jättää kamansa minne tahtoo eikä siitä saa vaimo urputtaa niin antaako tämä sitten vapauden vaimoväelle olla esim. pesemättä miehen pyykkejä? Eikös jokainen aikuinen itse huolehdi omista asioistaan? No, jos oikein mietin sitten näitä miesten töitä joita vaan mieheni tekee ja minä en koska en osaa, niin ensimmäisenä tulee mieleen kaljan juonti sohvalla ja haiseminen. Se onnistuu äijiltä. Mutta sitten jostain tulee mieleen ajatus, että äijähän huoltaa auton muutaman kerran vuodessa. Mun ei tartte muuta kuin tankata. No senkö takia minä sitten pesen ukon pyykit, korjaan sen jälkiä huushollissa koko vuoden ja olen kiitollinen, että mies tekee autolle jotain muutaman kerran vuodessa? Ei oikein pelitä tämä idea. Täytyy varmaan ruveta ajattelemaan, että mies on aikuinen ja hoitaa omat asiansa myös kotona. Vitsi mikä vapaus mulle koittaakaan! Perjantaina ei sitten mitään pyykkitupia eikä siivousjuttuja. Lähden kaljalle!
Jos aikuinen
mies saa
7751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
se jota sotku ja siivottomuus häiritsee.
Näin arki meillä toimii ilman ylimääräisiä riitoja mitättömistä asioista. Molemmat huolehtivat kodilla, toinen joskus enemmän kuin toinen, mutta molemmat huolehtivat. Emmekä elä p*skan keskellä vaikka emme siivousvuoroista ja tavaroiden paikoista aina jaksa stressata.
Miksi keksiä riitaa tyhjästä??
huollattanut autoni huollossa, se tulee niin paljon halvemmaksi. Enkä kyllä tee mitään ukon pyykinpesuja, se tekee ne ihan itse. Ruokansakin se hoitaa itse. Lastenhoidosta lyön selvän rahalaskun sen nenän eteen, ja se makselee ihan kiltisti.
Ei muuten riidellä. Ja meillä on sitä LAATUAIKAA, (-ja hyvää seksiä) Elikkä olen todella tyytyväinen meidän liittoomme, enkä vaihtais pois.
"Lastenhoidosta lyön selvän rahalaskun sen nenän eteen, ja se makselee ihan kiltisti."
Kyseessä eivät taida olla sinun jälkeläisesi? Jos kuitenkin ovat yhteisiä lapsia, niin huhhuh...
Minä ymmärrän valituksesi.
Sama ottaa itseä päähän usein. Muut vastaukset on varmaan lyhyistä suhteista tai sitten siitä että mies oikeasti tekee edes jotain joskus.
Me ollaan oltu 5vuotta yhdessä. Mies ei oikeasti tee mitään. Jättää vaatteensa minne milloinkin, ei _koskaan_ vie pyykkiin tai kaappiin. Jättää jugurtit ja mukit missä syökään. Jättää murut, ohi menneet maidot pöydälle. Jos tekee ruokaa, jättää kaikki astiat, veitset pöydälle. Vihannesjämät pöydälle, liedellä on monet roiskeet jne.. Eikä tämä nyt niin vituttaisi jos sitä ei olisi aina ollut.
Kyllä tähän asti hyvin jaksoin, ja jaksan kai vieläkin.
Minä siis hoidan lapsemme (2 poikaa) joka päivä kun mies on töissä. Tottakai sillon teen myös kotityötkin. Pesen joka päivä pyykit, astiat, imuroin ja korjaan lelut miehen eiliset vaatteet ja ruuat jne. Kannan roskat kun tulee töistä. Herään öisin vauvan kanssa. Mies on ollut työtön aina, nyt kaksi kuukautta töissä. Se on helpottanut sitä, että teen mielummin kaiken kotona. Toivoisin kuitenkin että veisi edes roskat joskus. Siivoisi vaikka viikonloppuna kerran tai jotain. Olen kateellinen niille keiden mies imuroi joskus, tai hoitaa astiat aina. Autoamme en sentään hoida, on miehen auto. Ja se on ihan täynnä roskaa, lattiat penkit aivan täynnä. Hävettää kuskata lapsia. Ovi on rikki, valot ei toimi, ei ole katsastettu jne. Minun siis pitäisi tehdä sekin, että se tulisi tehtyä. Siinä vain on oma rajani. Itse kun en autoa käytä kun joskus satunnaisesti. Liikumme lasten kanssa yleisillä aina. Hoidan myös vuokranmaksun/sähkön, koska muuten niitä ei tulisi tehtyä. Jos en olisi pukemassa lapsia, he olisivat samoissa vaatteissa joka päivä.
Jos käyn kaupassa yksin, tai muualla, tulen kotiin on älytön kaaos kämpässä. Sitten korjaan kaiken uudestaan ja siivoan. Paras siis on olla poistumatta. Hoidan siis kaupassa käynnin aina lasten kanssa rattailla, teen ruuan valmiiksi.
En keksi mitään mitä mieheni tekisi. Minä vaihdan lamput, korjaan tavarat jne. Muistan kun piti kaappien kahvat vaihtaa, porasin kaikkiin kaappeihin isommat reiät ja ruuvasin kahvat kiinni. Sillon tuli simpsonit juuri, joten mies ei voinut auttaa. Tuli siten vain katsomaan ja sanoi että hyviltä näyttää.
Ikävä valittaa, mutta tämä kyllä on vaikuttanut siihen etten tykkää enään. Haluan erota. Teen tämän kaiken mielummin miehelle joka edes arvostaisi jotain.
Niin, ja minä en saa lähteä perjantaina kaljalle. Minähän tapaisin miehiä sielä. Olen siis vankina täällä kotona. Jatkuvasti lasten kanssa. Rakastan heitä tietysti ja haluankin olla kotona, mutta tottakai joskus olisi kiva käydä jossain.
Jos olen joskus käynyt ystävällä ja ollut kolme tuntia, joudun vastaamaan niihin kyseilyihin missä olen ollut ja mitä tehnyt. Ei usko mitään.
Helpompi olla kotona vankina ja tehdä kaikki.
Onneksi lapset ovat ihania ja jaksan olla heidän takia iloinen sekä leikkisä.
Hyvä kun pärjäät noin hyvin yksin. Miksi et asuisi lasten kanssa yksin ilman miestäsi, kun et häntä mihinkään tarvitse - pärjäät itseksesi mainiosti etkä edes rakasta enää? Jos ei aikuinen mies tee mitään, niin olkoon ilman puhtaita vaatteita, ruokaa tai astioita.. ei tuo ole elämää..
elämästäni! Kyllä sun olis parasta jättää äijäs! Sulla kuluu energiaa siihen kun sä mietit miten kurjasti asia ovat. Pistä ukko ulkoruokintaan vähäksi aikaa ja ota takaisin, kun hän on oivaltanut oman roolinsa perheessä. Turhaan uhraudut. Minä olen sitä tehnyt jo 20 vuotta. Nyt lapset alkavat jo olla isoja. Olen päättänyt, etten tee enää mitään äijän eteen. Lapsia voin paapoa, mutta ukkoani en. En siivoa hänen jälkiään. Se tarkoittaa sitä, että tyhjiä olutpulloja lojuu keittiön tiskipöydällä, sukkia, verkkareita tuolilla, omenan kuoria tiskipöydällä. Annan kaiken olla. Ja jos tulee vieraita en p...kele nolostu ja tunne itseäni huonoksi vaimoksi, kun koti ei kiillä. Kiiltää sieltä mistä haluan, mutta piikana en enää aio olla. Olen itsekin töissä ja tuon kotiin rahaa saman verran kuin äijä, enkä enää stressaa näistä kotihommista. Mutta sinä olet vielä niin nuori, että sun pitää jotakin keksiä, ettei sulle käy kuin mulle. ÄLÄ UHRAUDU! Kukaan ei sinua siitä kiitä loppumetreillä.