Olen seurustellut nelisen kuukautta erään naisen kanssa. Suhde on ollut jatkuvaa riitelyä ja henkistä väkivaltaa naisen taholta ja olo on ollut koko suhteen ajan ahdistunut. Viimein päädyin siihen ratkaisuun, että haluan erota. Tyttökaverini sai hirveän raivokohtauksen: itki ja huusi, että tappaa mut. Nyt hän on viimeiset kaksi viikkoa lähetellyt päivittäin useita viestejä, joissa hän kertoo kuinka olen pilannut hänen elämänsä ja että aikoo tappaa itsensä. Viestien sisällöt ovat usein olleet todella törkeitä.
Suhteen aikana minulle jo tuli olo, että olin tavallaan jonkinlainen isähahmo tälle naiselle. Jo suhteen ihan alkuaikoina hän vannotti minua lupaamaan, etten koskaan jättäisi häntä. Olisi silloin pitänyt jo varoituskellojen soida.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Takaisin en todellakaan mene, mutta omatunto soimaa jos nainen tekee jotain itselleen. Silti uskon, että ratkaisuni on oikea, koska suhde olisi lopulta tuhonnut mut.
Suhteen aikana minulle jo tuli olo, että olin tavallaan jonkinlainen isähahmo tälle naiselle. Jo suhteen ihan alkuaikoina hän vannotti minua lupaamaan, etten koskaan jättäisi häntä. Olisi silloin pitänyt jo varoituskellojen soida.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Takaisin en todellakaan mene, mutta omatunto soimaa jos nainen tekee jotain itselleen. Silti uskon, että ratkaisuni on oikea, koska suhde olisi lopulta tuhonnut mut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tyttöystävälläsi on jonkinasteinen narsistinen persoonallisuushäiriö. Ex- mieheni on narsisiti ja käyttäytyi aivan täsmälleen samoin kun jätin hänet. Uhkaili tappamisella ja itsemurhalla, ei tietenkään toteuttanut kumpaakaan. Ajan myötä rauhoittui ja nykykään tullaan jopa toimeen. Teit ihan oikein erotessasi, et ole vastuussa hänen elämästään.
Tiedän tunteen: puhelin täyttyy itsemurhaviesteistä, "eihän minulla ole enää syytä elää", ja itsellä on huono mieli, jos se tosiaan tekee itselleen jotakin. Olin kerran aivan samanlaisessa tilanteessa kuin sinä olet nyt.
Juttelin sitten asiasta itsemurhaa yrittäneen äitini kanssa. Äiskä oli sitä mieltä, että se, joka on tosissaan, ei lähettele tyhmiä uhkailuviestejä. Rohkenin jättää vastaamatta viesteihin, ja puhelimeni on jo pitkän aikaa saanut olla rauhassa. Toki tiedän hänen olevan hengissä, olenhan nähnyt hänet (vilaukselta) muutaman kerran sen jälkeen. En suosittele lopullista välien katkaisua kenellekään, mutta itselläni en nähnyt aikoinaan muuta vaihtoa. En kestänyt sitä henkistä alistusta enää hetkeäkään.
Pistä sille viesti, että se ns. "suhde" oli pääasiassa riitelyä ja henkistä väkivaltaa hänen puoleltaan ja että eihän kukaan mies sellaista kestä. Loppuun laitat suosittelun, että nainen varaisi ajan terapeutille, koska hänellä on selvästi henkisiä ongelmia ja vielä että sä et enää halua olla tekemisissä hänen kanssaan ja toimia jonain isähahmona. Sitten vielä toivotat hyviä jatkoja, tyyliin "moikataan kun törmätään"