kumppaniltanne? Kuinka usein? Miten? Kauan olette olleet yhdessä?
Itse olen seurustellut poikaystäväni kanssa yli 3 vuotta.. Sain viimeks kehuja varmaan 2vuotta sitten. Toki kuulen joka päivä kehuja, mutta ne ei valitettavasti koskaan kohdistu muhun, vaan muihin tyttöihin. Siinä mies on erittäin aktiivinen. Jos musta puhutaan niin se on aina jotain negatiivista.
Pyrin joka päivä antamaan miehelle suukon EDES kerran päivässä.. Mut jos en satu niin tekemään, niin se on sitten elettävä ilman pusuja, koska mies ei itse tee aloitetta.. Hyvä jos edes koskee muhun koko päivänä. En usko olevani mikään rumakaan, sillä on mulla ollut muuta kysyntää sadellut ihan ahkerasti. Jotkut eivät vieläkään luovuta vaikka tietää että olen varattu.
Olen puhunut asiasta muutamaan otteeseen.. Oon sanonut että mulle olisi tärkeetä jos saisin pusun edes joka aamu ennen töihiin menoa, mutta ei.. En vaan saa niitä. Sitten kun kysyn asiasta, niin mies vastaa että unohti??!!????
Haluan tietää onko muilla samanlaista, että onkohan tuo ihan normaalia, vai onko meidän suhde vaan yksinkertaisesti kuollut?? En halua erota koska rakastan miestä, ja hänkin kuulemma rakastaa mua (ainakin silloin kun itse kysyn), muttei tee minkäänlaista elettä todistaakseen sanansa.
Itse olen seurustellut poikaystäväni kanssa yli 3 vuotta.. Sain viimeks kehuja varmaan 2vuotta sitten. Toki kuulen joka päivä kehuja, mutta ne ei valitettavasti koskaan kohdistu muhun, vaan muihin tyttöihin. Siinä mies on erittäin aktiivinen. Jos musta puhutaan niin se on aina jotain negatiivista.
Pyrin joka päivä antamaan miehelle suukon EDES kerran päivässä.. Mut jos en satu niin tekemään, niin se on sitten elettävä ilman pusuja, koska mies ei itse tee aloitetta.. Hyvä jos edes koskee muhun koko päivänä. En usko olevani mikään rumakaan, sillä on mulla ollut muuta kysyntää sadellut ihan ahkerasti. Jotkut eivät vieläkään luovuta vaikka tietää että olen varattu.
Olen puhunut asiasta muutamaan otteeseen.. Oon sanonut että mulle olisi tärkeetä jos saisin pusun edes joka aamu ennen töihiin menoa, mutta ei.. En vaan saa niitä. Sitten kun kysyn asiasta, niin mies vastaa että unohti??!!????
Haluan tietää onko muilla samanlaista, että onkohan tuo ihan normaalia, vai onko meidän suhde vaan yksinkertaisesti kuollut?? En halua erota koska rakastan miestä, ja hänkin kuulemma rakastaa mua (ainakin silloin kun itse kysyn), muttei tee minkäänlaista elettä todistaakseen sanansa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tuli tästä viestistä mieleen, että onko naiset jotain lemmikkieläimen tasolla olevia alempia otuksia, kun ovat riippuvaisia toisen kehumisista ja huomionosoituksista?
Sulla ei varmaankaan ole koskaan ollut naista? En ihmettelisi kyllä yhtään..
Olet alhainen otus mikäli pidät vastenmielisenä tekoja, jotka saa toisen iloiseksi ja onnelliseksi!
Käsitykseni pohjautuu lähes kolmenkymmenen vuoden parisuhteeseen...
Ei kukaan ole maininnut mitään vastenmielisyydestä...
Onnelliseksi?
Ei ole minun tehtäväni saada ketään onnelliseksi.
Toki sinun ei tarvitse/ei ole pakko tehdä ketään onnelliseksi, mutta eikö siitä tule ihan hyvä mieli itsellekin, että saa toisen onnelliseksi?
Ja pelkästään tuo, kun aloit epäilemään hellydenkipeitä naisia alhaisiksi olennoiksi- lemmikkieläinten vertaisiksi tekee sinusta vastenmielisen.
Myönnän sanonnan "hieman" kärjistetyksi, mutta asiaan; ei kenenkään onnellisuus, parisuhde tai itsetunto pitäisi olla huomionosoitusten varassa...
"kissa kiitoksella elää, koira pään silityksellä"
Jos tietäisit miten tärkeää välittäminen on ja arvostaisit sitä suhteessa, et olisi kommentoinut. Toivottavasti omasi saa muualta jos sinulla noin kalsea suhtautuminen. Ei suhteen pituus kerro kaikkea, varsinkaan suhteen laadusta. Teitäkin voi pitää yhdessä tapa tai muu syy enemmän kuin aito kiintymys ja rakkaus.
Saan huomionosoituksia, jopa aika paljon. Päivittäin saan jonkin kehun ("oletpa kaunis tänään", "sulla on ihanan pehmeet jalat" :D) Jotain, vaikkakin joskus hyvinkin pientä, päivittäin. Samoin koskettelu, mulle on muutenkin läheisyys ja hellyys tosi tärkeitä, joten jos en saisi pusuja ja koskettelua aina ku nähdään, niin en tiedä miten päin olisin.. Olenkin onnellinen että olen löytänyt miehen joka on samanlainen kuin itse olen, tykkää pussailla, kosketella ja näyttää että tykkää.
Sinun tilanteeseesi en osaa sanoa muuta kuin että jos koet koskettelut ja kehut itsellesi tärkeiksi ja jos mies ei pysty niitä tuottamaan niin mieti kannattaako vaikka vaihtaa miestä. Tai sitten istuttaa näin alkuun mies pöydän ääreen ja kysäistä että mikä siinä on niin vastenmielistä, pakkohan nyt joku syy on olla miksi ei halua tulla lähelle tai kehua. Ehkä hän ei vaan ole sen tyyppinen ihminen joka sellaista tekee... Itse ainakin, joskin aika radikaalilta kuulostaa, voisin kyllä "huomionkipeänä" tuollaisen miehen jättääkin.. Kuulostaa kamalalta että kehuu muita naisia mutta ei omaansa, jonka pitäisi olla se ykkönen.
Kuulostaa aika pahalta jos miehesi kehuu muita naisia, mutta ei sinua. Jotain on hänellä pahasti pielessä. Ihan kuin tarkoituksellisesti haluaisi sinua loukata. Älä anna hänen viedä itsetuntoasi. Muuten nuo huomionosoitukset voivat kyllä toki välillä unohtuakin, jos ei ole pussailevaa/halailevaa tyyppiä. Ei nyt kuitenkaan ehkä ihan joka päivä. Mainoksen sanoin: "Huolehdi itsestäsi" ;)
...kuten kerroit, se on hieno tunne ja osoittaa että suhteenne on kunnossa..
Minä kyllä laittaisin suukottelulle ym. stopin. Kyllä hän huomaa sen, että jotakin puuttuu ja alkaa miettimän miksi? Parhaassa tapauksessa alkaa kaipaamaan näitä suukkoja ja tekee itse aloitteen.
Voithan itesekin kehua jotakin miestä, että kyllä hän sitten.. ja hän..niinkuin ohimennen mainiten.
Typerin neuvo taas kuukausiin...
Ei toimi miehelle, me olemme senverran yksinkertaisia, että tuollainen vedätys pahentaa vain tilannetta...
Samaa olen miettinyt minäkin. Miksi se on niin hankalaa? Suoraansanoen tunnen itseni jo typeräksi, sillä olen parin viimeisen vuoden aikana maininnut asiasta muutaman kuukauden välein, mutta lupauksista (tuntuu jopa että hän ymmärsi asian tärkeyden minulle) huolimatta hän ole alkanut jakelemaan antejaan. Totuushan on, että aiheelliset kehumiset ja huomionosoitukset parisuhteessa eivät kolhi kenenkään itsetuntoa.
Kyse on pienistä asioista, joista huomaa, että minä olen hänelle tärkeä. Ei tarvitse joka päivä tunnustaa rakkauttaan, mutta muutaman kerran vuodessa sen voisi antaa tulla sydämensä pohjasta, oma-aloitteisesti, ihan ilman riitaakin!
Onko nämä nyt näitä iänkaikkisia asioita, joita miehet ei vain yksinkrtaisesti näe? Samoin kuin naiset eivät millään ymmärrä antaa miehelleen omaa tilaa vaikka sitten vain juodakseen kaljaa ja katsoakseen tellua rauhassa? Vai onko sittenkin kyse kommunikointivaikeuksista?
Suomalaiselle miehelle toimintamalleja kehumiseen ja huomionsoituksiin on vain huonoissa elokuvissa.
Niitä on vaikea mieltää reaalimaailmaan kuuluviksi, kun ei ole omakohtaista kokemusta.
Kyllä se kolhii itsetuntoa, jos alentuu käyttäytymään leffagigolon tavoin...
Se on kuules sitä arkea. Yleensä ne kehut ja muut jutut jää sinne suhteen alkutaipaleelle. Sama juttu aika monessa suhteessa. Eli viakka vaihtiaist miestä, niin alun jälkeen olisit taas samassa tilanteessa.
Kehuja harvakseltaan, mutta joka aamu saan suukon ennen töihin lähtöä ja kun töistä tulen kotiin. Tätä kyllä harjoiteltiin jonkin aikaa mutta nyt se alkaa olla jo rutiini. Jos en aamulla saanut pusua laitoin tekstarilla pusuhymiön perään :D
Kukkia saan kun vihjasen asiasta :) eilen sain 20kpl tulppaaneja kun olin miehelle sanonut että punaiset tulppaanit on minusta tosi nättejä ja tuohon uuteen maljakkoon jonka ostin ne sopisi todella kivasti :D Eli aika suoraan meillä asiat ilmaistaan :)
Edellisen kerran sain kukkia joulun alla, sillon mies toi ihan oma-aloitteisesti vihjailematta.
Muiden naisten kehumista en kuuntele. Itse saan harvakseltaan kehuja, mutta tuntuupahan extra ihanalta kun sellaisen joskus saa!
Mies ei juuri kkoskettelusta välitä joten itse sen ns joudun tekemään jos jotain haluan, menen ihan reippaasti miestä halaamaan niin sittenpähän sen ainakin saisin. Tuo mitä neuvottiin että itse ei pussaa/haluaa tms niin ei se noihin miehiin toimi. :)
Yhdessä ollaan oltu 3v, 6kk naimisissa.
Ihan joka ikinen aamu annetaan pusu nukkumaan jäävälle puolisolle :) Päivän mittaan jos tekstaillaan, niin viesti päättyy aina sanoihin "pusuja rakas". Halitaan ja pussaillaan usein päivän mittaan. Ystävänpäivälahjankin sain ja kukkiakin tulee joskus, eikä tarvi koskaan vihjailla. Itsekkin ostan miehelle jotain pieniä kivoja juttuja välillä :)
Yhdessä ollaan oltu 2v 2kk ja siitä naimisissa 8kk.
Minä en ole ikinä saanut kukkia, pehmoleluja suhteen alussa mutta sen jälkeen on esim. syntymäpäivälahjatkin jääneet joskus hankkimatta...
Minua ihan ahdistaa tämä kehujen vähyys, olen joskus asiasta sanonutkin. Pidän suht. hyvin huolta itsestäni, olen normaalipainoinen, meikkaan, huolehdin että hiukset ovat hyvin ja pukeudun huolitellusti. Ammatti johon opiskelen vaatii sitä, mutta se on itselleni tärkeää ja haluan tietysti myös miellyttää miestäni. Mutta vaikka olisin kuinka värjännyt ja leikkuuttanut hiukset, meikannut ja uusissa vaatteissa niin hän ei yksinkertaisesti huomaa mitään. Kuulen olevani kaunis ehkä kerran vuodessa, ja se syö itsetuntoa. Itse kehun miestäni komeaksi tms. paljon useammin. Masentaa kun sanallista hellyyttä tulee vain harvoin joskus sängyssä... Sama suukottelun kanssa. Mieheni suukottaa oma-aloitteisesti vain kun haluaa seksiä, minä taas haluaisin paljon useammin hellyyttä. Aloitetta on kuitenkin vaikea tehdä kun mies on väsynyt ja masentunut ja aina pahalla tuulella ja tärkeissä telkkariohjelmissa kiinni kaiket illat. Että sellaista täällä.