioitsijan huomio on siis terävä, mutta valitettavasti juuri siitä huomiosta on liuttu poispäin. Arvelisin, että kapitalismin ongelmaksi tuleekin jatkossa muodostumaan se, ettei ole tarvittavaa kulutuskysyntää. Kun valtiolliset ohjauskeinot menevät talouslibrealismin kankkulan kaivoon, suhdannelama puree ja se puree sitten pitkään ja lujaa. Talouslibrealismin oppirakenteen mukaan tämä sanotaan niin, että lama tervehdyttää nousun aikana vääristyneet rakenteet uutta nousua pohjustavaksi. Sitä ei kerrota, mitä se siinä myllerryksessä aiheuttaa ihmisille.
Kaiken tämän kehityksen seurauksena vaatimukset sopimsuyhteiskuntaan paluusta tulevat kasvamaan. Näitä poliittisia vaatimuksia tulee ennen muuta äärivasemmalta ja äärioikealta. Historia toistaa tässä itseään. Kova ja kasvoton kapitalismi nostattaa nationalismia kuten kävi Italiassa ja Saksassa 1920- ja 1930-luvuilla. Toisaalla se nostattaa vasemmistolaisia vaateita, joiden muotoa on jo vaikeampi ennustaa. Saattaa käydä jopa niin, että ääripäät lyöttäytyvät yhteen.
Tällainen kehitys ei tietenkään ole toivottavaa, mutta pelkäänpä, että todennäköisyys tähän suuntaan kasvaa päivä päivältä. Seuraava kunnon länsimaita kohtaava lama tulee olemaan hyvinkin ratkaiseva suunnan näyttäjä. Jos siinä hyvinvointivaltioita alkaa kaatua kuin heinää, poliittinen tilaus ääriliikkeille toteutuu.
Huomioitsijan huomio
49
1299
Vastaukset
- virkamies on loinen
Kuka ylläpitää veroelätit?
Talousteorioiden tärkeimpiä käsitteitä on hyöty. Susta ei ole ollut koskaan mitään hyötyä, pelkkiä kustannuksia elättämisestäsi.- kukapahan
..niitä veroelättejä tekee????
Tuskin monikaan vapaaehtoisesti siihen asemaan pyrkii. En lähde kinaamaan siitä, mikä työ tai tuotanto on hyödyllistä. Hyödyllisyydelle pitäisi silloin asettaa kriteerit, joiden perusteella tällainen arvio voitaisiin tehdä. Onko esim. joulukuusen koristeiden valmistus hyödyllisempää kuin sairaanhoitopalvelujen ylläpito?
Valtio ja kunnilla eli julkisella vallalla on tehtäviä, joista kansalaiset ovat valmiita maksamaan. Eri syistä johtuen on sellaisia tehtäviä, jotka valtio on katsonut viisaaksi tuottaa yksinoikeudella. Nämä katetaan verovaroin. Eivät ne eroa siinä mielessä yksityisistä palveluista muutoin, kun maksatussysteemi on hieman toisenlainen.
Onko esim. yhteiskunnan palveluksessa toimiva sairaanhoitaja tai poliisi veroloinen. He ovat virkamiehiä ja saavat palkkansa julkisyhteisöltä. Vaihtoehtoisesti nämä palvelut voitaisiin tietysti tuottaa myös yksityisellä sektorilla.
Kysymys ei siten ole siitä, että jotakuta ylläpidettäisiin verovaroilla. Käsityksesi on siinä suhteessa kovin harhainen. Välittömästi virkamiesten palkkauksesta huolehtii kaiken lisäksi valtio tai kunnat. Virkamies on virka- tai työsuhteessa näihin. Se ylläpitääkö valtio ja kunnat tällaisia tehtäviä, ratkaistaan taas demokraattisessa prosessissa. Ilmeisesti tämä on sinulle jotenkin täysin uutta ja outoa. Olet kenties viettänyt elämäsi jossain iglussa kylmissä lämpötiloissa, mistä käsin maailma voi tietysti näyttää erilaiselta kuin meistä tavallisista maan matosista.- virkamiehistä
Mielipidepankki kirjoitti:
En lähde kinaamaan siitä, mikä työ tai tuotanto on hyödyllistä. Hyödyllisyydelle pitäisi silloin asettaa kriteerit, joiden perusteella tällainen arvio voitaisiin tehdä. Onko esim. joulukuusen koristeiden valmistus hyödyllisempää kuin sairaanhoitopalvelujen ylläpito?
Valtio ja kunnilla eli julkisella vallalla on tehtäviä, joista kansalaiset ovat valmiita maksamaan. Eri syistä johtuen on sellaisia tehtäviä, jotka valtio on katsonut viisaaksi tuottaa yksinoikeudella. Nämä katetaan verovaroin. Eivät ne eroa siinä mielessä yksityisistä palveluista muutoin, kun maksatussysteemi on hieman toisenlainen.
Onko esim. yhteiskunnan palveluksessa toimiva sairaanhoitaja tai poliisi veroloinen. He ovat virkamiehiä ja saavat palkkansa julkisyhteisöltä. Vaihtoehtoisesti nämä palvelut voitaisiin tietysti tuottaa myös yksityisellä sektorilla.
Kysymys ei siten ole siitä, että jotakuta ylläpidettäisiin verovaroilla. Käsityksesi on siinä suhteessa kovin harhainen. Välittömästi virkamiesten palkkauksesta huolehtii kaiken lisäksi valtio tai kunnat. Virkamies on virka- tai työsuhteessa näihin. Se ylläpitääkö valtio ja kunnat tällaisia tehtäviä, ratkaistaan taas demokraattisessa prosessissa. Ilmeisesti tämä on sinulle jotenkin täysin uutta ja outoa. Olet kenties viettänyt elämäsi jossain iglussa kylmissä lämpötiloissa, mistä käsin maailma voi tietysti näyttää erilaiselta kuin meistä tavallisista maan matosista.Kunnilla ja valtiolla on paljon hyödyllisiä ja tarpeellisia virkamiehiä.
Oppettajia sairaanhoitajia ym.
Sitten on iso joukko joille masetaan tyhjästä, ministeriöt ovat täynnä tälläisiä tyhjäntoimittajia samoin lääninhallitukset ym. Verovaroilla ylläpidetään myös lakimiesten armeijaa oikeusaputoimistoissa, syyttäjänvirastoissa ym. - selvästä asiasta?
Mielipidepankki kirjoitti:
En lähde kinaamaan siitä, mikä työ tai tuotanto on hyödyllistä. Hyödyllisyydelle pitäisi silloin asettaa kriteerit, joiden perusteella tällainen arvio voitaisiin tehdä. Onko esim. joulukuusen koristeiden valmistus hyödyllisempää kuin sairaanhoitopalvelujen ylläpito?
Valtio ja kunnilla eli julkisella vallalla on tehtäviä, joista kansalaiset ovat valmiita maksamaan. Eri syistä johtuen on sellaisia tehtäviä, jotka valtio on katsonut viisaaksi tuottaa yksinoikeudella. Nämä katetaan verovaroin. Eivät ne eroa siinä mielessä yksityisistä palveluista muutoin, kun maksatussysteemi on hieman toisenlainen.
Onko esim. yhteiskunnan palveluksessa toimiva sairaanhoitaja tai poliisi veroloinen. He ovat virkamiehiä ja saavat palkkansa julkisyhteisöltä. Vaihtoehtoisesti nämä palvelut voitaisiin tietysti tuottaa myös yksityisellä sektorilla.
Kysymys ei siten ole siitä, että jotakuta ylläpidettäisiin verovaroilla. Käsityksesi on siinä suhteessa kovin harhainen. Välittömästi virkamiesten palkkauksesta huolehtii kaiken lisäksi valtio tai kunnat. Virkamies on virka- tai työsuhteessa näihin. Se ylläpitääkö valtio ja kunnat tällaisia tehtäviä, ratkaistaan taas demokraattisessa prosessissa. Ilmeisesti tämä on sinulle jotenkin täysin uutta ja outoa. Olet kenties viettänyt elämäsi jossain iglussa kylmissä lämpötiloissa, mistä käsin maailma voi tietysti näyttää erilaiselta kuin meistä tavallisista maan matosista.Ei todellakaan ole harhainen.
Kyllä kunnan ja valtion virkahenkilöitä ylläpidetään täysin verovaroin, kansalaisilta perityin verovaroin.
Kysy ihan mistä tahansa, niin kyllä näin on.
Onko virkahenkilö tarpeen?
Muutamia lakisääteisiä tehtäviä saa hoitaa vain ja ainoastaan virkahenkilö.
Sekään ei vielä määrittele tarvetta.
Siis onko virkahenkilö tyhjän panttina, jos virkahenkilön työlle ei ole tarvetta.
Kyllä on.
Entäs jos kyseessä on sellainen virkatehtävä, jonka yksityinen sektori voisi tuottaa kustannustehokkaamin ?
Silloin virkahenkilö on vero-loinen, joka maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin yksityinen palvelu.
Onko julkinen sairaala vero-loinen, kun käyttää leikkaussalejaa virka-aikana vajaa kapasiteetillä ?
Kyllä on.
Julkiset tilat ovat verovaroilla rakennettuja ja ylläpidettyjä. Jos näitä julkisia tiloja ei haluta käyttää tehokkaasti rakennuksen elinkaaren aikana, on kyseessä yhteiskunnan verovarojen tuhlaus.
Julkisen tilan kuluminen saattaa lisääntyä jonkin verran yksityiskäytön myötä, mutta samalla julkisen tilan kustannus per käyttötunti laskee, koska käyttöntuntimäärä kasvaa.
Julkisen tilan elinkaari harvoin kasvaa merkittävästi siitä käytetäänkö tilaa vähän, kohtuullisesti tai paljon.
Ainut mihin tilan käyttö vaikuttaa, on ylläpito ja huoltokustannukset, mutta koska usein nämä ylläpito ja huoltokustannuksetkin ovat lähes samat riippumatta siitä onko tilat tyhjänä vai käytössä, niin siinäkin suhteessa julkisten tilojen maksullinen yksityiskäyttö vähentää verovarojen käyttötarvetta julkiseen tilaan.
Joten, mielipuolipunikki, taas sinä harhaisesti valehtelet selvästä asiasta.
Ota nyt ne aamulääkkeesi !
-------------------------------------
Kysymys ei siten ole siitä, että jotakuta ylläpidettäisiin verovaroilla. Käsityksesi on siinä suhteessa kovin harhainen. Välittömästi virkamiesten palkkauksesta huolehtii kaiken lisäksi valtio tai kunnat. virkamiehistä kirjoitti:
Kunnilla ja valtiolla on paljon hyödyllisiä ja tarpeellisia virkamiehiä.
Oppettajia sairaanhoitajia ym.
Sitten on iso joukko joille masetaan tyhjästä, ministeriöt ovat täynnä tälläisiä tyhjäntoimittajia samoin lääninhallitukset ym. Verovaroilla ylläpidetään myös lakimiesten armeijaa oikeusaputoimistoissa, syyttäjänvirastoissa ym.Jos ministeriön virkamiehet eivät valmistele hallituksen esittämiä lakeja, niin kuka ne valmistelee. Oletko kenties koskaan ollut valmistelemassa lakeja niin, että tietäisit, minkälaisia tietoja se edellyttää. Lakeja pannaan myös täytäntöön. Jokaisessa sivistysvaltiossa on sitä varten mm. poliisi esitutkintaviranomaisena, syyttäjälaitos ja tuomioistuimet. Pitäisikö ne lakkauttaa vai miten se pitäisi sinusta hoitaa. Yleinen oikeusapu on puolestaan sitä varten, että köyhempikin väki voisi saada apua oikeusongelmiinsa.
Tunnet ilmeisesti tarkasti valtion ja kuntien hallintoa, kun kykenet erottamaan se, ketkä ovat tyhjäntoimittajia ja ketkä eivät. Nythän tällä porvarihallituksella olisi erinomainen tilaisuus alkaa saneerata tätä hallintoa, jos kerran katsotaan tarpeettomaksi. Minusta vaan vähän tuntuu, että tämä porvarihallituskin pitää sitä kovin tarpeellisena.- esimerkkiä...
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos ministeriön virkamiehet eivät valmistele hallituksen esittämiä lakeja, niin kuka ne valmistelee. Oletko kenties koskaan ollut valmistelemassa lakeja niin, että tietäisit, minkälaisia tietoja se edellyttää. Lakeja pannaan myös täytäntöön. Jokaisessa sivistysvaltiossa on sitä varten mm. poliisi esitutkintaviranomaisena, syyttäjälaitos ja tuomioistuimet. Pitäisikö ne lakkauttaa vai miten se pitäisi sinusta hoitaa. Yleinen oikeusapu on puolestaan sitä varten, että köyhempikin väki voisi saada apua oikeusongelmiinsa.
Tunnet ilmeisesti tarkasti valtion ja kuntien hallintoa, kun kykenet erottamaan se, ketkä ovat tyhjäntoimittajia ja ketkä eivät. Nythän tällä porvarihallituksella olisi erinomainen tilaisuus alkaa saneerata tätä hallintoa, jos kerran katsotaan tarpeettomaksi. Minusta vaan vähän tuntuu, että tämä porvarihallituskin pitää sitä kovin tarpeellisena.Otetaan nyt esimerkki ja sinun vihaamastasi kepusta. Juhani Suomi kirjoitti hesarissa kuinka hänet hyllytettiin täydellä palkalla ulkoministeriössä Sorsan aikana.
Hän sai kirjoittaa Kekkosen elämänkertaa ja kuittaa siitä vielä kirjan tuloina lisäkorvauksia.
Manninen presidentin kansliassa oli samanlainen sinne puoluemandaatilla lähetetty tyhjänpantina ollut virkamies jonka suurin saavutus oli laittaa salaista tietoa Jäätteenmäelle.
Nämä ovat esimerkkinä jäävuoren huippu, ministeriöissä ja muussa valtionhallinnossa on näitä puoluemandaateilla valittuja virkamiehiä pilvin pimein vailla todellista tehtävää.
Ja juristit ovat se maan suurin syöpä. Nytkin Hakan konkurssipesän hoitajat jotka ensin sallivat pesän tyhjennyksen alihintaan venkoilivat itsensä vapaaksi rikkomuksistaan koska juttu "vanheni". Yllättävää eikö vaan. Juristi kun tutkii juristia niin juttu vanheneekin ennen syyttämistä. Tuollaiset pitäisi laittaa korvaamaan valtiolle aiheuttamansa menetykset mutta ei. esimerkkiä... kirjoitti:
Otetaan nyt esimerkki ja sinun vihaamastasi kepusta. Juhani Suomi kirjoitti hesarissa kuinka hänet hyllytettiin täydellä palkalla ulkoministeriössä Sorsan aikana.
Hän sai kirjoittaa Kekkosen elämänkertaa ja kuittaa siitä vielä kirjan tuloina lisäkorvauksia.
Manninen presidentin kansliassa oli samanlainen sinne puoluemandaatilla lähetetty tyhjänpantina ollut virkamies jonka suurin saavutus oli laittaa salaista tietoa Jäätteenmäelle.
Nämä ovat esimerkkinä jäävuoren huippu, ministeriöissä ja muussa valtionhallinnossa on näitä puoluemandaateilla valittuja virkamiehiä pilvin pimein vailla todellista tehtävää.
Ja juristit ovat se maan suurin syöpä. Nytkin Hakan konkurssipesän hoitajat jotka ensin sallivat pesän tyhjennyksen alihintaan venkoilivat itsensä vapaaksi rikkomuksistaan koska juttu "vanheni". Yllättävää eikö vaan. Juristi kun tutkii juristia niin juttu vanheneekin ennen syyttämistä. Tuollaiset pitäisi laittaa korvaamaan valtiolle aiheuttamansa menetykset mutta ei.Juttusi ovat pahimman luokan populismia. Yleistät jonkun yksittäistapauksen koskemaan kaikkea ja väität sen olevan vain jäävuoren huipun. Mitään sen kummempia perusteluja ei tietenkään tarvita, kun populistinen puhe pulppuaa.
Virkamiesvaltaisuus voi toki olla aitokin ongelma. Se on yleensä ongelma maissa, missä on kehittymätön demokratia ja korruptio yleistä. Suomessa ja Pohjoismaissa näin ei ole asianlaita.- ja aina enemmän
Mielipidepankki kirjoitti:
En lähde kinaamaan siitä, mikä työ tai tuotanto on hyödyllistä. Hyödyllisyydelle pitäisi silloin asettaa kriteerit, joiden perusteella tällainen arvio voitaisiin tehdä. Onko esim. joulukuusen koristeiden valmistus hyödyllisempää kuin sairaanhoitopalvelujen ylläpito?
Valtio ja kunnilla eli julkisella vallalla on tehtäviä, joista kansalaiset ovat valmiita maksamaan. Eri syistä johtuen on sellaisia tehtäviä, jotka valtio on katsonut viisaaksi tuottaa yksinoikeudella. Nämä katetaan verovaroin. Eivät ne eroa siinä mielessä yksityisistä palveluista muutoin, kun maksatussysteemi on hieman toisenlainen.
Onko esim. yhteiskunnan palveluksessa toimiva sairaanhoitaja tai poliisi veroloinen. He ovat virkamiehiä ja saavat palkkansa julkisyhteisöltä. Vaihtoehtoisesti nämä palvelut voitaisiin tietysti tuottaa myös yksityisellä sektorilla.
Kysymys ei siten ole siitä, että jotakuta ylläpidettäisiin verovaroilla. Käsityksesi on siinä suhteessa kovin harhainen. Välittömästi virkamiesten palkkauksesta huolehtii kaiken lisäksi valtio tai kunnat. Virkamies on virka- tai työsuhteessa näihin. Se ylläpitääkö valtio ja kunnat tällaisia tehtäviä, ratkaistaan taas demokraattisessa prosessissa. Ilmeisesti tämä on sinulle jotenkin täysin uutta ja outoa. Olet kenties viettänyt elämäsi jossain iglussa kylmissä lämpötiloissa, mistä käsin maailma voi tietysti näyttää erilaiselta kuin meistä tavallisista maan matosista.ja enemmän uusia verovaroin elätettäviä.
- byrokratian rattaisiin
selvästä asiasta? kirjoitti:
Ei todellakaan ole harhainen.
Kyllä kunnan ja valtion virkahenkilöitä ylläpidetään täysin verovaroin, kansalaisilta perityin verovaroin.
Kysy ihan mistä tahansa, niin kyllä näin on.
Onko virkahenkilö tarpeen?
Muutamia lakisääteisiä tehtäviä saa hoitaa vain ja ainoastaan virkahenkilö.
Sekään ei vielä määrittele tarvetta.
Siis onko virkahenkilö tyhjän panttina, jos virkahenkilön työlle ei ole tarvetta.
Kyllä on.
Entäs jos kyseessä on sellainen virkatehtävä, jonka yksityinen sektori voisi tuottaa kustannustehokkaamin ?
Silloin virkahenkilö on vero-loinen, joka maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin yksityinen palvelu.
Onko julkinen sairaala vero-loinen, kun käyttää leikkaussalejaa virka-aikana vajaa kapasiteetillä ?
Kyllä on.
Julkiset tilat ovat verovaroilla rakennettuja ja ylläpidettyjä. Jos näitä julkisia tiloja ei haluta käyttää tehokkaasti rakennuksen elinkaaren aikana, on kyseessä yhteiskunnan verovarojen tuhlaus.
Julkisen tilan kuluminen saattaa lisääntyä jonkin verran yksityiskäytön myötä, mutta samalla julkisen tilan kustannus per käyttötunti laskee, koska käyttöntuntimäärä kasvaa.
Julkisen tilan elinkaari harvoin kasvaa merkittävästi siitä käytetäänkö tilaa vähän, kohtuullisesti tai paljon.
Ainut mihin tilan käyttö vaikuttaa, on ylläpito ja huoltokustannukset, mutta koska usein nämä ylläpito ja huoltokustannuksetkin ovat lähes samat riippumatta siitä onko tilat tyhjänä vai käytössä, niin siinäkin suhteessa julkisten tilojen maksullinen yksityiskäyttö vähentää verovarojen käyttötarvetta julkiseen tilaan.
Joten, mielipuolipunikki, taas sinä harhaisesti valehtelet selvästä asiasta.
Ota nyt ne aamulääkkeesi !
-------------------------------------
Kysymys ei siten ole siitä, että jotakuta ylläpidettäisiin verovaroilla. Käsityksesi on siinä suhteessa kovin harhainen. Välittömästi virkamiesten palkkauksesta huolehtii kaiken lisäksi valtio tai kunnat.perustetaan komitea joka tutkii. Heh heh. Kyllä olisi parannettavaa terveydenhoidossa ja opetustoimessa. Kunnon saneeraus ja katsottaisiin mitä tehdään ja miten. Ja tyhjät pois. Turhaa paperinpyörittämistä. Laatutyö esim. koulutuksessa huomio siihen, käytännössä ei paperilla vaan ihan esim. siivoamalla. Kallispalkkaiset, koulutetut ihmiset pyörittävät papereita turhaan sekin aika käytettäisiin oikeaan asiaan eli hoitamiseen. Mutta on se vaikeaa kun asiantuntijat ovat omaa porukkaa: ei voida muuttaa mitään.
- nimeltä juukos
Mielipidepankki kirjoitti:
Juttusi ovat pahimman luokan populismia. Yleistät jonkun yksittäistapauksen koskemaan kaikkea ja väität sen olevan vain jäävuoren huipun. Mitään sen kummempia perusteluja ei tietenkään tarvita, kun populistinen puhe pulppuaa.
Virkamiesvaltaisuus voi toki olla aitokin ongelma. Se on yleensä ongelma maissa, missä on kehittymätön demokratia ja korruptio yleistä. Suomessa ja Pohjoismaissa näin ei ole asianlaita.Patriarkaalinen ja teknosentrinen ajattelu on viety niin pitkälle että se tukee aukottomasti harvainvaltaa.
Se etsii ja toteuttaa omia arvojaan kansalaisien kautta.
On olemassa kieltoja, kieltämistä, torjumisia, tyhjäksi tekemistä ja suuruuskuvitelmia.
Myös selittelyjä (lohkomista, projektiota, projektiivista indentifikaatiota, regressioita, idealisaatiota ja tunteiden eristämistä).
Olemme siis paitsiossa omalla kenttäpuoliskollamme.
Hellimästämme isänmaasta ja valtiosta on kasvanut huonokäytöksinen murkku.
- Emeritus
Vertailet markkinataloutta ja kapitalismia, ikään kuin ne olisivat erilaisia talousjärjestelmiä.
Tämän päivän maailma ei tunnista kapitalismia minkäänlaiseksi talousjärjestelmäksi, se on vain rahamarkkinoilla toimivaa bisnestä, täysin markkinatalouden ehdoilla.
Esimerkkinä pikku osakesäästäjä, joka sijoittaa vähäisen kapitaalinsa jonkun yhtiön osakkeisiin tai osakerahastoihin siinä toivossa, että sijoittamansa raha lisääntyisi.
Toinen esimerkki elävästä elämästä:
Noin 15 vuotta sitten ostin yhden (1) osakkeen eräästä osakeyhtiöstä hintaan 1000 markkaa.
Nyt ajattelin myydä tämän osakkeen. Markkinatalouden lait ovat toimineet, siten että tämän hetken hinta osakkeesta on n. 11 000 €. Tosin siitä menee 28% yhteiskunnalle luovutusvoiton verotuksen myötä. Mutta siitä huolimatta pidän sijoitustani ihan kohtuullisen hyvänä.
Kolmas esimerkki: Amerikkalainen eläkesäätiö sijoittaa muutaman miljardin dollarin potin Stora Enson osakkeisiin siinä toivossa, että pääoma tuottaisi osinkoina tai vähintään osakkeiden arvon nousuna hyvän koron sijoitetulle pääomalle. Jos odotukset eivät täyty, eläkesäätiö vetää hyvin nopeasti pääomansa pois, sijoittaakseen sen paremmin tuottavaan kohteeseen. Tätä viimeistä esimerkkiä voisi hyvällä tahdolla kutsua kasvottoman markkinatalouden ilmentymäksi, mutta ei kuitenkaan miksikään kapitalismiksi.Vapaa markkinatalous painottaa vaihdantataloutta. Siinä siis valmistetaan, tuotetaan, myydään ja ostetaan hyödykkeitä. Torilla perunoitaan kauppaava maanviljelijä tai hiusten parturointia harjoittavat yritys ovat markkinatalouden myyjiä ja kuluttajat ostajia. Minulla ei ole mitään tällaista markkinataloutta vastaan, jos siinä on riittävästi mukanana toimijoita, jolloin hintataso määräytyy sananmukaisesti vapaasti markkinoilla.
Kapitalismi taas painottaa omistamista ja rahoittamista. Pääomilla pyritään luomaan suurempia tuotantoyksiköitä, jotta voitaisiin vähentää kilpailua ja nostaa hintatasoa. Niin kauan kun tällaisia suuria toimijoita on tarpeeksi paljon, markkinamekanismit vielä toimivat jotenkuten. Hyviä esimerkkejä siitä, että ne eivät toimi, läytyy viime ajoilta esim. metsäteollisuudesta ja asfalttibisneksestä meillä Suomessakin. Kummallakin alalla on ollut pyrkimystä lainvastaisiin kartelleihin eli kapitalismille tyypilliseen markkinatalousvastaiseen toimintaan.
Kapitalismi hienoimmat saavutukset ovat globaalisti toimivia monikansallisia yrityksiä, jotka pyrkivät aina menemään sieltä, missä aita on matalin. Ne ulkoistavat riskit kuten ympäristönsuojelun ja työttömyyden sekä koulutuksen yhteiskunnan vastuulle ja haluvat vain voitot itselleen. Hyvä esimerkki on "kotimainen" Nokia, joka on vaatinut Romaniassa 48 tunnin työpäivärajoituksen lisäämistä 60-70 tuntiin viikossa. Suomessa viikkotyöaika on 40 tuntia. Romaniassa Nokia haluaa siis teettää työtä melkein tuplasti enemmän viikossa kuin Suomessa ja arvata vain voi millä palkalla. Tätä taustaa vasten tulee ymmärrettäväksi se, ettei Nokia halunnut jatkaa Bochumissa.
Nämä pörssiesimerkkisi ovat varmaan todellisia. En epäile sitä yhtään. Sijoittamalla esim. Nokiaan, voi saada jatkossakin hyvän tuoton, kun Nokia lopettaa toimintojaan länsimaissa ja meillä Suomessa ja siirtää niitä Romaniaan ja Kiinaan. Tottakai osakkeen arvo kasvaa, kun palkkakulut vänevät kitupalkan ja työmäärän tuplaamisen ansiosta. Tämä on juuri sitä kasvatonta, rahanahnetta kapitalismia, jota sinä nyt ihannoit.
Kemijärvellä on saatu maistaa tällaisen kapitalismin ihmelääkettä. Ehkä kirjoitat nyt johonkin Kemijärvellä ilmestyvään lehteen, että mitä siellä horisette mokomat kepulaiset ja höystät juttusi näillä pörssiesimerkeillä.- Emeritus
Mielipidepankki kirjoitti:
Vapaa markkinatalous painottaa vaihdantataloutta. Siinä siis valmistetaan, tuotetaan, myydään ja ostetaan hyödykkeitä. Torilla perunoitaan kauppaava maanviljelijä tai hiusten parturointia harjoittavat yritys ovat markkinatalouden myyjiä ja kuluttajat ostajia. Minulla ei ole mitään tällaista markkinataloutta vastaan, jos siinä on riittävästi mukanana toimijoita, jolloin hintataso määräytyy sananmukaisesti vapaasti markkinoilla.
Kapitalismi taas painottaa omistamista ja rahoittamista. Pääomilla pyritään luomaan suurempia tuotantoyksiköitä, jotta voitaisiin vähentää kilpailua ja nostaa hintatasoa. Niin kauan kun tällaisia suuria toimijoita on tarpeeksi paljon, markkinamekanismit vielä toimivat jotenkuten. Hyviä esimerkkejä siitä, että ne eivät toimi, läytyy viime ajoilta esim. metsäteollisuudesta ja asfalttibisneksestä meillä Suomessakin. Kummallakin alalla on ollut pyrkimystä lainvastaisiin kartelleihin eli kapitalismille tyypilliseen markkinatalousvastaiseen toimintaan.
Kapitalismi hienoimmat saavutukset ovat globaalisti toimivia monikansallisia yrityksiä, jotka pyrkivät aina menemään sieltä, missä aita on matalin. Ne ulkoistavat riskit kuten ympäristönsuojelun ja työttömyyden sekä koulutuksen yhteiskunnan vastuulle ja haluvat vain voitot itselleen. Hyvä esimerkki on "kotimainen" Nokia, joka on vaatinut Romaniassa 48 tunnin työpäivärajoituksen lisäämistä 60-70 tuntiin viikossa. Suomessa viikkotyöaika on 40 tuntia. Romaniassa Nokia haluaa siis teettää työtä melkein tuplasti enemmän viikossa kuin Suomessa ja arvata vain voi millä palkalla. Tätä taustaa vasten tulee ymmärrettäväksi se, ettei Nokia halunnut jatkaa Bochumissa.
Nämä pörssiesimerkkisi ovat varmaan todellisia. En epäile sitä yhtään. Sijoittamalla esim. Nokiaan, voi saada jatkossakin hyvän tuoton, kun Nokia lopettaa toimintojaan länsimaissa ja meillä Suomessa ja siirtää niitä Romaniaan ja Kiinaan. Tottakai osakkeen arvo kasvaa, kun palkkakulut vänevät kitupalkan ja työmäärän tuplaamisen ansiosta. Tämä on juuri sitä kasvatonta, rahanahnetta kapitalismia, jota sinä nyt ihannoit.
Kemijärvellä on saatu maistaa tällaisen kapitalismin ihmelääkettä. Ehkä kirjoitat nyt johonkin Kemijärvellä ilmestyvään lehteen, että mitä siellä horisette mokomat kepulaiset ja höystät juttusi näillä pörssiesimerkeillä....sinulle traumaksi. Voisit nyt ensinnäkin tunnustaa, että kapitalismi "talousjärjestemänä" on ollut ja mennyt. Sitä ehkä oli Karl Marxsin aikoihin, mutta ei paljon sen jälkeen.
Marxin jälkeen maailman taloutta on hallinnoinut markkinatalous, joitakin suljettuja järjestelmiä lukuunottamatta.
Pääoma (raha) on vain hyödyke, jota ostetaan ja myydään täysin markkinoiden ehdoilla. Rahalla taas voidaan ostaa tai rakentaa tehtaita tai niiden osia, jotka sitten voivat tuottaa hyödykkeitä niitä tarvitsevalle markkinalle.
"Kemijärvellä on saatu maistaa tällaisen kapitalismin ihmelääkettä. Ehkä kirjoitat nyt johonkin Kemijärvellä ilmestyvään lehteen, että mitä siellä horisette mokomat kepulaiset ja höystät juttusi näillä pörssiesimerkeillä."
----------------------------------
Luin juuri joitakin lehtiartikkeleja Kemijärven tapauksesta ja huomasin, että eräs tämän massaliikkeen aktivisteistä on minun nuoruuden aikaisia ystäviäni. Ajattelin ottaa häneen yhteyttä, niin saan suoraa tietoa itse asiasta.
Kerron sitten kyllä, kun saamme kommunikaation pelaamaan.
jk.
"Hyvä esimerkki on "kotimainen" Nokia, joka on vaatinut Romaniassa 48 tunnin työpäivärajoituksen lisäämistä 60-70 tuntiin viikossa. Suomessa viikkotyöaika on 40 tuntia."
----------------------------------
Tämä on hyvä esimerkki tavastasi valikoida huhuja ja mielipiteitä, joita sitten esität oikeana totuutena.
Nokia on kiistänyt saksalaislehden väitteet, ilmoittaa noudattavansa tiukasti Romaniassa voimassa olevia työaikalakeja. - vääristelystä
Emeritus kirjoitti:
...sinulle traumaksi. Voisit nyt ensinnäkin tunnustaa, että kapitalismi "talousjärjestemänä" on ollut ja mennyt. Sitä ehkä oli Karl Marxsin aikoihin, mutta ei paljon sen jälkeen.
Marxin jälkeen maailman taloutta on hallinnoinut markkinatalous, joitakin suljettuja järjestelmiä lukuunottamatta.
Pääoma (raha) on vain hyödyke, jota ostetaan ja myydään täysin markkinoiden ehdoilla. Rahalla taas voidaan ostaa tai rakentaa tehtaita tai niiden osia, jotka sitten voivat tuottaa hyödykkeitä niitä tarvitsevalle markkinalle.
"Kemijärvellä on saatu maistaa tällaisen kapitalismin ihmelääkettä. Ehkä kirjoitat nyt johonkin Kemijärvellä ilmestyvään lehteen, että mitä siellä horisette mokomat kepulaiset ja höystät juttusi näillä pörssiesimerkeillä."
----------------------------------
Luin juuri joitakin lehtiartikkeleja Kemijärven tapauksesta ja huomasin, että eräs tämän massaliikkeen aktivisteistä on minun nuoruuden aikaisia ystäviäni. Ajattelin ottaa häneen yhteyttä, niin saan suoraa tietoa itse asiasta.
Kerron sitten kyllä, kun saamme kommunikaation pelaamaan.
jk.
"Hyvä esimerkki on "kotimainen" Nokia, joka on vaatinut Romaniassa 48 tunnin työpäivärajoituksen lisäämistä 60-70 tuntiin viikossa. Suomessa viikkotyöaika on 40 tuntia."
----------------------------------
Tämä on hyvä esimerkki tavastasi valikoida huhuja ja mielipiteitä, joita sitten esität oikeana totuutena.
Nokia on kiistänyt saksalaislehden väitteet, ilmoittaa noudattavansa tiukasti Romaniassa voimassa olevia työaikalakeja.Tuot hyvin esiin Mielipidepankin tavan vääristellä ja/tai käyttää totuudella pilaamattomia väitteitä tarkoitushakuisesti oman asiansa puolustamiseen.
Tuo Nokian Romania- huhu on hyvä esimerkki kuinka saksalaisten propaganda uppoaa MPP:hen kun se sattuu olemaan sopiva hänen kannaltaan. Täytyy sanoa etten tällä palstalla enkä muuallakaam ole tavannut yhtä sosialistiselle totuudelle ajatuksiaan menettänyttä reppanaa kuin MPP - kehujiin
Emeritus kirjoitti:
...sinulle traumaksi. Voisit nyt ensinnäkin tunnustaa, että kapitalismi "talousjärjestemänä" on ollut ja mennyt. Sitä ehkä oli Karl Marxsin aikoihin, mutta ei paljon sen jälkeen.
Marxin jälkeen maailman taloutta on hallinnoinut markkinatalous, joitakin suljettuja järjestelmiä lukuunottamatta.
Pääoma (raha) on vain hyödyke, jota ostetaan ja myydään täysin markkinoiden ehdoilla. Rahalla taas voidaan ostaa tai rakentaa tehtaita tai niiden osia, jotka sitten voivat tuottaa hyödykkeitä niitä tarvitsevalle markkinalle.
"Kemijärvellä on saatu maistaa tällaisen kapitalismin ihmelääkettä. Ehkä kirjoitat nyt johonkin Kemijärvellä ilmestyvään lehteen, että mitä siellä horisette mokomat kepulaiset ja höystät juttusi näillä pörssiesimerkeillä."
----------------------------------
Luin juuri joitakin lehtiartikkeleja Kemijärven tapauksesta ja huomasin, että eräs tämän massaliikkeen aktivisteistä on minun nuoruuden aikaisia ystäviäni. Ajattelin ottaa häneen yhteyttä, niin saan suoraa tietoa itse asiasta.
Kerron sitten kyllä, kun saamme kommunikaation pelaamaan.
jk.
"Hyvä esimerkki on "kotimainen" Nokia, joka on vaatinut Romaniassa 48 tunnin työpäivärajoituksen lisäämistä 60-70 tuntiin viikossa. Suomessa viikkotyöaika on 40 tuntia."
----------------------------------
Tämä on hyvä esimerkki tavastasi valikoida huhuja ja mielipiteitä, joita sitten esität oikeana totuutena.
Nokia on kiistänyt saksalaislehden väitteet, ilmoittaa noudattavansa tiukasti Romaniassa voimassa olevia työaikalakeja.Minulla myös teki mieli sanoa tuosta MPP:n valikoivasta lähteiden käytöstä. Onneksi en ehtinyt, sinä sanoit sen paremmin.
- Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Vapaa markkinatalous painottaa vaihdantataloutta. Siinä siis valmistetaan, tuotetaan, myydään ja ostetaan hyödykkeitä. Torilla perunoitaan kauppaava maanviljelijä tai hiusten parturointia harjoittavat yritys ovat markkinatalouden myyjiä ja kuluttajat ostajia. Minulla ei ole mitään tällaista markkinataloutta vastaan, jos siinä on riittävästi mukanana toimijoita, jolloin hintataso määräytyy sananmukaisesti vapaasti markkinoilla.
Kapitalismi taas painottaa omistamista ja rahoittamista. Pääomilla pyritään luomaan suurempia tuotantoyksiköitä, jotta voitaisiin vähentää kilpailua ja nostaa hintatasoa. Niin kauan kun tällaisia suuria toimijoita on tarpeeksi paljon, markkinamekanismit vielä toimivat jotenkuten. Hyviä esimerkkejä siitä, että ne eivät toimi, läytyy viime ajoilta esim. metsäteollisuudesta ja asfalttibisneksestä meillä Suomessakin. Kummallakin alalla on ollut pyrkimystä lainvastaisiin kartelleihin eli kapitalismille tyypilliseen markkinatalousvastaiseen toimintaan.
Kapitalismi hienoimmat saavutukset ovat globaalisti toimivia monikansallisia yrityksiä, jotka pyrkivät aina menemään sieltä, missä aita on matalin. Ne ulkoistavat riskit kuten ympäristönsuojelun ja työttömyyden sekä koulutuksen yhteiskunnan vastuulle ja haluvat vain voitot itselleen. Hyvä esimerkki on "kotimainen" Nokia, joka on vaatinut Romaniassa 48 tunnin työpäivärajoituksen lisäämistä 60-70 tuntiin viikossa. Suomessa viikkotyöaika on 40 tuntia. Romaniassa Nokia haluaa siis teettää työtä melkein tuplasti enemmän viikossa kuin Suomessa ja arvata vain voi millä palkalla. Tätä taustaa vasten tulee ymmärrettäväksi se, ettei Nokia halunnut jatkaa Bochumissa.
Nämä pörssiesimerkkisi ovat varmaan todellisia. En epäile sitä yhtään. Sijoittamalla esim. Nokiaan, voi saada jatkossakin hyvän tuoton, kun Nokia lopettaa toimintojaan länsimaissa ja meillä Suomessa ja siirtää niitä Romaniaan ja Kiinaan. Tottakai osakkeen arvo kasvaa, kun palkkakulut vänevät kitupalkan ja työmäärän tuplaamisen ansiosta. Tämä on juuri sitä kasvatonta, rahanahnetta kapitalismia, jota sinä nyt ihannoit.
Kemijärvellä on saatu maistaa tällaisen kapitalismin ihmelääkettä. Ehkä kirjoitat nyt johonkin Kemijärvellä ilmestyvään lehteen, että mitä siellä horisette mokomat kepulaiset ja höystät juttusi näillä pörssiesimerkeillä.Asetat edelleen markkinatalouden ja kapitalismin suotta vastakkain. Voisit kukaista, mitä edellisessä ketjussasi kommentoin sinulle pääoma- ja muista markkinoista ja niiden tasapainosta, jotta markkinatalous toimisi kaikkien kannalta ideaalisti. kapitalisteja tarvitaan markkinataloudessa, koska kapitaali, eli pääoma rahoittaa yritystoiminnan ja varsinkin sen kasvun.
- Adam Smithin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Asetat edelleen markkinatalouden ja kapitalismin suotta vastakkain. Voisit kukaista, mitä edellisessä ketjussasi kommentoin sinulle pääoma- ja muista markkinoista ja niiden tasapainosta, jotta markkinatalous toimisi kaikkien kannalta ideaalisti. kapitalisteja tarvitaan markkinataloudessa, koska kapitaali, eli pääoma rahoittaa yritystoiminnan ja varsinkin sen kasvun.
teokseem "Kansojen varallisuus" (julkaistu v.1776). Tässä MPP on esittänyt suurin piirtein samansisältöisiä ajatuksia. Kapitalismi on kaukana markkinataloudesta. Kapitalismi haluaa nimenomaan estää kilpailua, se on ns. poissulkevaa kapitalismia, joka muistuttaa sosialismia. Se pyrkii monopoleihin ja oligopoleihin. Globaalia kapitalistista talousjärjestelmää hallitsevat harvat finanssikeinottelijat ja kourallinen maailmanlaajuisia megayhtiöitä, jotka voivat käyttää valtavaa taloudellista vaikutusvaltaansa ja mediasuhteitaan vaikuttaakseen hintoihin, määrätäkseen mitkä tuotteet pääsevät kuluttajien ulottuville ostaessaan kilpailevat yhtiöt tai kukistaessaan ne. Mikrosoft-yhtiön väitetyt kilpailua rajoittavat toimet, joilla se pyrkii järjestelmällisesti ohjelmistoteollisuuden ja Internetin hallitsijaksi, ovat vain yksi esimerkki. Megayhtiöt ja rahoitusyhtiöt keskittyvät entistäkin suuremmiksi yksiköiksi ja lujittavat fuusioiden, yritysostojen ja strategisten liitoutumien avulla valtaansa markkinoista, teknologiasta ja pääomasta. Tilastot ovat paljonpuhuvia. Vuonna 1995 maaiman 200 suurimman yhtiön - jotka työllistävät vain vähän yli 18 miljoonaa ihmistä, mikä on vähemmän kuin prosentin kolmasosa maailman väestöstä - yhteenlaskettu myynti vastasi 28% koko maailman bruttokansantuotteesta. Pelkästään näistä luvuista ymmärtävä osaa vetää johtopäätökset, elämmekö markkinataloudessa vai kapitalismissa.
- Maltillinen oikeistolainen
Adam Smithin kirjoitti:
teokseem "Kansojen varallisuus" (julkaistu v.1776). Tässä MPP on esittänyt suurin piirtein samansisältöisiä ajatuksia. Kapitalismi on kaukana markkinataloudesta. Kapitalismi haluaa nimenomaan estää kilpailua, se on ns. poissulkevaa kapitalismia, joka muistuttaa sosialismia. Se pyrkii monopoleihin ja oligopoleihin. Globaalia kapitalistista talousjärjestelmää hallitsevat harvat finanssikeinottelijat ja kourallinen maailmanlaajuisia megayhtiöitä, jotka voivat käyttää valtavaa taloudellista vaikutusvaltaansa ja mediasuhteitaan vaikuttaakseen hintoihin, määrätäkseen mitkä tuotteet pääsevät kuluttajien ulottuville ostaessaan kilpailevat yhtiöt tai kukistaessaan ne. Mikrosoft-yhtiön väitetyt kilpailua rajoittavat toimet, joilla se pyrkii järjestelmällisesti ohjelmistoteollisuuden ja Internetin hallitsijaksi, ovat vain yksi esimerkki. Megayhtiöt ja rahoitusyhtiöt keskittyvät entistäkin suuremmiksi yksiköiksi ja lujittavat fuusioiden, yritysostojen ja strategisten liitoutumien avulla valtaansa markkinoista, teknologiasta ja pääomasta. Tilastot ovat paljonpuhuvia. Vuonna 1995 maaiman 200 suurimman yhtiön - jotka työllistävät vain vähän yli 18 miljoonaa ihmistä, mikä on vähemmän kuin prosentin kolmasosa maailman väestöstä - yhteenlaskettu myynti vastasi 28% koko maailman bruttokansantuotteesta. Pelkästään näistä luvuista ymmärtävä osaa vetää johtopäätökset, elämmekö markkinataloudessa vai kapitalismissa.
Kuvaat esimerkkejä, jotka kertovat ainoastaan inhimillisestä halusta välttää suoraa ja raakaa hintakilpailua kaikin mahdollisin keinoin.
Kartellit siis olivat kapitalismin ensimmäisiä ilomiöitä - myös työmarkkinoilla, kun patruunat sopivat kenenään, ettei duunareille makseta liikaa. Näin syntyi ammattiyhdistystoiminta.
Nyt kartellit on ainakin teoriassa kielletty laieilla, mutta minkäs teet, kun esim. Venäjä ja Kiina alkavat yhden puolueen diktatuureina soveltaa "vapaata markkinataloutta" ja pelata omalla kapitaalillaan, jota luonnonvarat parhaimmillaan edustavat.
Globaalissa kehityksessä on useitakin kansantalouden asiantuntijoita huolestuttanut, että kapitaali on jo kauan ollut keskittymässä yhä harvempiin käsiin, eli todella isoja, globaaleja yhtiöitä on lukumääräisesti yhä vähemmän, niiden omistus myös keskittyy yhä harvempiin käsiin, mutta niiden markkinaosuudet omilla toimialoillaan kasvavat koko ajan.
Mitä finanssikeinottelijoihin ja sijoitusrahastojen vaikutukseen tulee, niin sen vaikutus näkyy lähinnä pintavaahtona: sinä sahalaitana, jota pörssikurssit edustavat, kun nopeita voittoja tavoitteleva osa pelureista yrittää joka päivä myydä kalliilla ja ostaa halvalla, että saisi voittoa siitä välistä. Kurssien pitkät trendit ovat kuitenkin melko vakaasti sitä kuvaavia, että omistukseen sijoitetaa pääasiassa pitkäjänteisesti, eli keinottelijat eivät rahamaailmaa hallitse.
Kartellipyrkimyksiä esiintyy edelleen. Microsoft kelpaa esimerkiksi. kotimaista oligopolismia edustavat S-ryhmä ja Kesko, joilla on niin vahva markkina-asema, ettei Suomeen enää pääse kaupan alalle muuta kuin ulkomaisella pääomalla.
Megayhtiöt siis keskittyvät edelleen. Trendi on ilmeinen, sillä jo 1970-luvulla USA:ssa tehtiin laaja kartoitus yritysten taloudelliseen menestykseen vaikuttavista tekijöistä, jolloinh löydettiin vahva korrelaatio markkinaosuuden ja voiton välillä: mitä suurempi markkinaosuus, sitä helpompi oli tehdä kilpailijoita parempaa tulosta. Nokia on suomalaislähtöisistä yrityksistä yksi tämän korrelaation malliesimerkki.
Me emme muitenkaan elä joko markkinataloudessa tai kapitalismissa, vaan yhtä aikaa molemmissa, koska tämän päivän kapitalismi ei voi muuta kuin toimia sellaisessa vapaassa markkinataloudessa, joka on poliittisin päätöksin saatu aikaan.
Kartelleiden kieltoa ja hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttöähän kuitenkin jonkin verran valvotaan, kun esim. jättiyritysten fuusiot on hyväksytettävä kunkin maan kilpailuviranomaisilla ja EU:ssa. Keskokaan ei saanut ostaa TUKOa kokonaan, vaan se piti ensin pilkkoa; muuten Kesko olisi jyrännyt silloiset S-ryhmän ja tradekkaa edeltäneen Eka-Yhtymän, kun Liedliä ei vielä ollut eikä Suomeen ollut rantautunut silloin vielä edes Lindex eikä H&M:kään.
Vapaa markkinatalous näkyy kaikilla toimialoilla, joilla on useita toimijoita kilpailemassa keskenään suurin piirtein tasavahvasti. Suomessa tätä piirrettä näkyy vcalitettavasti vähemmän kuin muualla meidän kaltaisissamme länsimaissa, koska meillä luotettiin suljetun talouden aikana liikaa kaiken keskittämiseen. Niinpä perheyrittäjyys ei Suomessa toimi juuri lainkaan kaupan, ravintola, hotelli- ja matkailu, leipomo- yms. aloilla, jotka kaikkialla muualla Euroopassa ovat perinteisesti olleet ja ovat edelleen valtaosiltaan pienten perheyrittäjien hallussa.
Kun TUKO kaatui S-ryhmän, Keskon ja EKA-Yhtymän likistykseen, meiltä katosi loputkin perheyrityspohjaisista tukku- ja vähittäiskauppiaista hyvin monelta alalta. Sitä ennen S-ryhmä ja EKA-yhtymä olivat sovussa Waasan ja Fazer/Oululaisen kanssa ostelleet pois ja lopettaneet miltei kaikki paikalliset pienleipomot saadakseen markkinat hyvin tuottaville, automatisoiduille leipätehtailleen, jossa lisä- ja säilöntäaineillaq kyllästetty muovipussileipä tehdään kestämään kaupan keskitetyn ketjuohjauksen vaatimat varastointi-, kuljetus- ja vielä myyntiajatkin.
On siis aloja, joilla vapaa markkinatalous ei toimi, mutta sitä kohti kannattaa pyrkiä, että kapoitalismi ei pääsisi rajoittamaan kilpailun vapautta millään toimialalla.
Näin asiat selkenevät, kun ei panna kahta eri käsitettä toistensa vastakohdiksi, kun ne eivät sitä ole. - sanaa "kapitalismi"
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Kuvaat esimerkkejä, jotka kertovat ainoastaan inhimillisestä halusta välttää suoraa ja raakaa hintakilpailua kaikin mahdollisin keinoin.
Kartellit siis olivat kapitalismin ensimmäisiä ilomiöitä - myös työmarkkinoilla, kun patruunat sopivat kenenään, ettei duunareille makseta liikaa. Näin syntyi ammattiyhdistystoiminta.
Nyt kartellit on ainakin teoriassa kielletty laieilla, mutta minkäs teet, kun esim. Venäjä ja Kiina alkavat yhden puolueen diktatuureina soveltaa "vapaata markkinataloutta" ja pelata omalla kapitaalillaan, jota luonnonvarat parhaimmillaan edustavat.
Globaalissa kehityksessä on useitakin kansantalouden asiantuntijoita huolestuttanut, että kapitaali on jo kauan ollut keskittymässä yhä harvempiin käsiin, eli todella isoja, globaaleja yhtiöitä on lukumääräisesti yhä vähemmän, niiden omistus myös keskittyy yhä harvempiin käsiin, mutta niiden markkinaosuudet omilla toimialoillaan kasvavat koko ajan.
Mitä finanssikeinottelijoihin ja sijoitusrahastojen vaikutukseen tulee, niin sen vaikutus näkyy lähinnä pintavaahtona: sinä sahalaitana, jota pörssikurssit edustavat, kun nopeita voittoja tavoitteleva osa pelureista yrittää joka päivä myydä kalliilla ja ostaa halvalla, että saisi voittoa siitä välistä. Kurssien pitkät trendit ovat kuitenkin melko vakaasti sitä kuvaavia, että omistukseen sijoitetaa pääasiassa pitkäjänteisesti, eli keinottelijat eivät rahamaailmaa hallitse.
Kartellipyrkimyksiä esiintyy edelleen. Microsoft kelpaa esimerkiksi. kotimaista oligopolismia edustavat S-ryhmä ja Kesko, joilla on niin vahva markkina-asema, ettei Suomeen enää pääse kaupan alalle muuta kuin ulkomaisella pääomalla.
Megayhtiöt siis keskittyvät edelleen. Trendi on ilmeinen, sillä jo 1970-luvulla USA:ssa tehtiin laaja kartoitus yritysten taloudelliseen menestykseen vaikuttavista tekijöistä, jolloinh löydettiin vahva korrelaatio markkinaosuuden ja voiton välillä: mitä suurempi markkinaosuus, sitä helpompi oli tehdä kilpailijoita parempaa tulosta. Nokia on suomalaislähtöisistä yrityksistä yksi tämän korrelaation malliesimerkki.
Me emme muitenkaan elä joko markkinataloudessa tai kapitalismissa, vaan yhtä aikaa molemmissa, koska tämän päivän kapitalismi ei voi muuta kuin toimia sellaisessa vapaassa markkinataloudessa, joka on poliittisin päätöksin saatu aikaan.
Kartelleiden kieltoa ja hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttöähän kuitenkin jonkin verran valvotaan, kun esim. jättiyritysten fuusiot on hyväksytettävä kunkin maan kilpailuviranomaisilla ja EU:ssa. Keskokaan ei saanut ostaa TUKOa kokonaan, vaan se piti ensin pilkkoa; muuten Kesko olisi jyrännyt silloiset S-ryhmän ja tradekkaa edeltäneen Eka-Yhtymän, kun Liedliä ei vielä ollut eikä Suomeen ollut rantautunut silloin vielä edes Lindex eikä H&M:kään.
Vapaa markkinatalous näkyy kaikilla toimialoilla, joilla on useita toimijoita kilpailemassa keskenään suurin piirtein tasavahvasti. Suomessa tätä piirrettä näkyy vcalitettavasti vähemmän kuin muualla meidän kaltaisissamme länsimaissa, koska meillä luotettiin suljetun talouden aikana liikaa kaiken keskittämiseen. Niinpä perheyrittäjyys ei Suomessa toimi juuri lainkaan kaupan, ravintola, hotelli- ja matkailu, leipomo- yms. aloilla, jotka kaikkialla muualla Euroopassa ovat perinteisesti olleet ja ovat edelleen valtaosiltaan pienten perheyrittäjien hallussa.
Kun TUKO kaatui S-ryhmän, Keskon ja EKA-Yhtymän likistykseen, meiltä katosi loputkin perheyrityspohjaisista tukku- ja vähittäiskauppiaista hyvin monelta alalta. Sitä ennen S-ryhmä ja EKA-yhtymä olivat sovussa Waasan ja Fazer/Oululaisen kanssa ostelleet pois ja lopettaneet miltei kaikki paikalliset pienleipomot saadakseen markkinat hyvin tuottaville, automatisoiduille leipätehtailleen, jossa lisä- ja säilöntäaineillaq kyllästetty muovipussileipä tehdään kestämään kaupan keskitetyn ketjuohjauksen vaatimat varastointi-, kuljetus- ja vielä myyntiajatkin.
On siis aloja, joilla vapaa markkinatalous ei toimi, mutta sitä kohti kannattaa pyrkiä, että kapoitalismi ei pääsisi rajoittamaan kilpailun vapautta millään toimialalla.
Näin asiat selkenevät, kun ei panna kahta eri käsitettä toistensa vastakohdiksi, kun ne eivät sitä ole.käytettiin ensi kerran 1800-luvun puolivälissä, jolloin Adam Smith oli maannut jo kauan kuolleena. Silloin sillä viitattiin taloudelliseen ja hallinnolliseen järjetelmään, jossa pääoman omistus ja tuotot ovat harvojen omistajien käsissä. Tämä kuvaus sopii huomattavan tarkasti nykyisin vallassa olevaan globaaliin kapitalismiin - joka ei muistuta lainkaan Adam Smithin ja hänen seuraajiensa luonnehtimaa markkinatalouden mallia. Ne, jotka iloitsevat kapitalismin voittokulusta, iloitsevat vähemmistön voitosta enemmistön kustannuksella.
Väite, että kapitalismi olisi markkinateorian manttelinperijä- on yhtä valheellinen kuin veijarin väitteet keisarin uusista vaatteista. Kapitalismin puolestapuhujat ovat pilkkoneet huolellissesti valittuja paloja markkinateorias-ta saadakseen asiat näyttämään siltä, että yleisen edun nimissä olisi parasta antaa maailmanlaajuisten megayhtiöiden maksimoida voittonsa rajoituksetta, ilman julkista valvontaa. He ovat vääristelleet markkinateorian oikeuttaakseen pienilukuisen omistavan luokan etuja ajavan ideologian.
Markkinatalouden kaapuihin naamioituneet kapitalismin asiamiehet ajavat tarmokkaasti politiikkaa, joka synnyttää täsmälleen päinvastaiset olosuhteet kuin ne, joita markkinatalous tarvitsisi toimiakseen sosiaalisesti ihanteellisesti. Kapitalismin kannattajat ovat tulleet niin taitaviksi pettureiksi, että heidän ansiostaan nykyiset taloudelliset ja poliittiset johtajamme ajavat toimia, jotka edistävät vain tätä sairautta. - Maltillinen oikeistolainen
sanaa "kapitalismi" kirjoitti:
käytettiin ensi kerran 1800-luvun puolivälissä, jolloin Adam Smith oli maannut jo kauan kuolleena. Silloin sillä viitattiin taloudelliseen ja hallinnolliseen järjetelmään, jossa pääoman omistus ja tuotot ovat harvojen omistajien käsissä. Tämä kuvaus sopii huomattavan tarkasti nykyisin vallassa olevaan globaaliin kapitalismiin - joka ei muistuta lainkaan Adam Smithin ja hänen seuraajiensa luonnehtimaa markkinatalouden mallia. Ne, jotka iloitsevat kapitalismin voittokulusta, iloitsevat vähemmistön voitosta enemmistön kustannuksella.
Väite, että kapitalismi olisi markkinateorian manttelinperijä- on yhtä valheellinen kuin veijarin väitteet keisarin uusista vaatteista. Kapitalismin puolestapuhujat ovat pilkkoneet huolellissesti valittuja paloja markkinateorias-ta saadakseen asiat näyttämään siltä, että yleisen edun nimissä olisi parasta antaa maailmanlaajuisten megayhtiöiden maksimoida voittonsa rajoituksetta, ilman julkista valvontaa. He ovat vääristelleet markkinateorian oikeuttaakseen pienilukuisen omistavan luokan etuja ajavan ideologian.
Markkinatalouden kaapuihin naamioituneet kapitalismin asiamiehet ajavat tarmokkaasti politiikkaa, joka synnyttää täsmälleen päinvastaiset olosuhteet kuin ne, joita markkinatalous tarvitsisi toimiakseen sosiaalisesti ihanteellisesti. Kapitalismin kannattajat ovat tulleet niin taitaviksi pettureiksi, että heidän ansiostaan nykyiset taloudelliset ja poliittiset johtajamme ajavat toimia, jotka edistävät vain tätä sairautta.Oden edellä koettanut selittää, miten asiat ovat, mutta sinun uskosi omaan totuuteesi on vahvempi kuin minun vakuutteluni.
Koeta nyt vielä miettiä sitä, että kapitalismi tarkoittaa vain pääomien käyttäytymistä talousjärjestelmässä, joka voi olla vapaa markkinatalous, kommunistinen suunnitelmatalous, joku sekatalousjärjestelmä, ja yhteiskuntamuotokin voi olla demokratia, yksipuoluediktatuuri, tasavalta, kuningaskunta tai mikä hyvänsä.
Kapitalismi ja markkinatalous eivät ole toisensa poissulkevia asioita. Niitä voi esiintyä samaan aikaa kaikissa mahdollisissa suhteissa.
Esimerkiksi Kiinassa on sataprsoenttinen valtionkapitalismi, joka on nyt avannut markkinoitaan ulkomaisille kapitalisteille.
Egyptin basaareissa tapaat kaikkein vapaimman markkinatalouden, kun kaikki hinnat sovitaan joka päivä erikseen ostajan ja myyjän välillä.
- oleva tulkinta
Kapitalismi tarkoittaa pääomavaltaista teollisuutta. Kapitaali, siis pääomaa, vaaditaan suuren tuotantoyksikön perustamiseksi, jotta voidaan tuottaa paljon tuotteita alhaisella yksikköhinnalla.
Markkina-talous perustuu avoimeen vaihdantaan ja hinnanmuodostukseen.
Sosialistinen talous taas perustui etukäteen määrättyihin hintoihin ja tuotantoon.
Siksi puhutaan sosialistisestä suunnitelmataloudesta.
Se ei ollut vaihdantataloutta, koska vaihdantataloudessa vaihtosuhde määräytyy osapuolien välillä melko vapaasti.
Sosialistisessä suunnitelmataloudessa ei ollut kuluttajia. Oli vain rahaa, jolla oli ostoarvoa.
Hinnat olivat kiinteitä.
Ainut ongelma oli, että vaikka olisi ollut kuinka paljon paikallista rahaa, niin hyllyt olivat tyhjiä. Kuluttaja ei ratkaissut ostopäätöksellä, koska ei voinut ostaa..
Mitä muuta sinä höpiset mielipidepunikki tuosta sopimusyhteiskunnan hyvyydestä ja kapitalismin pahuudesta, voit aivan vapaasti vetää alas viemäristä.
Neuvostoliitto sortui suunnitelmatalouteensa niin pahasti, että Neuvostoliiton sopimusyhteiskunta kaatui omaan mahdottomuuteensa, kun muilta valtioilta saadut sotasaaliit ja korvaukset oli syöty.
Nyt ex-Neuvostoliiton raunioille noussut Venäjä on äärikapitalistinen esimerkki, jossa Neuvostoliiton ajoilta periytyi ainut sosialistisen suunnitelmasopimustalouden ihanne - varastaminen.
Kommunismin savuavat rauniot jaettiin suurimpien varkaiden kesken nimellishintaan. Nyt pienemmät varkaat yrittävät uusjakaa suurten varkaiden omaisuutta.
Suomessa sama varastamisilmiö on myöskin näkyvissä, mutta kun se on naamioita niin hyvin, niin kukaan ei huomaa mistä on kyse.
Työntekijät saavat palkanlisinä tarvikkeita työnantajien huomaamatta tai hiljaisella hyväksynnällä. Kiitos korkean verotason...
Kaksoislaskutus mikä tapahtuu Itärajalla on aivan sama ilmiö, vain kertaluokkaa suurempana.
Ja mitä tulee sinun taloustuntemukseesi, se on saman suuntaista kuin ex-demari Erkki Liikasen, kun Suomen valtiontalouden syöksykierteeseen jätti Brysseliin paetessaan..
Siis aivan perseestä.
Kaikki mitä yrität sitoa yhdeksi nyytiksi kapitalismin sortumisen, Keynesiläisen, talousliberalismin, 20-30 luvun ääriliikkeiden nousun myötä,
niin ne kaikki liittyvät epäonnisiin poliittisiin päätöksiin.
Euroopassa toinen maailmansota oli harjoittanut pakkosanelupolitiikkaa häviäjiä kohtaan luoden katkeruuden pohjan. Saksan äärinationalismi pelasi samoilla voittajien säännöillä, kasvoi vahvaksi ja vaati revanssia.
Mutta se todellinen syy ei ollut Euroopassa.
Todellinen syy oli Yhdysvalloista alkunsa saanut toimimattomien osamarkkinoiden romahtaminen, joka osaltaan johtui Yhdysvaltain maatalouden joutumisesta luottokriisiin maataloustuotteiden kysynnän vähettyä, johtaen pankkien kriisiin, josta seurasi pankkien kaatumisia.
Kun miljoonia ihmisiä joutui työttömiksi, kysyntä laski ja tästä seurasi yritysten maksukyvyn heikkeneminen, jolloin jäljellä olevat pankit panikoivat ja sulkivat luottohanat.
Tämä kriisi heijastui Eurooppaan ja loput tiedetään.
Mutta varsinainen perussyy Yhdysvalloissa oli maatalouden pitkittynyt vuosia kestänyt kuivuus, joka ajoi maanviljelijät suuriin velkoihin, konkurssiin ja osin kuivatti tiloja viljelykelvottomiksi.
Eli kamelin, tai pitäisikö sanoa rebublikaanien norsun selän mursi sillä kertaa 30-luvun kuivuus, preerioitten muuttuminen suureksi pölyäväksi aavikoksi "dustbowl":ksi.
Demokraatit kuorivat new deal valinnallaan kermat päältä nousukauden jo koittaessa.
Samalla Yhdysvaltoihin alettiin tehdä suuria infrastruktuuri investointeja, jotka takasivat työllisyyden vuosikymmeniksi.- Maltillinen oikeistolainen
Tapasin työni merkeissä neuvostoliittolaisia kauppamiehiä niinkin myöhään NL:on loppuaikoina kuin 80-luvun puolivälissä ja loppupuolella.
Ihmettelivät kovasti, mihin markkinointia länsimaissa tarvitaan, kun heillä NL:ossa ei ollut sen suhteen mitään ongelmia:
"Jos meillä tehdas jotain tekee, niin ihmiset jonottavat päästäkseen ostamaan tuotteet pois kaupasta. Neuvostoliitossa ei mitään tarpeetonta markkinointia tarvita"
- huomautuksi
Aloitetaanpa tästä:
"Sille, joka tekee työn, jolla reaalituotantoa lisätään, maksetaan aina vain suhteellisesti vähemmän."
Mitä se on?
Tästähän melko tyypillinen vastaus on se, että työtä on vain tuotannollinen työ tehtailla ja sielläkin vain ns. duunari työ.
Mutta, ennenkuin jatkan, odottelen vastaustasi.
Tuon asian ympärillä olet kuitenkin käsitellyt asioita, joita voi kommentoida. Reaalisosialismin (mitenhän nämä kirjoituksesi kerta toisen jälkeen tuovat mieleen reaalisosialismin) kaatumiseen on löydetty useita syitä. Parista asiasta on viime aikoinan oltu melko hiljaa, vaikka en minä näitä ole keksinyt:
-Rahalle ei luonnollisesti laskettu korkoa, sehän on kapitalistien keksintö. Se tekee tietysti tarpeettomaksi varastojen pitämisen pienenä, erilaisten logistiikoiden suunnittelun, eihän läpimenoajoilla ole mitään merkitystä.
-Raaka-aineilla ei ollut hintaa, vain työllä. Tämä ei innosta säästeliäisyyteen ja ainakin suurelta osin selittää luonnon tuhoamista.
-Kuluttaja sai sitä, mitä tehtiin ja kauppaan tuli, ei sitä, mitä halusi.
Nämä näkökulmat heijastuivat myös rehellisiin kansantalouslaskelmiin, joita kai silti tehtiin sisäideen käyttöön.
Huomioitsijan erinomaisen kirjoituksen kuluttajien roolista tyrmäät sillä, että se kerää vain eliitille (onko osakkeenomistajien joukko paisunut eliitiksi). Ei kapitalismi eliitin kulutuksella pyöri rikä kerää edes eliitille.
Toinen kuluttajanäkökulma, ei ainakaan vielä yhtä tärkeä, on kuluttajan valinnat. Suomen metsien hoito on paljonkin muuttunut saksalaisten kuluttajien mielipiteen mukaan. Saksan Nokia boikotti tuskin leviää, koska Romaniallakin on puolustajansa. Lisäksi on hieman vaikea vaihtaa Saksassa valmistettuun kännykkään, kun niitä ei Nokian jälkeen ole. Edelleen on tulleet reilun kaupan tuotteet. Ongelmana on, että sen lisäksi, että jopa rikollisia saalistajia löytyy näiden asioita hoitavien "hyvien ihmisten" joukossa, he hoitavat asioita niin tolkuttoman huonosti, että korkeampi hinta pääosin häviää välikäsille.Sovitaan työn käsite laajasti koskemaan kaikkea sitä puuhastelua, joka edeltää jonkin hyödykkeen tai palvelun myyntiä taikka varastoon jäämistä.
Jatkoit kuitenkin ennen kuin sait vastauksesi, joten voinen kommentoida muutakin tekstiäsi samantien.
Reaalisosialismi tulee ehkä mieleesi sen vuoksi, ettet osaa eritellä markkinatalouden erilaisia muotoja. Minun esittämäni pääjako on koskenut talousliberalistista kapitalismia ja yhteiskuntasopimukseen perustuvaa säänneltyä ja Kokoomuksenkin lanseeraamaa vastuullista markkinataloutta. Käsittääkseni reaalisosialismi on jälkimmäisestä melko kaukana - tai sitten olen ymmärtänyt Jyrki Kataisen täysin väärin, kun olen pitänyt häntä ei-sosialistina. Globaalisti ollaan siirrytty Milton Friedmanin monetaristisin opein ja Thatcher-Reaganin poliittisin mestaroinnein säännellystä markkintaloudesta jyrkästi kohden kapitalistista rahataloutta, talousliberalismia.
Kuluttajalla oli säännellyssä, keyneslaisessa talouspolitiikassa tärkeä asema. Kun kyse oli kysyntäpainotteisen talouspolitiikan harjoittamisesta, kuluttajien ostovoimaa haluttiin eri keinoin kasvattaa. Nämä olivat poliittisia päätöksiä. Osin tuettiin ay-liikkeen mahdollisuuksia sopia palkoista ja osin käytettiin talouspoliittisia instrumenttejä kuten korko- ja veronkevennyselvytystä. Globaalissa taloudessa tällainen ei ole enää läheskään samassa mitassa mahdollista ja talousliberalismi suorastaan vastustaa kaikenlaista "ulkopuolista" puuttumista talouden toimintaan.
Kapitalistisessa talousliberalismissa ei ole yksinkertaisesti olemassa mitään sellaista tahoa, joka voisi päättää, että kuluttajien ostovoimaa tulee lisätä. Kaikkinainen kulunvähennyskilpailu pitää päinvastoin huolen siitä, että tuota ostovoimaa yrtitetään vähentää, vaikkei se kysyntäpotentiaalin kasvattamisen suhteen olisikaan järkevää. Tällainen kysyntämalli voi suosia esim. taannehtivaa kehitystä niin, että tuotantoa ohjataan sellaisiin hyödykemalleihin, joita suurilla massoilla on varaa ostaa. Tämän vuoksi kännykkämarkkinoilla valmistetaan paljon halpakännyköitä, joiden tekniikka on ohitettu länsimaissa jo aiemmin, mutta joita voi edelleen myydä Afrikkaan.
Jos siis Nokia päättäisi nostaa suomalaisten työntekijöiden kulutuskysyntää, se ohjautuisikin muiden kuin Nokian hyväksi. Jotta malli toimisi, Nokian pitäisi siirtää toimintansa Afrikkaan, missä palkkojen nostaminen todennäköisemmin ohjautuisi takaisin omaan yhtiöön kulutuskysynnän noustessa. Globalismi on siis entisestäänkin vaikeuttanut kysyntäelvytyksen mahdollisuuksia. Tärkeintä on kuitenkin huomata se, ettei ole enää olemassa sellaista mekanismia, joka nostaisi kysynnän relevantiksi elvytysmekanismiksi. Politiikka ei enää ulotu kapitalistiseen rahatalouteen.
Kuluttajien valinnoilla on toki merkitystä. Silti kannattaa muistaa, että pitemmässä juoksussa kaksi valintakriteeriä menee yli muiden. Toinen on tuotteen tai palvelun hinta ja toinen on laatutaso. Valistuneita kuluttajia voi olla toki hetkittäin olemassa, mutta missään ei esim. kuluttajansuoja toimi ilman poliittisia väliintuloja. Ei siis ole olemassa pitävää kuluttajansuojaa ilman kuluttajansuojalakeja. Ja sehän meneekin sitten jo poliittisen vaikuttamisen puolelle.
Kun kansallisvaltioiden merkitys vähenee, kaikenlaisten normistojen taso tuppaa määräytymään minimivaihtoehtoa lähelle. Jos maailmasta löytyy valtioita, jotka ovat valmiit tinkimään työväen suojelusta ja ympäristönsuojelusta, monikansalliset yritykset hakeutuvat niihin. Tällaisesta on olemassa paljon esimerkkejä.- toivomuksia
Mielipidepankki kirjoitti:
Sovitaan työn käsite laajasti koskemaan kaikkea sitä puuhastelua, joka edeltää jonkin hyödykkeen tai palvelun myyntiä taikka varastoon jäämistä.
Jatkoit kuitenkin ennen kuin sait vastauksesi, joten voinen kommentoida muutakin tekstiäsi samantien.
Reaalisosialismi tulee ehkä mieleesi sen vuoksi, ettet osaa eritellä markkinatalouden erilaisia muotoja. Minun esittämäni pääjako on koskenut talousliberalistista kapitalismia ja yhteiskuntasopimukseen perustuvaa säänneltyä ja Kokoomuksenkin lanseeraamaa vastuullista markkinataloutta. Käsittääkseni reaalisosialismi on jälkimmäisestä melko kaukana - tai sitten olen ymmärtänyt Jyrki Kataisen täysin väärin, kun olen pitänyt häntä ei-sosialistina. Globaalisti ollaan siirrytty Milton Friedmanin monetaristisin opein ja Thatcher-Reaganin poliittisin mestaroinnein säännellystä markkintaloudesta jyrkästi kohden kapitalistista rahataloutta, talousliberalismia.
Kuluttajalla oli säännellyssä, keyneslaisessa talouspolitiikassa tärkeä asema. Kun kyse oli kysyntäpainotteisen talouspolitiikan harjoittamisesta, kuluttajien ostovoimaa haluttiin eri keinoin kasvattaa. Nämä olivat poliittisia päätöksiä. Osin tuettiin ay-liikkeen mahdollisuuksia sopia palkoista ja osin käytettiin talouspoliittisia instrumenttejä kuten korko- ja veronkevennyselvytystä. Globaalissa taloudessa tällainen ei ole enää läheskään samassa mitassa mahdollista ja talousliberalismi suorastaan vastustaa kaikenlaista "ulkopuolista" puuttumista talouden toimintaan.
Kapitalistisessa talousliberalismissa ei ole yksinkertaisesti olemassa mitään sellaista tahoa, joka voisi päättää, että kuluttajien ostovoimaa tulee lisätä. Kaikkinainen kulunvähennyskilpailu pitää päinvastoin huolen siitä, että tuota ostovoimaa yrtitetään vähentää, vaikkei se kysyntäpotentiaalin kasvattamisen suhteen olisikaan järkevää. Tällainen kysyntämalli voi suosia esim. taannehtivaa kehitystä niin, että tuotantoa ohjataan sellaisiin hyödykemalleihin, joita suurilla massoilla on varaa ostaa. Tämän vuoksi kännykkämarkkinoilla valmistetaan paljon halpakännyköitä, joiden tekniikka on ohitettu länsimaissa jo aiemmin, mutta joita voi edelleen myydä Afrikkaan.
Jos siis Nokia päättäisi nostaa suomalaisten työntekijöiden kulutuskysyntää, se ohjautuisikin muiden kuin Nokian hyväksi. Jotta malli toimisi, Nokian pitäisi siirtää toimintansa Afrikkaan, missä palkkojen nostaminen todennäköisemmin ohjautuisi takaisin omaan yhtiöön kulutuskysynnän noustessa. Globalismi on siis entisestäänkin vaikeuttanut kysyntäelvytyksen mahdollisuuksia. Tärkeintä on kuitenkin huomata se, ettei ole enää olemassa sellaista mekanismia, joka nostaisi kysynnän relevantiksi elvytysmekanismiksi. Politiikka ei enää ulotu kapitalistiseen rahatalouteen.
Kuluttajien valinnoilla on toki merkitystä. Silti kannattaa muistaa, että pitemmässä juoksussa kaksi valintakriteeriä menee yli muiden. Toinen on tuotteen tai palvelun hinta ja toinen on laatutaso. Valistuneita kuluttajia voi olla toki hetkittäin olemassa, mutta missään ei esim. kuluttajansuoja toimi ilman poliittisia väliintuloja. Ei siis ole olemassa pitävää kuluttajansuojaa ilman kuluttajansuojalakeja. Ja sehän meneekin sitten jo poliittisen vaikuttamisen puolelle.
Kun kansallisvaltioiden merkitys vähenee, kaikenlaisten normistojen taso tuppaa määräytymään minimivaihtoehtoa lähelle. Jos maailmasta löytyy valtioita, jotka ovat valmiit tinkimään työväen suojelusta ja ympäristönsuojelusta, monikansalliset yritykset hakeutuvat niihin. Tällaisesta on olemassa paljon esimerkkejä.Keynesiläisestä talouspolitiikasta.
Ei sitä ole hävittänyt kapitalismi eikä se edes ole mitenkään kapitalismin vastainen. Ainakin monet tutkijat ovat todenneet, että keynesiläisyys ei ole toiminut. Sinun moneen kertaan kehumasi Rockefellerin New Deal onnisui vain siinä, että valtio sijoitti voimakkaasti sotavarusteluteollisuutten.
Keynesiläisyys kai toimii ensisijaisesti valtion investoinneilla ja verotuksella. Mikä estää sitä käyttämästä nykyisin ja kyllähän sitä käytetäänkin. Erityisesti Kepu haluaisi siirtäää erityisesti pääkaupunkiseudun liikenneinvestointeja huonompiin aikoihin. Mitä se on muuta kuin keynesiläisyyttä. Samoin on tuloverojen alennusten siirto osittain siitä syystä, että kuluttajat ovat saaneet paljon rahaa suurista palkankorotuksista. Energiaverojakin, jotka tähtäävät tulevaisuuteen, on parempi nostaa hyvinä aikoina. Keynesiläistä nämä ovat, mutta en nyt ryhdy arvioon, ovatko hyviä. Tietysti tätä esiintyy kaikkialla, mutta riittäköön.
Tämä taas ei ole mitään läntistä talousoppia vaan reaalisosialismia. Tästä voi päätellä, että et laskisi raaka-aineille hintaa, etkä rahalle korkoa.
"Raaka-aineiden omistajan ja rahakasan päällä istuvien panoksen arvottamisella on harvemmin mitään tekemistä minkään oikeudenmukaisuuden kanssa. Kapitalismissa kuitenkin parhaat arvostukset ja tuotot keräävät nimenomaan ne, joiden taustalla on vähiten oikeudenmukaisuutta. Siinä maksetaan siitä, että liikuttelee rahavirtoja paikasta toiseen. Sille, joka tekee työn, jolla reaalituotantoa lisätään, maksetaan aina vain suhteellisesti vähemmän."
Se, miksi en erittele noita lännen talouosoppeja, on tietoista. Oppeja kyllä löytyy kaikkiin tarpeisiin. Kapitalismin koveneminen ei mitenkään johtunut talousliberalistisista opeista. Myönnän tämän kovenemisen, mutta se johtui Neuvostoliiton kaatumisesta. Kaatuminen oli tietysti hyvä asia, koska on kohtuutonta vaatia, että puoli maailmaa elää kurjuudessa pitääkseen toisen puolen kapitalisteja kurissa ja herran nuhteessa. Eniten syyttäisin tästä tilanteesta vasemmistoa ja ammattiyhdistysliikettä. Se vain haikailee vanhoja patruunaaikoja, ihanaa seitsemänkymentä-lukua, jolloin jopa Neuvostoliiton lähdettiläs Beljakov oli metallin lakkoa johtamassa, uskoo että kehityksen pyörä pysäytetään banderoleilla ja karvalakkilähetystöillä.
Olen sinulta lukuisia kertoja kysynyt kansainvälisen solidaarisuuden, globaalin politiikan ja ammattiyhdistysliikkeen perään, ilman tulosta.
Tuollainen populismi perustuen epämääräisiin huhuihin ja valioituihin tietoihin, ei mitä vie eteenpäin. - Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Sovitaan työn käsite laajasti koskemaan kaikkea sitä puuhastelua, joka edeltää jonkin hyödykkeen tai palvelun myyntiä taikka varastoon jäämistä.
Jatkoit kuitenkin ennen kuin sait vastauksesi, joten voinen kommentoida muutakin tekstiäsi samantien.
Reaalisosialismi tulee ehkä mieleesi sen vuoksi, ettet osaa eritellä markkinatalouden erilaisia muotoja. Minun esittämäni pääjako on koskenut talousliberalistista kapitalismia ja yhteiskuntasopimukseen perustuvaa säänneltyä ja Kokoomuksenkin lanseeraamaa vastuullista markkinataloutta. Käsittääkseni reaalisosialismi on jälkimmäisestä melko kaukana - tai sitten olen ymmärtänyt Jyrki Kataisen täysin väärin, kun olen pitänyt häntä ei-sosialistina. Globaalisti ollaan siirrytty Milton Friedmanin monetaristisin opein ja Thatcher-Reaganin poliittisin mestaroinnein säännellystä markkintaloudesta jyrkästi kohden kapitalistista rahataloutta, talousliberalismia.
Kuluttajalla oli säännellyssä, keyneslaisessa talouspolitiikassa tärkeä asema. Kun kyse oli kysyntäpainotteisen talouspolitiikan harjoittamisesta, kuluttajien ostovoimaa haluttiin eri keinoin kasvattaa. Nämä olivat poliittisia päätöksiä. Osin tuettiin ay-liikkeen mahdollisuuksia sopia palkoista ja osin käytettiin talouspoliittisia instrumenttejä kuten korko- ja veronkevennyselvytystä. Globaalissa taloudessa tällainen ei ole enää läheskään samassa mitassa mahdollista ja talousliberalismi suorastaan vastustaa kaikenlaista "ulkopuolista" puuttumista talouden toimintaan.
Kapitalistisessa talousliberalismissa ei ole yksinkertaisesti olemassa mitään sellaista tahoa, joka voisi päättää, että kuluttajien ostovoimaa tulee lisätä. Kaikkinainen kulunvähennyskilpailu pitää päinvastoin huolen siitä, että tuota ostovoimaa yrtitetään vähentää, vaikkei se kysyntäpotentiaalin kasvattamisen suhteen olisikaan järkevää. Tällainen kysyntämalli voi suosia esim. taannehtivaa kehitystä niin, että tuotantoa ohjataan sellaisiin hyödykemalleihin, joita suurilla massoilla on varaa ostaa. Tämän vuoksi kännykkämarkkinoilla valmistetaan paljon halpakännyköitä, joiden tekniikka on ohitettu länsimaissa jo aiemmin, mutta joita voi edelleen myydä Afrikkaan.
Jos siis Nokia päättäisi nostaa suomalaisten työntekijöiden kulutuskysyntää, se ohjautuisikin muiden kuin Nokian hyväksi. Jotta malli toimisi, Nokian pitäisi siirtää toimintansa Afrikkaan, missä palkkojen nostaminen todennäköisemmin ohjautuisi takaisin omaan yhtiöön kulutuskysynnän noustessa. Globalismi on siis entisestäänkin vaikeuttanut kysyntäelvytyksen mahdollisuuksia. Tärkeintä on kuitenkin huomata se, ettei ole enää olemassa sellaista mekanismia, joka nostaisi kysynnän relevantiksi elvytysmekanismiksi. Politiikka ei enää ulotu kapitalistiseen rahatalouteen.
Kuluttajien valinnoilla on toki merkitystä. Silti kannattaa muistaa, että pitemmässä juoksussa kaksi valintakriteeriä menee yli muiden. Toinen on tuotteen tai palvelun hinta ja toinen on laatutaso. Valistuneita kuluttajia voi olla toki hetkittäin olemassa, mutta missään ei esim. kuluttajansuoja toimi ilman poliittisia väliintuloja. Ei siis ole olemassa pitävää kuluttajansuojaa ilman kuluttajansuojalakeja. Ja sehän meneekin sitten jo poliittisen vaikuttamisen puolelle.
Kun kansallisvaltioiden merkitys vähenee, kaikenlaisten normistojen taso tuppaa määräytymään minimivaihtoehtoa lähelle. Jos maailmasta löytyy valtioita, jotka ovat valmiit tinkimään työväen suojelusta ja ympäristönsuojelusta, monikansalliset yritykset hakeutuvat niihin. Tällaisesta on olemassa paljon esimerkkejä.>>Kapitalistisessa talousliberalismissa ei ole yksinkertaisesti olemassa mitään sellaista tahoa, joka voisi päättää, että kuluttajien ostovoimaa tulee lisätä. Kaikkinainen kulunvähennyskilpailu pitää päinvastoin huolen siitä, että tuota ostovoimaa yrtitetään vähentää, vaikkei se kysyntäpotentiaalin kasvattamisen suhteen olisikaan järkevää.
- mvv
Mpp kirjoitti joskus kolme vuotta siitten kuinka kohta kaikki Kiinalaiset ostavat Suomesta kävelysauvat joilla he sitten treenaavat itseään. Vastasin siihen, että Exselin tapaiset firmat muuttavat Suomesta ensimmäisenä pois, ja niinhän siinä kävi valitettavasti. Ei Kiinalaisilla ole varaa käyttää Suomalaisilla palkoilla valmistettuja kulutustavaroita.
Markkinataloudessa tai kapitalismissa ei työnantajan tehtänä ole nykyisin huolehtia palkanssajan ostovoimasta. Kapitalistit ovat huomanneet sen asian hoituvan ilman heidän huolehtimista.
Fordin aikana oli vähän toisin. Tosin Fordin ideologia on yhä tavallaan heillä voimissaan. Ford valmistaa kohtuuhintaisia autoja. Näin ihmisillä on niihin varaa. Ja sanompa vanhana Ford miehenä, valmistavat erittäin hyviä autoja.
Ruuan suhteen ei kuitenkaan kannata jättäytyä kokonaan markkinatalouden varaan. Suomen kanattaa pitää yllä 100% omavaraisuutta maataloustuotteissa. Sillä työllistetään ihmisiä niin pelloilla , metallipajoilla, kuin elintarvikeliikeissä. Se on tuotantoa jonka Suomalaiset kukuttavat itse.
Puhtaassa vientiteollisuudessa tilanne on toinen. Sen pitää tehdä tuotetta jonka kuluttaja pystyy ostamaan hänelle sopivalla hinalla. Siten ei voi sanoa etteikö myös kapitalismi olisi huolehtimassa ihmisten ostokyvystä. Asia vain pitää käsittää laajemmin.
Jakolinja oikeiston ja vasemmiston välillä on MPP käsityksen mukaan jossakin Kokoomuksen ja Keskustapuolueen välissä. Ei se ole niinkään, minä äänestä Kokoomusta, mutta en monissa asioissa ole läheskään niin oikeistolainen kun mitä Uusi-Ukki ja mpp ovat. Hehän jättäisivät myös ruuan kapitalistien sukkuloinnin varaan.- Maltillinen oikeistolainen
>>Ford valmistaa kohtuuhintaisia autoja. Näin ihmisillä on niihin varaa
Kyllä se jakolinja oikeiston ja vasemmiston kesken pikemminkin kulkee Kepun ja Vihreiden keskeltä.
Kaikkea täällä tuotettavaa voisi perustella sillä, että se kulutetaan itse. Ei ruoka ole siinä missään poikkeusasemassa. Kyllä me tarvitsemme pöksyjä, sukkia, paitoja, kännyköitä jne. Kaikki tuotanto voitaisiin halutessa rakentaa omavaraisuuden varaan kuten Pohjois-Koreassa.
Maatalous on ollut poikkeusasemassa pitkään, mutta talousliberalismin haukat ovat ottaneet myös sen silätikuksi. Et ehkä ole huomannut, mutta maataloustukien lopettaminen on ollut kehitymaille tarjottu hinta siitä, että heidän markkinoilleen muuten voitaisiin päästä vapaasti. Talousliberalismin voimat eivät silloin ajattele tippaakaan mitään elintarvikeomavaraisuutta. Olet tässä kohdin yllättävän huoleton etkä tajua miltä suunnalta se vaara oikein vaanii.- Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyllä se jakolinja oikeiston ja vasemmiston kesken pikemminkin kulkee Kepun ja Vihreiden keskeltä.
Kaikkea täällä tuotettavaa voisi perustella sillä, että se kulutetaan itse. Ei ruoka ole siinä missään poikkeusasemassa. Kyllä me tarvitsemme pöksyjä, sukkia, paitoja, kännyköitä jne. Kaikki tuotanto voitaisiin halutessa rakentaa omavaraisuuden varaan kuten Pohjois-Koreassa.
Maatalous on ollut poikkeusasemassa pitkään, mutta talousliberalismin haukat ovat ottaneet myös sen silätikuksi. Et ehkä ole huomannut, mutta maataloustukien lopettaminen on ollut kehitymaille tarjottu hinta siitä, että heidän markkinoilleen muuten voitaisiin päästä vapaasti. Talousliberalismin voimat eivät silloin ajattele tippaakaan mitään elintarvikeomavaraisuutta. Olet tässä kohdin yllättävän huoleton etkä tajua miltä suunnalta se vaara oikein vaanii.Jako oikeistoon ja vasemmistoon on aina ollut aika keinotekoinen. Se kannattaisi korvata täsmällisemmillä ilmaisuilla, kun jako sosialistisiin ja ei-sosialistisiinkaan ei enää ole ajankohtainen.
Jos jako tehdään konservatiivisuuden ja liberaalisuuden välillä, niin se menee jokaisen puolueen sisällä, ei puolueiden välillä. - mvv
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
>>Ford valmistaa kohtuuhintaisia autoja. Näin ihmisillä on niihin varaa
..nähtävyys se alle 1000 € auto, mitä sillä saa.
Fordin ideoligia kyllä vielä näkyy ihan hintaan asti. Nimittäin toisiaan vastaavat autot Ford Fokus 1,60tdci ja Volvo 1,6 D ovat erihintaiset. Volvo on 4200 € kalliimpi. Autoissa on sama Ranskalaista valmistetta oleva moottori, autot tehty samalle pohjalevylle, tiloiltaan Fordi on parempi. Kymmenen vuoden päästä ne ovat vaihtoautoina saman hintaiset. Siis pelk'ästä merkistä maksetaan.
Fordihan omistaa Volvon henkilöautot. - mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyllä se jakolinja oikeiston ja vasemmiston kesken pikemminkin kulkee Kepun ja Vihreiden keskeltä.
Kaikkea täällä tuotettavaa voisi perustella sillä, että se kulutetaan itse. Ei ruoka ole siinä missään poikkeusasemassa. Kyllä me tarvitsemme pöksyjä, sukkia, paitoja, kännyköitä jne. Kaikki tuotanto voitaisiin halutessa rakentaa omavaraisuuden varaan kuten Pohjois-Koreassa.
Maatalous on ollut poikkeusasemassa pitkään, mutta talousliberalismin haukat ovat ottaneet myös sen silätikuksi. Et ehkä ole huomannut, mutta maataloustukien lopettaminen on ollut kehitymaille tarjottu hinta siitä, että heidän markkinoilleen muuten voitaisiin päästä vapaasti. Talousliberalismin voimat eivät silloin ajattele tippaakaan mitään elintarvikeomavaraisuutta. Olet tässä kohdin yllättävän huoleton etkä tajua miltä suunnalta se vaara oikein vaanii...olen jatkuvasti korostanut kotimaisuuden tärkeyttä vähän joka asiassa, ja se vaikuttaa valintoihini. Mutta toisaalat ymmärrän miksi niitä tuotantolaitoksia Suomesta muuttaa.
Suomen teollisuus on oltava myös kilpailukykyinen hinnoittelussa, ei yksin laadussa. Kyllähän vaatteet ovat usein aika huonolaatuisia mitä halpamaista tuodaan. Mutta vaatteet eivät nyt kuitenkaan ole mitään kohtalonkysymyksiä.
Keskustan sisällä on jakolinja paremminkin sen mukaan, kuinka muutosten arvellaan vaikuttavan sen kannatukseen.
Kemijärven tehtaan lopettaa ennen muuta Venäjän käpristyminen itseensä. Se ei niinkään ole merkki vapaasta markkinataloudesta. Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Jako oikeistoon ja vasemmistoon on aina ollut aika keinotekoinen. Se kannattaisi korvata täsmällisemmillä ilmaisuilla, kun jako sosialistisiin ja ei-sosialistisiinkaan ei enää ole ajankohtainen.
Jos jako tehdään konservatiivisuuden ja liberaalisuuden välillä, niin se menee jokaisen puolueen sisällä, ei puolueiden välillä.Pääsääntönä voisi pitää vaikka sitä, että mitä enemmän haluat politiikalla vaikutettavan asioihin, sitä enemmän olet vasemmalla. Ja vastaavasti mitä vähemmän haluat "holhoavaa" politiikkaa, sitä enemmän olet oikealla. Vahvassa asemassa oleva ihminen ei tarvitse poliitikkoja avukseen, mutta heikot tarvitsevat. Sen vuoksi politiikan pitäisi olla kirosana edellisille, muttei jälkimmäisille.
mvv kirjoitti:
..olen jatkuvasti korostanut kotimaisuuden tärkeyttä vähän joka asiassa, ja se vaikuttaa valintoihini. Mutta toisaalat ymmärrän miksi niitä tuotantolaitoksia Suomesta muuttaa.
Suomen teollisuus on oltava myös kilpailukykyinen hinnoittelussa, ei yksin laadussa. Kyllähän vaatteet ovat usein aika huonolaatuisia mitä halpamaista tuodaan. Mutta vaatteet eivät nyt kuitenkaan ole mitään kohtalonkysymyksiä.
Keskustan sisällä on jakolinja paremminkin sen mukaan, kuinka muutosten arvellaan vaikuttavan sen kannatukseen.
Kemijärven tehtaan lopettaa ennen muuta Venäjän käpristyminen itseensä. Se ei niinkään ole merkki vapaasta markkinataloudesta.Nyt sitten ilmeisesti uskot tähän ilmastonmuutokseen muita enemmän, kun sanot, etteivät vaatteet ole mitään kohtalonkysymyksiä. Koitapa ensi talvi mennä ilman vaatteita niillä leveysasteilla, missä elät. Kirjoita sitten vuoden päästä, että miten meni.
Huoleton olet sen suhteen, ettet minusta taida ymmärtää sitä, mistä suunnasta sitä maatalousomavaraisuutta uhataan. Minusta asia on niin, että se on näissä WTO-neuvotteluissa kauppatavaraa muun ohella. Läntisiä monikansallisia yrityksiä houkuttelevat uudet markkinat ja silloin maatalousomavaraisuus saa mennä, jos se on hintana noille markkinoille pääsystä. Tämähän on kupletin juoni.- mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
Nyt sitten ilmeisesti uskot tähän ilmastonmuutokseen muita enemmän, kun sanot, etteivät vaatteet ole mitään kohtalonkysymyksiä. Koitapa ensi talvi mennä ilman vaatteita niillä leveysasteilla, missä elät. Kirjoita sitten vuoden päästä, että miten meni.
Huoleton olet sen suhteen, ettet minusta taida ymmärtää sitä, mistä suunnasta sitä maatalousomavaraisuutta uhataan. Minusta asia on niin, että se on näissä WTO-neuvotteluissa kauppatavaraa muun ohella. Läntisiä monikansallisia yrityksiä houkuttelevat uudet markkinat ja silloin maatalousomavaraisuus saa mennä, jos se on hintana noille markkinoille pääsystä. Tämähän on kupletin juoni...puuhun ajaa. Eli vaateita kyllä Suomessa osataan valmistaa tulevaisuudessakin. Kangaslaadut eivät olisi kovin monipuoliset jos ne Suomen varassa ovat, mutta eiköhän niitäkin osattaisi valmistaa. Ja pellavahan kasvaa pellolla.
Itselläni on rettuja moneksi vuodeksi, että siitä ei tarvitse huolestua. Kulutuskin tasaantuu iän myötä.
Ruuan maailmanmarkkinahinnat ovat kovassa nousussa. Joten en usko maatalouden olevan kovin suuri este tulevaisuudessa. Nyt on pikemminkin kysymys ruuan niukkuudesta. Kaiken mailman kotkotukset viljan käytöstä polttoaineena pahentaa köyhien maiden ihmisten asemaa. - Maltillinen oikeistolainen
mvv kirjoitti:
..nähtävyys se alle 1000 € auto, mitä sillä saa.
Fordin ideoligia kyllä vielä näkyy ihan hintaan asti. Nimittäin toisiaan vastaavat autot Ford Fokus 1,60tdci ja Volvo 1,6 D ovat erihintaiset. Volvo on 4200 € kalliimpi. Autoissa on sama Ranskalaista valmistetta oleva moottori, autot tehty samalle pohjalevylle, tiloiltaan Fordi on parempi. Kymmenen vuoden päästä ne ovat vaihtoautoina saman hintaiset. Siis pelk'ästä merkistä maksetaan.
Fordihan omistaa Volvon henkilöautot.Autoteollisuuden omistussuhteet ovat tuottaneet paljonkin kiinnostavia malli- ja hintadifferointeja. Osaa Volvoista alettiin tehdä Fordin komponenteista, kun Ford Motor Company osti Volvon henkilöautot kymmenisen vuotta sitten.
Vastaaviahan löytyy mm. VW:n konsernista, jos katsotaan millaisia ovat Skodat, Volkkarit, Seatit ja Audit. Samoja komponentteja löytyy ristiin jokaisesta, kun muotoilulla ja markkinoinnilla haetaan eri tyyppisiä asiakasryhmiä hintaa differoimalla.
"Ristisiitoksiakin" on ollut olemassa, kun Fordin ensimmäinen tila-auto Galaxy tehtiin Espanjassa pitkälti samoista komponenteista kuin Seatin Alhambra ja VW:n vastaava, jota ei kuitenkaan tuotu Suomeen.
Kiina, Korea, Intia ja muut kaukoidän uudet autontuottajamaat tulevat takuulla sotkemaan markkinoita lännessäkin.
Meillä Suomessa kannattaisi satsata vahvasti tulevaisuuteen, mm. sähköautoon, jonka kehittelyssä olemme aika pitkällä. Akkuteknologian kehittyminen, jarrutusenergian talteenotto, pienten tuulivoimaloiden kehittäminen ja sähköautojen akkujen latausverkoston kehittäminen voisi poikia paljon uusia mahdollisuuksia. Näistä oli kiinnostava juttu HS:n mielipidesivulla päivä pari sitten.
Autojen kokoonpanostakin meillä on hyvää kokemusta, jota kannattaisi hyödyntää jopa yhteiskunnan varoilla mieluummin kuin seisottaa veronmaksajan omaisuutta koko ajan pienenevässä selluteollisuudessa. - Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Pääsääntönä voisi pitää vaikka sitä, että mitä enemmän haluat politiikalla vaikutettavan asioihin, sitä enemmän olet vasemmalla. Ja vastaavasti mitä vähemmän haluat "holhoavaa" politiikkaa, sitä enemmän olet oikealla. Vahvassa asemassa oleva ihminen ei tarvitse poliitikkoja avukseen, mutta heikot tarvitsevat. Sen vuoksi politiikan pitäisi olla kirosana edellisille, muttei jälkimmäisille.
Kyse siitä tarvitaanko politiikkaa paljon vai vähän, ei ole niin oleellinen kuin se, mihin politiikkaa tarvitaan.
Kyse ei ole heikoista eikä vahvoistakaan, vaan lähinnä siitä, että politiikka varmistaa kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet ja edellytykset oikeudenmukaisella tavalla.
Ruotsalainen sosialidemokraattinen taloustutkija, jonka nimeä en jaksa muistaa, selvitti jo muistaakseni 70-luvun hurjina vasemmistolaisuusvuosina, että vapaan markkinatalouden toiminnan haittavaikutukset ovat aina olleet pienemipiä kuin ne haittavaikutukset, jotka ovet syntyneet sen seurauksena, että yhteiskunnatovat politiikoillaan koettaneet vääntää taloutta haluamaansa malliin.
Politiikka sinänsä ei ole kirosana eikä holhouskaan ole sellainen, ellei politiikkaa ja holhousta käytetä estämään ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia toimia yhteisen hyvinvoinnin aikaansaamiseksi. - Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Nyt sitten ilmeisesti uskot tähän ilmastonmuutokseen muita enemmän, kun sanot, etteivät vaatteet ole mitään kohtalonkysymyksiä. Koitapa ensi talvi mennä ilman vaatteita niillä leveysasteilla, missä elät. Kirjoita sitten vuoden päästä, että miten meni.
Huoleton olet sen suhteen, ettet minusta taida ymmärtää sitä, mistä suunnasta sitä maatalousomavaraisuutta uhataan. Minusta asia on niin, että se on näissä WTO-neuvotteluissa kauppatavaraa muun ohella. Läntisiä monikansallisia yrityksiä houkuttelevat uudet markkinat ja silloin maatalousomavaraisuus saa mennä, jos se on hintana noille markkinoille pääsystä. Tämähän on kupletin juoni....kannattaisi muistella vaikkapa 60-70-lukuja.
Silloinhan Kekkonen pani Karjalaisen ja keskustan keinoilla vauhtia idänkauppaan ja tuonnin (Nesteen haluaman raakaöljyn) vastapainoksi piti kehittää kaikenlaista vietävää, mm. vaatteita.
Kun länsimaista tuotavat langat alkoivat kallistua, niin viisas keskusta perusti Valvillaqn Hyvinkäälle tekemään valtion tuella, eli meidän veronmaksajien rahoilla, halpoja lankoja, jotta neukuille olisi saatu tehdyksi teryleenihousuja ja nailonpaitoja sellaisella hinnalla, jonka he olivat valmiit maksamaan ja josta piti jäädä rahaa paitsi duunareiden palkkoihin, myös teollisuuspomojenkin taskuihin.
Kova totuus valkeni, kun NL alkoi poliittisen liennytyksensä myötä ostaa vaatetavaraa muistakin länsimaista eikä yksin Suomesta. Silloin kaatui suomalaisesta tekstiiliteollisuudesta yrityksiä pilvin pimein ja Valvillan lopettaminen Hyvinkäällä oli vastaava uutinen kuin Stora-Enson sellunkeiton lopettaminen Kemijärvellä nyt.
Kumma ettei Valvillaa silloin pantu länsimaisen kapitalismin, markkinavoimille antautumisen tai jonkun uuden ja yltiöpäisen talousliberalismin aiheuttamaksi.
Osaatko selittää miksei noin tehty? - Putkinen.
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Jako oikeistoon ja vasemmistoon on aina ollut aika keinotekoinen. Se kannattaisi korvata täsmällisemmillä ilmaisuilla, kun jako sosialistisiin ja ei-sosialistisiinkaan ei enää ole ajankohtainen.
Jos jako tehdään konservatiivisuuden ja liberaalisuuden välillä, niin se menee jokaisen puolueen sisällä, ei puolueiden välillä.Näitä teorioita voi pyöritellä sinne sun tänne. Niin myös puolueohjelmia ja propagandaa.
Silti kiinnitin erityisesti huomiota siihen, kuinka Kokoomuksen edustaja Stora Enson yhteydessä niin painokkaasti korosti, että valtion edustajat eivät mitenkään sekaannu Kemijärvipäätökseen, vaan antavat osakkeenomistajien suvereenisti päättää.
Silloin välähti mieleen kysymys, onko Kokoomus siirtynyt ideologisesti konservatiivisuudesta uusliberalismiin.
Onko niin, että nk konservatiiviset ymmärtävät/ottavat vastuun yhteiskunnasta, kansalaisista ihan toisella tavalla kuin uusliberaalit? Automaattisesti asetin riviin Kokoomuksen puoluehistorian näkyviä edustajia viime vuosisadan ajoilta nykyisiin. Olin jotenkin assosioinut Kokoomukselaiset konservatiivisiksi ja isänmaallisiksi ja luulen, että nämä ominaisuudet eivät enää löydy tämän päivän puolueesta. (Stora Enson yhteydessä asia jotenkin tuli selväksi.)
Onkin aiheellista kysyä, olisiko Kemijärvi hoidettu toisella tavalla, jos Stora Enson valtion edustajina olisi ollut vaikkapa perintisiä konservatiivisia arvoja sisäistäneitä edustajia.
Minulla taitaakin sana konservatiivinen tässä vaiheessa edustaa sellaista ajattelua, että pidetään huolta ihmisistä heidän työllisyydestään jne.Silloin se ei ole niin sidottu ehkä Suomen jyrkkään vasemmisto-oikeisto-ajatteluun (josta tiedän vain lukemani perusteella.)
Luulen myös, että nykyiset poliitikot, puolueesta riippumatta ovat melko eksyksissä globaalissa tieverkostossa. Toimivat periaatteella "sokea johtaa sokeaa." He ovat yksinkertaisesti tietämättömiä ja naiveja.
Kansanedustajat eivät ehkä aina edes ymmärrä, että kansa on heidät valinnut pitämään huolta nimenomaan kansan eduista (ja maksaa heillä siitä reilun korvauksen). Kun kansaedustajat mm Stora Enson yhteydessä ikäänkuin pesevät kätensä ja sanovat etteivät edustakaan kansaa, on hämmennnys täydellistä. - Maltillinen oikeistolainen
Putkinen. kirjoitti:
Näitä teorioita voi pyöritellä sinne sun tänne. Niin myös puolueohjelmia ja propagandaa.
Silti kiinnitin erityisesti huomiota siihen, kuinka Kokoomuksen edustaja Stora Enson yhteydessä niin painokkaasti korosti, että valtion edustajat eivät mitenkään sekaannu Kemijärvipäätökseen, vaan antavat osakkeenomistajien suvereenisti päättää.
Silloin välähti mieleen kysymys, onko Kokoomus siirtynyt ideologisesti konservatiivisuudesta uusliberalismiin.
Onko niin, että nk konservatiiviset ymmärtävät/ottavat vastuun yhteiskunnasta, kansalaisista ihan toisella tavalla kuin uusliberaalit? Automaattisesti asetin riviin Kokoomuksen puoluehistorian näkyviä edustajia viime vuosisadan ajoilta nykyisiin. Olin jotenkin assosioinut Kokoomukselaiset konservatiivisiksi ja isänmaallisiksi ja luulen, että nämä ominaisuudet eivät enää löydy tämän päivän puolueesta. (Stora Enson yhteydessä asia jotenkin tuli selväksi.)
Onkin aiheellista kysyä, olisiko Kemijärvi hoidettu toisella tavalla, jos Stora Enson valtion edustajina olisi ollut vaikkapa perintisiä konservatiivisia arvoja sisäistäneitä edustajia.
Minulla taitaakin sana konservatiivinen tässä vaiheessa edustaa sellaista ajattelua, että pidetään huolta ihmisistä heidän työllisyydestään jne.Silloin se ei ole niin sidottu ehkä Suomen jyrkkään vasemmisto-oikeisto-ajatteluun (josta tiedän vain lukemani perusteella.)
Luulen myös, että nykyiset poliitikot, puolueesta riippumatta ovat melko eksyksissä globaalissa tieverkostossa. Toimivat periaatteella "sokea johtaa sokeaa." He ovat yksinkertaisesti tietämättömiä ja naiveja.
Kansanedustajat eivät ehkä aina edes ymmärrä, että kansa on heidät valinnut pitämään huolta nimenomaan kansan eduista (ja maksaa heillä siitä reilun korvauksen). Kun kansaedustajat mm Stora Enson yhteydessä ikäänkuin pesevät kätensä ja sanovat etteivät edustakaan kansaa, on hämmennnys täydellistä.Pitkässä juoksussa kansan etu syntyy siitä, että kaikki yritykset toimivat maksimaalisen kannattavasti. Tämähän takaa silloin valtiuolle ja kunnillekin maksimaalisen veropohjan.
Kun kysyntä eri toimialoilla ei kuitenkaan koskaan kasva ja laske samaan tahtiin, niin aina jossain tarvitraan enemmän työvoimaa ja jossain vähemmän työvoimaa.
Yhteiskunnan - valtion ja kuntien - tehtävä on toimia yhdessä siten, että yritystoiminnalla on aina - myös tilanteiden muuttuessa - mahsollisimman hyvät edellytykset toimia KANNATTAVASTI, koska ainoastaan kannattavasti toimivat yritykset voivat huolehtia työpaikkojen pysyvyydestä pitkällä aikavälillä.
Valtion omistajapolitiikka (tai kokoomuksen asenne) ei kuitenkaan liity millään tavoin isänmaallisuuteen, kansan etuihin, uusliberalismiin tai muuhunkaan ideologiseen aatemaailmaan. Asia on paljon yksinkertaisempi: Omistajat valitsevat yrityksilleen hallituksen suunnittelemaan yrityksen strategiaa ja johtamaan tämän strategian toteuttamista.
Kun valtio on omistaja, valtio toimii niin kuin oistaja toimii: tavoitteena yrityksen maksimaalinen kannattavuus, koska mikään muu yrityksen tavoite ei toteudu, jos kannattavuudesta ei huolehdita.
On turha kuvitella, että työpaikat säilyvät, jos yritys valitsee kahdesta toimintalinjasta sen, joka kannattaa huonommin kuin parempoi toimintalinja.
Tässä syntyy työttömiä. Heille on löydettävä uutta työtä. Näin on tehty ennenkin:
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=111&news_id=20085386&rss=13
...ja tehdään parast'aikaa Kemijärvellä huolimatta siitä, että kunnallisvaalien kuumekäyrä on tuonut peliin mukaan enemmän poliittista populismia ja valheeseen perustuvaa opportunismia kuin tarpeen olisi.
Kansanedustajat ymmärsivät tehtävänsä hyvin, kun äänestivät hallituksen luottamuksen puolesta.
- Maltillinen oikeistolainen
Eurooppalainen kuluttajaliike on peräisin jo 60-luvulta ja nimenomaan länsimaisen demokratian tuote. EU:n edeltäjä, EY jo rakenteli runsaasti direktiivejä mm. kosmetiikasta, terveysvaikutteista tuotteista, alkoholista, tupakasta, jne... Näitä on EU jatkanut.
Kaikkein kovin kuluttajaliike on kuitenkin kotoisin USAsta, jossa ajettiin läpi vahva tuotevastuulainsäädäntö, vahvempi, mitä missään muussa "kapitalistisessa" valtiossa onkaan.
Pohjoismaissa sosialidemokraattinen Ruotsi sääti ensimmisen kuluttajansuojalain 70--uvun alussa ja perusti kuluttaja-asiamiehen viran. Suomi seurasi perässä ja teki vielä tiukemman kuluttajansuojalain, jota on sittemmin jouduttu mm. kylkiäispykälien osalta lieventämään.
Meillä oli maailman toinen kuluttaja-asiamies, Gerhard av Schulten, jolla lienee jo neljäs tai viiden seuraaja menossa.
Tällaisiakin asioita olisi hyvä ottaa huomioon, ettei kirjoittaisi aivan näin liioittelevaa ja paikkansa pitämätöntä tekstiä: "Markkinatalous ja kapitalismi tarvitsevat toki kuluttajia. Markkinatalous tarvitsee heitä mieluummin massoittain, mutta keskittynyt kapitalismi pärjää vähemmälläkin. Sen näkökulmasta osa ihmisistä on turhia. Kapitalismi kerää hyödyt mahdollisimman pienelle joukolle ihmisiä, eliitille."
Ei siis kannata mennä hakemaan esimerkkejä vuosisadan alun Fenry Fordista eikä 20-30-lukujen Italiasta ja Saksasta, kun kuluttajaliikkeen historia on paljon lähempänä.
Sinun kannattaisi tutustua myös nykyisin vallitsevaan asiakaslähtöiseen markkinointiajatteluun, jossa yritykset perustavat kaiken toimintansa sille, että ensin selvittävät, millaisia tuotteita asiakkaat tarvitsevat ja vasta sen perusteella suunnittelevat, mitä alkavat valmistaa ja markkinoida.Kaikenlaisen kuluttajanormiston olemassaolo perustuu valtiolliseen sääntelyyn. Monikansalliset yritykset pyrkivät kuitenkin kaikin tavoin kiertämään näitä normistoja. Tuotantoa siirretään senkin vuoksi valtioihin, joissa ei ole mitään normistoa ja jos onkin, se voidaan ostaa rahalla pois.
Voihan meillä olla aikansa kahdet markkinta. Toisille eli meille myydään kuluttajavaatimusstandardit täyttäviä tuotteita kalliimmalla hinnalla ja muille sitten paljon halvemmalla samoja tuotteita ilman näitä vaatimuksia. Eilen esitettiin tv:ssä, miten autonkin voi ostaa paljon halvemmalla esim. Virosta ja käyttää sitä sitten Suomessa. Saman päivän aikana hoituvat sitä varten pöytälaatikkofirman perustaminen, auton ostaminen tuolle firmalle, rekisteröinti- ja katsastuspapereiden tekeminen ja sitten ei kun laivaan ja Suomeen. Kukaan ei perään kysele, kun sanot vaan kysttäessä, että toit auton viime viikolla tai ei siitä ainakaan puolta vuotta kauempaa ole.
Nämä normistot ja standardit tuppaavat siis vähitellen muuttumaan kohti minimejä, kun niitä ei ole mahdollista kaikilta osin valvoa ja globaali hintataso juuri tekee sen, että yritetään saada se halvin. Sen vuoksi ei olisi ihme, vaikka niitä intialaisia autoja kohta täällä nähtäisiinkin. Siinä vaan on voitu tinkiä näistä turvallisuusasioista ja sen sellaisista.- kurakukkanen
Tämä on kyllä sellainen aivoulosteen horsmankukkanen, on siitä on pakko antaa mielipidepankille viikon mattopiiskapalkinto.
Voittaja voi nauttia omaan tahtiin haluamassaan asennossa ja paikassa palkintonsa.
Keskittynyt kapitalisti pärjää siis vähemmällä massalla, kuin markkinatalous...
Entäs kun markkintalous oikein keskittyy, kuten supermarketeissa, niin ratkaisee siinä kapitalismin yksikkökoko vaiko hintojen alhaus...?
Eikös Suomi voitaisi korvata yhdellä viisikymmentä kilometriä korkealla hotellilla, jonka alakertaan tehtäisiin supermaximega-marketti..
Sitten yksi kapitalisti hotellin huipulla heilutteleisi ruoskaa ja massat liikkuisivat tahdissa...ja huutaisivat "sortoa, sortoa, lisää sortoa"....
Ja ääritorvi Halonen olisi hotellin katolla huutelemassa. "sosialismi on sairaus, mutta vain jos sen tunnustaa itselleen..."
-----------------------------------------
Markkinatalous tarvitsee heitä mieluummin massoittain, mutta keskittynyt kapitalismi pärjää vähemmälläkin. - sekoilet ??
Mielipidepankki kirjoitti:
Kaikenlaisen kuluttajanormiston olemassaolo perustuu valtiolliseen sääntelyyn. Monikansalliset yritykset pyrkivät kuitenkin kaikin tavoin kiertämään näitä normistoja. Tuotantoa siirretään senkin vuoksi valtioihin, joissa ei ole mitään normistoa ja jos onkin, se voidaan ostaa rahalla pois.
Voihan meillä olla aikansa kahdet markkinta. Toisille eli meille myydään kuluttajavaatimusstandardit täyttäviä tuotteita kalliimmalla hinnalla ja muille sitten paljon halvemmalla samoja tuotteita ilman näitä vaatimuksia. Eilen esitettiin tv:ssä, miten autonkin voi ostaa paljon halvemmalla esim. Virosta ja käyttää sitä sitten Suomessa. Saman päivän aikana hoituvat sitä varten pöytälaatikkofirman perustaminen, auton ostaminen tuolle firmalle, rekisteröinti- ja katsastuspapereiden tekeminen ja sitten ei kun laivaan ja Suomeen. Kukaan ei perään kysele, kun sanot vaan kysttäessä, että toit auton viime viikolla tai ei siitä ainakaan puolta vuotta kauempaa ole.
Nämä normistot ja standardit tuppaavat siis vähitellen muuttumaan kohti minimejä, kun niitä ei ole mahdollista kaikilta osin valvoa ja globaali hintataso juuri tekee sen, että yritetään saada se halvin. Sen vuoksi ei olisi ihme, vaikka niitä intialaisia autoja kohta täällä nähtäisiinkin. Siinä vaan on voitu tinkiä näistä turvallisuusasioista ja sen sellaisista.Ei tuotantomaalla ole mitään tekemistä sen kanssa, mitkä kuluttajanormit koskevat myyntimaassa tuotteita.
Suomeen tuotavien tuotteiden on täytettävä voimassaolevat normit.
Jopa niiden eestin mersujen on täytettävä Suomen lain vaatimat määräykset.
Suomen lain mukaan muuttoauton voi tuoda Suomeen tullessaan täytettyään lain vaatimukset.
Yleensä Suomessa ei saa oleskella 182 kalenteripäivää enempää, että lain pykälät täyttyvät.
On lapsellista alkaa valvomaan eestin kilvissä olevia autoja, jos niillä muutama suomalainen ajaa Suomessa muutamana päivänä.
Sen sijaan pitää keskittyä vaikka siihen että Suomen ulkomaanliikenteestä Venäjälle hoidetaan 90% venäläiskilvissä olevilla rekoilla, kun vielä vähän aikaa sitten suomalaiset ja venäläiset kuljetusfirmat pystyivät kilpailemaan lähes samoilla ehdoilla.
Sosialismi on edelleenkin sairaus...
ja paha sellainen..
------------------------------------
Tuotantoa siirretään senkin vuoksi valtioihin, joissa ei ole mitään normistoa ja jos onkin, se voidaan ostaa rahalla pois.
...
Eilen esitettiin tv:ssä, miten autonkin voi ostaa paljon halvemmalla esim. Virosta ja käyttää sitä sitten Suomessa. kurakukkanen kirjoitti:
Tämä on kyllä sellainen aivoulosteen horsmankukkanen, on siitä on pakko antaa mielipidepankille viikon mattopiiskapalkinto.
Voittaja voi nauttia omaan tahtiin haluamassaan asennossa ja paikassa palkintonsa.
Keskittynyt kapitalisti pärjää siis vähemmällä massalla, kuin markkinatalous...
Entäs kun markkintalous oikein keskittyy, kuten supermarketeissa, niin ratkaisee siinä kapitalismin yksikkökoko vaiko hintojen alhaus...?
Eikös Suomi voitaisi korvata yhdellä viisikymmentä kilometriä korkealla hotellilla, jonka alakertaan tehtäisiin supermaximega-marketti..
Sitten yksi kapitalisti hotellin huipulla heilutteleisi ruoskaa ja massat liikkuisivat tahdissa...ja huutaisivat "sortoa, sortoa, lisää sortoa"....
Ja ääritorvi Halonen olisi hotellin katolla huutelemassa. "sosialismi on sairaus, mutta vain jos sen tunnustaa itselleen..."
-----------------------------------------
Markkinatalous tarvitsee heitä mieluummin massoittain, mutta keskittynyt kapitalismi pärjää vähemmälläkin.Lähdepä joskus katselemaan vaikka Sao Pauloa Brasiliassa. Siellä näet kaupungin, missä aidan toisella puolen asuvat kapitalismin tarvitsemat asukkaat ja toisella puolen kapitalisminkin hyljeksimät, turhat. Laaja vartijaketju pitää muurin ohella huolen siitä, etteivät turhat ylitä rajalinjaa. Toki näille turhimuksillekin jotain kaupataan: aseita ja huumeita, jotta voivat tappaa toisiaan.
Meille tulee helposti näköharhoja asioiden tilasta ja todellisuudesta, kun olemme voineet elää hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi.- silloin ole
Mielipidepankki kirjoitti:
Lähdepä joskus katselemaan vaikka Sao Pauloa Brasiliassa. Siellä näet kaupungin, missä aidan toisella puolen asuvat kapitalismin tarvitsemat asukkaat ja toisella puolen kapitalisminkin hyljeksimät, turhat. Laaja vartijaketju pitää muurin ohella huolen siitä, etteivät turhat ylitä rajalinjaa. Toki näille turhimuksillekin jotain kaupataan: aseita ja huumeita, jotta voivat tappaa toisiaan.
Meille tulee helposti näköharhoja asioiden tilasta ja todellisuudesta, kun olemme voineet elää hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi.vähintä, mitä sinne viemme, työtä. Kemijärven ja Summan tehtaan palkkarahoilla eläisi siellä varmaan kohtuullisesti kymmeniätuhansia ihmisiä. Ja meilläkään eivät työttömät kuole nälkään ja uusia työpaikkoja syntyy (ei ehkä yhtä kovapalkkaisia ja se kai on Pudelns Kern). Jostain ihmeen syystä ihmiset noissa maissa ovat erittäin onnellisia päästessää esim. suomlaisen yrityksen palvelukseen.
- Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Kaikenlaisen kuluttajanormiston olemassaolo perustuu valtiolliseen sääntelyyn. Monikansalliset yritykset pyrkivät kuitenkin kaikin tavoin kiertämään näitä normistoja. Tuotantoa siirretään senkin vuoksi valtioihin, joissa ei ole mitään normistoa ja jos onkin, se voidaan ostaa rahalla pois.
Voihan meillä olla aikansa kahdet markkinta. Toisille eli meille myydään kuluttajavaatimusstandardit täyttäviä tuotteita kalliimmalla hinnalla ja muille sitten paljon halvemmalla samoja tuotteita ilman näitä vaatimuksia. Eilen esitettiin tv:ssä, miten autonkin voi ostaa paljon halvemmalla esim. Virosta ja käyttää sitä sitten Suomessa. Saman päivän aikana hoituvat sitä varten pöytälaatikkofirman perustaminen, auton ostaminen tuolle firmalle, rekisteröinti- ja katsastuspapereiden tekeminen ja sitten ei kun laivaan ja Suomeen. Kukaan ei perään kysele, kun sanot vaan kysttäessä, että toit auton viime viikolla tai ei siitä ainakaan puolta vuotta kauempaa ole.
Nämä normistot ja standardit tuppaavat siis vähitellen muuttumaan kohti minimejä, kun niitä ei ole mahdollista kaikilta osin valvoa ja globaali hintataso juuri tekee sen, että yritetään saada se halvin. Sen vuoksi ei olisi ihme, vaikka niitä intialaisia autoja kohta täällä nähtäisiinkin. Siinä vaan on voitu tinkiä näistä turvallisuusasioista ja sen sellaisista.Hienosti todistat, miten juuri kapitalistiset, vapaassa markkinataloudessa toimivat länsimaiset demokratiat ovat lainsäädännöllään saaneet aikaan kuluttajansuojan, jonka seurauksena tuotteita markkinoille tarjoava teollisuus pannaan kilpailemaan laadulla eikä laadun alittamisella.
Jos olet juristinhommassasi ollut tekemisissä kuluttaja- ja kilpailulainsäädännön kanssa, niin tiedät varmaan omasta kokemuksestasi senkin tosiasian, että suurin osa kuluttajansuojaa koskevista valituksista ja tutkintapyynnöistä tulee kilpailevilta yrityksiltä, jotka eivät hyvällä katso sitä, että joku yritys aikoo ryömiä läpi ahtaammasta porsaanreijästä, mitä kai sallii.
Lakien kiertäjiä on toki kautta maailman sivu ja tulee aina olemaankin, mutta se, että sinä rinnastat tämän yleistämällä kapitalismiin ja markkinatalouteen on aika halpaa populismia ja hyvin paljon ristiriidassa totuuden kanssa.
Voisit lukea lehtesi tarkemmin, niin huomaisit kuinka usein Suoimessakin vedetään markkinoilta pois tuotteita, jotka on tehty jossain aivan muualla kuin läntisen kapitalismin piirissä, siksi etteivät ne täytä meidän kuluttajansuojamme normistoja. Lelut ovat näistä ehkä useimmin ylittäneet uutiskynnykset, mutta erittäin runsaasti esimerkkejä löytyy muistakin tuoteryhmistä.
Esimerkkisi autojen rekisteröinnistä ei taas kerro muuta kuin sen, mihin naapurimaiden erilaiset verolait saattavat johtaa, kun kekseliäät ihmiset käyttävät luovuutensa veronmaksun välttämiseen.
Kapitalismin ja markkinatalouden kanssa silläkään ei ole mitään tekemistä.
- TALOUDESTA !
Talousteoriat ovat aikansa vankeja ja kuvaavat tiettynä ajanjaksona tietyssä ympäristössä talouden tapahtumia.
Ainut mikä pätee, on että sosialismi on sairaus ja kommunismin sen pahin muoto.
Mutta tämän Mielipuolipunikki tiesi jo ennestään, ja muut taas huomaavat saman tutkiessaan Mielipuolipunikin päiväkirjamerkintöjä taloudesta.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
No nytkö tuli lähtö Orpolle?
Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall2401938- 1881607
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä461240Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad50952- 40779
- 14760
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä30751Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver21740Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .23722Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46637